Sivut

perjantai 27. heinäkuuta 2018

Kun epäonnistuminen on onnistuminen

"Voi harmi, miten teillä meni noin!"
"No höh, vitsi kun ette päässy maastoihin!"
"Joko oot toipunut pettymyksestä?"

Nämä ja muut vastaavat kommentit ovat tullee tutuiksi viime lauantaina suorittamamme palveluskoirien kansallisten lajien SM-tottiksen jälkeen. Pisteitä näistä karkeloista saimme tänä vuonna 82,5, joka ei odotetusti maastoon riittänyt. Mikäkö näissä kommenteissa sitten pistää hymyilyttämään? No, päällimmäisenä se, että pettymyksen tunteita ei missään vaiheessa ole tullut, en ollut suoritukseen tyytymätön eikä maastoista karsiutuminen harmittanut. Miksikö näin?

Tiesin jo SM-kisoihin lähtiessämme, että Lystille rakennettu uusi tunnetila ei tule koesuoritusta kestämään. Tein jo etukäteen päätöksen, jonka mukaisesti pyrin säilyttämään mahdollisimman oikean tunnetilan tarvittaessa vaikka lisäkäskyin. Ensisijaisesti tämä ei tietenkään ollut suunnitelmana, mutta toisaalta tiesin, että jos en huonoon tilaan siirtymiseen millään tavalla reagoi, pahennan ongelmaa tulevaisuuteen. Ajatus menee samaan kategoriaan kuin tokokokeisiin keskeyttämään meno - sitä ei kaikki ymmärrä, mutta itselle se on äärimmäisen loogista ;)

Ilmoittutumiseen ja paikallaoloon mennessä Lysti tuntui hyvältä. Paikkikseen mennessä oli vähän vallaton ja jouduin vähän kovemmin muistuttamaan lähellä pysymisestä (sellaisella normaalilla koiran käskyäänellä siis...), maahan meni vähän hitaasti, mutta paikkiksessa oli rento ja rauhallinen. Itse koitin suorituksen ajan kovasti kuikkia Fisun ja Emman upeaa suoritusta, harmillisesti ihan koko kaaviota ei piiloon nähnyt :D Paikkiksesta en muista saatiinko erinomainen vai erittäin hyvä, maahanmenon nopeudesta huomauttivat.

Suorituksissa Lysti oli lähtöpisteellä hyvä, mutta kiristyi liikkeelle lähdettäessä. Tuttu haukku alkoi ampumisista (joihin koira ei edelleenkään reagoinut millään tavalla ennen kentälle tuloa, saati paikalla ollessa oman tai viereisen kentän ampumisiin... Ja itse asiassa voin todeta, että viereisen - siis aivan vieressä olleen - kentän toisen koiran ampumisista ei ole edes minkäänlaista havaintoa, vaikka niiden aikaan oltiinkin kentällä), jolloin tein riskiratkaisun ja pysähdyin. Lysti tuli perusasentoon ja rentoutui samantien, jolloin jatkoimme matkaa. Juoksuosuudella ääni tuli taas, mutta sakaraan lähdettäessä tuntui hyvältä! Henkilöryhmässä jäi kiinni yhden henkilön takinliepeeseen, josta otin lisäkäskyllä mukaan. Seuraaminen ansaitusti puutteellinen, mutta selvästi parempaan suuntaan menossa kuin kevään kokeissa! Jes!

Jäävissä liikkeissä tuli kaikissa hieman ääntä, ja asennot olisivat voineet olla selvästi nopeammat. Liikkeestä seisomisessa niiasi ja ehdin jo miettiä, että *&#% kun taaskaan ei kuunnellut ja iskeytyi maahan, mutta kääntyessä Lysti napotti nätisti seisomassa. Kaikista jäävistä tyydyttävät äänen ja "olisi voinut olla nopeampi"-kommenttien vuoksi.

Tasamaanoudossa kapula lipesi otteestani ja keskityin lähinnä rukoilemaan, että se kierisi vähän kauemmas. Kierihän se, mutta silti oli varmaan lyhyin tasamaamme ikinä :D Vauhti takaisin tullessa selvästi hitaampi kuin mennessä, ja olisikohan ollut vino perusasento - tästä hyvä tai erittäin hyvä.

Estenoudot molemmat hienot ja varmat, muistaakseni näissä ei ollut huomauttamista. Erinomainen molemmista.

Eteenmenossa lähti ja eteni hyvin, mutta bongasi kentän takareunalta vesiletkun. Jäi vähän siihen jumiin (treenilistalle!!) kun ei tajunnut mikä on, joten maahanmeno selvästi tavallista hitaampi. Tästä erittäin hyvä hitauden vuoksi.

Yksi puutteellinen ja kolme tyydyttävää - voisi luulla, että harmittaa? No, eipä harmita! Omalla listallani on nimittäin näiden sijaan
- Lysti palasi hyvään tilaan, vaikka lähti menemään huonoon suuntaan
- Lysti teki kaikki jäävien asennot oikein, eli kuunteli käskyt
- Lysti palautti kaikki kapulat eteen varmasti, harkitsematta suoraa sivulle tuloa
- Lysti jaksoi ongelmitta suorituksen hyvällä temmolla loppuun asti, vaikka satuimme kentälle luonnollisesti juuri siihen hetkeen, kun aurinko räkitti pilvettömältä taivaalta ja ohjaajallakin valui hikinorot ihan kunnolla

Jo etukäteen oli tiedossa, ettei tunnetila tule koesuoritusta kestämään - meille olisi SM:t vasta parin viikon päästä olleet huomattavasti parempi ratkaisu. Näin ei kuitenkaan ollut, joten me teimme parhaamme. Ja sellainen fiilis jäi - me todella teimme parhaamme ja olimme kentällä yhdessä! Paljon on treenattavaa, mutta en näe yhtään syytä, miksi pitäisi olla pettynyt tai harmissaan!

Kaikki postauksen kuvat Sporttirakki - suuri kiitos!!



torstai 12. heinäkuuta 2018

Mielentilatreeniä tottikseen

Kauden kaksi ensimmäistä jälkikoetta menivät tottiksen osalta melko pitkälti penkin alle. Lystin tunnetila oli pielessä, ääntä ja keskittymisen puutetta oli heti seuraamisen alusta alkaen jatkuen jäävien loppuun. Noudoissa normaali Lysti löysi paikalle, ja pistesaalis olikin käytännössä noutojen, eteenmenon ja paikallaolon ansiota. Jokusia pisteitä saatiin kerättyä ennen näitäkin, mutta suoritus oli todella kaukana siitä, mitä haluan sen olevan.

Kesäkuun lopussa marssimmekin Jari Kantoluodon eteen ihan Oikean Ongelman kanssa, ja pitkän juttutuokion jälkeen aloimme naksutella Lystille rentoa mielentilaa. Ly vastasi treeniin yllättävän nopeasti, ja jo ensimmäisessä treenissä saimme hyviä onnistumisia. Jatkoin samaa seuraavana päivänä kotipihalla, ja Lysti nappasi nopeasti jutun juonesta kiinni. Samalla totesin naksutelleeni sille näppärästi aiemmin juuri vaihetta, jossa se siirtyy rennosta patoamiseen - jota en siis sille halua. Hienoa työtä, ihan teki mieli taputtaa itseä olalle! Onneksi Lysti oppii nopeasti niin hyvässä kuin pahassakin, ja se on hyvin treeneissä oppinut hakemaan oikeaa tunnetilaa.

Olin ilmoittanut Lystin tokokokeeseen 1.7. ja arvoin pitkään, osallistunko ollenkaan tunnetilatreenin ollessa aivan vaiheessa. Päätin kuitenkin lähteä matkaan ja pitäytyä alkuperäisessä suunnitelmassa suorituksen keskeytyksestä, mikäli homma lähtee aivan lapasesta. Koepaikalla näin suoritusjärjestyksen, ja tein suunnitelman muutoksen lennossa - jos selviämme hyvällä fiiliksellä tunnariin asti, keskeytän ennen seuraamista. Kenttä oli nurmikenttä, jolla oli voimakkaita hajuja, ja Lysti olisi mieluusti kuluttanut aikaa haistellen - varsinkin, kun oma jännitykseni saa sen herkästi haistelemaan sijaistoimintona.

Paikkaistuminen 9,5 - oli kuulemma meinannut haistella maata jätettäessä
Paikkamakuu 8 - ei mitään muistikuvaa, mistä pistemenetys... Olikohan vähän hidas ja perusasento vino?

Zeta 8 - hyvät asennot, yhdesä kulmassa kiersi kartion eri puolelta kuin minä (??), oli vähän hitaanpuoleinen
Ohjattu 7 - arvoin oikean, lähti odotetusti keskikapulalle, yhdellä korjauksella oikealle. Palautti vinoon.
Ruutu 0 - täydellinen merkitön merkki!! Ruutuun lähetyksessä harhautui kehänauhan ulkopuolelle, uudella lähetyksellä hienosti ruutuun ja loppuliike ok.
Kiertohässäkkä 0 - meidän bravuuri, mutta tänään ei tötsää ollut Lystin näköpiirissä. Note to self: treenaa keltaisilla kartioilla!!
Tunnari 9 - haastavassa maastossa hieno tunnari (kapulat eivät näkyneet koiralle lainkaan lähetyksessä), palautus hieman vino.


Kehään menossa sain Lystin rentona kehään peruutellen itse ja antaen Lystin kulkea vapaasti mukana. Zetan alussa tunnelma hetkellisesti laski, mutta ohjattuun suunnattiin taas hyvällä fiiliksellä. Virheistä huolimatta pidettiin huoleton tunnelma, ja vain kerran tuli ääni (kiertohässäkässä, selvä palaute epäselvään ohjaukseen). Tunnariin oli hyvä lopettaa, ja molemmilla oli hyvä fiilis. Meidät pyydettiin vielä voittajaluokan paikallaoloon nollakoiraksi, ja myös sinne sain Lystin vietyä hyvällä fiiliksellä ja rentona. Mainio fiilis!

Saman tyyppisiä treenejä ollaan jatkettu nyt kokeen jälkeen, ja tiistaina pääsimme vähän suuremmassa mittakaavassa kokeilemaan mielentilan kestävyyttä. Meillä oli PKSM:iin valmistelevat treenit, joissa kentällä oli samaan aikaan useampia koirakoita ja ihmisiäkin varsin mukavasti. Naksuttelin Lystin ennen kentälle menoa hyvään tilaan, ilmoittautumiseen mennessä se vähän yritti haistella, mutta seuraamiseen lähtiessä palasi kivaan tilaan. Naksuttelin taas, vastasi hyvin treeniin. Ampumisissa meinasi lähteä vanhaan moodiin, mutta palasi itse rennoksi ja sain naksutettu vaihdoksen. Jes! Tehtiin pitkää seuraamista, fiilis pysyi hyvänä ja myös henkilöryhmä ok. Vähän siinä meinasi mennä huonoksi, mutta palasi kivasti rentoon tilaan jatkettaessa. Tein myös jäävät niin, että vapautin käteen palkalle kun rentoutui asennossa. Kokonaisuudessaan hirveän hyvä treeni, olin itsekin ihan omassa flowssa, ja se näkyi myös yhteisessä tekemisessä. Tästä jatketaan! Todennäköisesti tila ei tule kantamaan vielä koetilanteeseen asti, mutta ainakin on kaikki mahdollinen tehty :)