Sivut

torstai 1. helmikuuta 2018

Vuoden ensimmäinen leiri

Viikonloppuna korkattiin vuoden 2018 koiraleirimeiningit. Suuntana oli Kannus ja siellä Shepmates-leiri. Mukaan lähti tällä kertaa vain Lysti, jolle oli suunniteltu pieniä tokojuttuja sekä sisäetsintää. Vähän älyvapaalta leirille lähtö tuntui varsinkin kotimatkalla - kohti Kannusta lähdettiin klo 17 aikoihin perjantaina, ja vain reilu 24h myöhemmin suuntasin jo kotiin päin. Väliin ei mahtunut kovin montaa tuntia unta, ja sen kyllä kotiin yksin ajaessa huomasi... Menomatkalla oli sentään Henna kaverina autossa, joten juttua riitti ja vasta viimeisten muutaman kymmenen kilometrin aikana alkoi vähän jaksaminen hiipua.

Lauantaina suunnattiin kuitenkin heti aamusta hallille, ja jollain ihmeellä olimmekin Hennan kanssa Hansun jälkeen ekoina paikalla. Ilmeisesti kouluaamut ovat saaneet omiin heräämisiini jonkinlaista rotia! Pikkuhiljaa ihmisiä ja koiria alkoi valua paikalle, ja päivän ensimmäisenä lajina oli toko. Kenttä täyttyi nopeasti treenareista, ja jäin suosiolla itse odottelemaan, katselemaan ja juttelemaan. Lystin treenisuunnitelmassa oli kiertohyppyhässäkkä (joka vei tilaa melkolailla kiitettävästi), vähän seuraamista sekä suunnan muutos kävellessä (lue: koira kävelee eteenpäin ja käskystä vaihtaa peruuttamiseksi).

Lysti oli melko... virtaisi päästessään kentälle - perjantaina sen liikunnat olivat muutama sata metriä kävelyä ja noin kolme minuuttia juoksurallia lelun kanssa, ja hallissa energiaa oli kuin vähän suuremmassakin kylässä. Aloitettiin kiertohässäkällä, jossa lähinnä ajatuksena oli päästä tekemään liikkeen alku lähes kokeenomaisesti. Lystille on kivasti tullut viime aikoina ajatusta siitä, että vaikkei se näkisi kartiota liikkeelle lähtiessään, kannattaa vaan edetä suoraviivaisesti, ja kierrettävä kohde tulee kyllä vastaan. Tämä sujui nytkin hyvin, vaikkei ollutkaan bongannut tötsää. En oikein tiedä, haluanko ylipäätään opettaa tuota bongausta - aina se ei ole koiralle helppoa ja mietin, miten käy kokeessa, jos koira on opetettu katseella etsimään kohde, mutta se ei sitä kokeessa syystä X näekään. Tiedän häntä, ehkäpä taas mietin liian monimutkaisesti. Joka tapauksessa tykkään tästä, miten Lysti lähtee joka tapauksessa eteenpäin, tiesi mihin on menossa tai ei :D
Asennon otti hyvin, mutta sen jälkeen alkoikin haasteet. Halusin Lystin kiertävän kartion uudelleen, ja Ly halusi noutaa kapulan. Aika monta kertaa käsiteltiin tilannetta - vauhdista kiersi kyllä uudelleen, samoin jos siirryin lähemmäksi. Tätä treeniä ei olla hetkeen tehty, pitäisikin ottaa taas säännöllisemmin treeniohjelmaan! Purkautumaton energia toi mukanaan lähtöhaukut ja kommenttihaukut, mutta onneksi vain yksittäisinä haukahduksina. En puuttunut, kun en ajoissa ehtinyt.

Seuraamista tehtiin jonkinlaisia pätkiä, Lystin ilme alkaa olla tosi kiva! Vähän se välillä edistää ja poikittaa, täytyy alkaa naksutella selvästi lyhyempiä pätkiä niin, että paketti pysyy kasassa. Palkkana vain lelu.

Suunnan muutoksia saatiin tehtyä tosi kivasti, kun Henna tuli naksuttelemaan seuruusta peruuttamiset. Ihan huippua, kun ei tarvinut vilkuilla ja väännellä itseään, vaan pystyi naksusta palkkaamaan suoraa lentävällä lelulla. Muutaman kerran Lysti seisoi, mutta saatiin myös tosi kivoja peruutuksia aikaan. Jes!

Lystin treenin jälkeen se pääsi leikkimään kiinnostuneiden kanssa, ja mukava tovi juteltiinkin rauhakseltaan Lystin häärätessä mukana. Olisi tosi kiva nähdä teitä kaikkia - uusia ja vanhoja tuttavuuksia - jotka olette Lystistä kiinnostuneita :) Toivottavasti törmätään jatkossakin!

Tokoilujen jälkeen oli aksatreenien vuoro, ja agilityporukka innostui rakentamaan myös hyppytekniikkapätkän. Treenaajien tutustuessa rataan käytiin vähän Lystin kanssa muistelemassa tekniikkaa - vähän oli taas haasteita ohjaajan sijoittumisessa ja rintamasuunnassa, mutta mennessäni toiseksi viimeisen esteen kohdalle selkä Lystiin päin, saatiin fokus kivasti oikeaan suuntaan. Pitäisi nyt ottaa itseä niskasta kiinni ja oikeasti treenailla tuota tekniikkaa, kun talvella olisi hyvin aikaa...

Hyppytekniikoiden jälkeen ajettiin puuverstaalle, jossa ohjelmassa oli sisäetsintää. Koska meillä on haku vielä aivan vaiheessa enkä ollut pakannut kamojakaan mukaan, päätin että Lysti saa etsiä muiden piilottamia tavaroitani. Verstas oli useamman kymmenen neliön osioihin jaettu tila, jossa oli erilaisia puutyökoneita, puutöitä ja -materiaaleja, portaita ja pienempiä tiloja. Muutama koira etsi ennen Lystiä omistajiaan, ja oli mielenkiintoista nähdä koirien toimintaa tilassa. Lystin tavarat piilotettiin niin, että tiesin, missä tiloissa ne ovat, mutta en lainkaan tarkempaa sijaintia. Lysti lähti matkaan aika vauhdilla, mutta nopeasti keksi homman juonen ja lähti nenä auki matkaan. Vähän epäilin ensimmäisen esineen kohdalla sen menneen esineen ohi, sillä eteneminen oli aluksi kovin suurpiirteistä. Vaan niin vaan perällä olevasta pienemmästä tilasta alkoi kuulua tarkennusta, ja pitkään Lynks jaksoi paikantaa löytääkseen esineen. Toi varmasti löydettyään, itse odotin isommassa tilassa koko ajan. Toinen esine oli kakkoskerroksessa, johon noustiin suuren lasi-ikkunan viereen päättyviä portaita. Kadonnut maa ei Lystiä hämännyt, vaan varmasti lähti etsimään. En ehtinyt itse edes oikeaan tilaan, kun Ly tuli jo hanska suussa takaisin. Viimeinen esine oli jälleen suuremmassa tilassa, johon annoin Lystin mennä ovesta hyvin vapaasti. Lähti kivasti heti tarkkana hommiin, eikä reagoinut millään tavalla päälle hurahtaneeseen, melko kovaääniseen ilmastointilaitteeseen. Jälleen malttoi tarkentaa hienosti hajun saatuaan, ja palautti varmasti. Superhieno Ly!

Etsinnän jälkeen päästiin vielä testaamaan Lystille ihan uusi juttu - pimeä huone. Tilassa oli kellari, jossa oli säkkipimeää. Laskeuduin itse kellariin ja menin hieman kauemmas piiloon, ja Lysti päästettiin perään. Valot sammutettiin juuri Lystin lähdettyä, silloin oli hieman niiannut, mutta muuten tuli varmasti portaat alas ja etsimään. Näin itse koiran siluetin ylhäältä tulevassa valokeilassa, mutta minun suuntani ei näkynyt mitään. Lysti tuli ehkä jopa hämmentävän rauhallisesti, jokaisen askeleensa tarkasti arvioiden ja nenä aktiivisesti auki. Askelsi varoen ihan minuun kiinni - ei siis lopussakaan tehnyt minkäänlaista syöksyä. Aika mielenkiintoinen kokemus!

Lounaan jälkeen palasimme hallille ja tokon pariin. Ajatuksena oli kiertää kolmella kouluttajalla, joille jokaiselle oli mahdollista kertoa eri ongelma/asia mitä haluaa treenata. Suuntasimme Lystin kanssa ensimmäisenä Pärssisen Pipan luo, jota pyysin naksuttelemaan meille eteentulon suoruutta. Minusta katsottuna vasemmalle vinossa ollessaan Lysti haki hienosti keskelle suoraan, mutta oikealta jouduimme tekemään muutaman korjauksen (jätin Lystin istumaan siihen mihin se oli tullut, siirryin itse ja käskytin uudelleen. Nappasi hyvin kiinni ajatuksesta, ja tuli to-del-la suoraan korjauksissa). Pipalta tuli hyvä vinkki pitää tarvittaessa alkuun oikeaa jalkaa hieman edempänä, jolloin Lystin täytyy kiertää se päästäkseen suoraan eteen. Täytyy ehdottomasti ottaa testiin! Palkkana ruokaa ja lelu, mutta lelulla teki mielestäni kivemmin.

Seuraavaksi katsottiin Hansun kanssa ohjatun merkkiä. Pelkällä merkillä ei ongelmaa, mutta kapuloiden viennin jälkeen Lysti jäi kylki kohti minua merkin taakse. Tämähän on meidän ikuisuusongelma kokeissa, ja sen seurauksena lähtee lähes poikkeuksetta keskikapulalle, jos haettavana on oikea. Pähkäiltiin merkin kiertämistä, jolloin asento olikin huomattavasti suorempi. Hansu myös ehdotti, josko laittaisin takakapuloiden lisäksi kapulat myös eteen (samaan tapaan kuin kiertohässäkässä). Näistä sitten koira voi joutua hakemaan minkä vain, edestä tai takaa. Mielenkiintoinen idea, jota ehdottomasti täytyy testata, jahka pääsemme halliin ja on tilaa! Vähän katsottiin myös seuruuta ja puhuttiin niin paljon pentujuttuja, että päätin lopulta jättää viimeisen pisteen käyttämättä (en ollut keksinyt vielä mitä tekisimmekään), kun kentän laidalta alkoi vähän kuulua mutinaa meidän setin kestosta :D

Ennen kotiinlähtöä osallistuin Lystin kanssa vielä leirikisaan. Siitä ei mainittavaa jälkipolville - näkipähän ainakin kaikki, miten paljon Lysti tykkää huutaa kun aksataan (tähän tarvittiin vain kaksi hyppyä ja puolikkaat kepit) :D Ideana leirikisa oli oikein kiva, ja ensi kertaa varten on jo huomattavasti järkevämpi toimintasuunnitelma laadittuna ;)

Päivä oli kokonaisuudessaan superkiva, innolla odotan jo kesän leiriä (vai pitäisikö sanoa, että kovasti toivon saavani kutsun kesän leirille?)! Kotiin palattiin kovin väsyneinä, mutta ehjinä ja tyytyväisinä.


Loppuun vielä kuvakevennys - näin meillä seurataan! Kuvasta kiitos Marjut Köylijärvi :D :D
(Todellisuudessa Lystin on juuri saanut palkkasanan, mutta onpahan ollut kuvaajalla ajoitus kohdallaan!

2 kommenttia:

  1. Nyt löytyi kyllä kiva koirablogi mun lukulistalle! Sulla on aivan supersuloiset koirat ja ihana blogi!
    Http://aadaaws.blogspot.fi

    VastaaPoista