Sivut

torstai 29. joulukuuta 2016

Lajit sään mukaan

Koska meillä on riehunut sekä flunssa lisävivahtein että kennelyskä, olen ollut oikeastaan ihan tyytyväinen, ettei lumitilanne mahdollista hiihtämistä - eipä ainakaan tarvi miettiä, miten jää hyvät treenimahdollisuudet väliin ;) Nyt alkaa oma kunto olla siinä pisteessä, että ehkäpä ensi viikolla voisi napata sukset matkaan ja käydä katsomassa, miltä tilanne lumetetulla ladulla näyttää. Muualle ei ainakaan nyt näytä olevan asiaa...


Koirat on olleet nyt viikon yskimättä, eikä yskä itse asiassa iskenyt hirvittävän pahasti meille. Onneksi kävin vetolenkillä, ja siellä ilmenneet yskät pakottivat laittamaan koirat lepoon ilmeisen varhaisessa vaiheessa. Muilta kuultujen juttujen perusteella eivät kaikki ole olleet yhtä onnellisessa asemassa, vaan yskä on vaivannut koiria todella pahasti. Enne on oikeastaan koko ajan ollut aktiivinen, ja Lysti on nyt viime päivinä alkanut olla myös sitä mieltä, että lepo alkaisi jo riittää. Lenkit ovat vielä olleet melko lyhyitä ja vain hihnassa. Pari kertaa olen antanut koirien olla pihalla leikkimielessä, mutta Lysti on sitä mieltä, että mitään leikkejä kaivata, vaan tarjolla pitäisi olla Töitä. Olkkaritemppuilua ollaan tehty jonkin verran, ja molemmat ovat opetelleet uusi juttuja. Eilen laitoin taustalle soimaan koiratanssiohjelmaan suunnittelemani musiikin, ja temputtelin Lystiä sen tahtiin - saa nähdä, mihin tämä johtaa ;) Alunperin suunnittelin HTM:ia meidän lajiksemme seuraamisongelmien vuoksi, mutta kyllähän tuo freestyle olisi myös aikas kivaa... Katsellaan, voihan olla, että koko ajatus jää olkkaritoiminnan tasolle.



Tälle päivälle sovittiin Ramin kanssa jälkitreenit. Meidän karanteenin vuoksi suunniteltiin treenit niin, etteivät koirat liiku samoilla alueilla lainkaan ja kepit eivät sekoitu missään vaiheessa. Rami oli tallannut Lystille noin 700 metrin jäljen kahdeksalla kepillä. Tulisalamalla oli vähän vauhti päällä, ja heti autosta päästyään sinkaisi jäljen loppupään tienoille. Vähän ääntä korottamalla malttoi palata takaisin ja päästiin janalle. Ääni meinasi taas tulla väkisin lähetyksessä, mutta lopulta malttoi olla rauhassa. Janalle lähti tosi lujaa ja varmasti nappasi jäljen. Eka keppi nousi hyvin. Kepin jälkeen onnistuin päästämään liinasta irti, ja koira lähti miljoonaa eteenpäin. Taisi se kolmannella pysäytyshuudolla tajuta, että puhuin tosiaan sille :D Pitäisi muistaa tätäkin treenata - kokeessa ei olisi kovin kiva hukata itseään metsään koiran häipyessä jäljelle... Keppejä nousi tasaiseen tahtiin varmasti, kompakepit Ly tarkensi rauhassa ja varmasti. Maassa oli vähän lunta, mutta meillä oli sen verran haipakka tahti, etten juuri ehtinyt seurailla, kuljetaanko juuri vai melkein jälkeä. Yhdessä kohtaa luulin Lystin oikoneen piikin, mutta keppi olikin vain tosi lähellä piikkiä itseään. Seitsemän keppiä löytyi varmasti eikä auton lähelle päätyminen näyttänyt häiritsevän Lystiä missään määrin. Jäljen lopuksi Rami oli kävennyt jälkeä takaisin päin ennen viimeistä keppiä. Lysti sotkeutui tätä pohtiessaan puuhun, ja sotkua selvittäessä sotkin itse jälkeä - vaikka Rami oli kertonut, että lopussa oli vähän haastetta, en taas ihan katsellut jalkoihini ja tajunnut steppaavani juuri käännöskohdan päällä. Lopulta Lysti selvitti haasteen kyllä, mutta vähän oli kummissaan ja kaipasi lopuksi uuden kehoituskäskyn jatkaa. Lopputulemana kaikki kahdeksan keppiä nousivat, vaikka viimeinen olikin selvästi vaikea. Lystistä myös näki selvästi, että yskä oli vienyt terävimmän kärjen tekemisestä ja jälki selvästi väsytti Lystiä aika tavalla. Koko matkan piti kuitenkin huimaa vauhtia yllä ja intoa oli kuin pienessä kylässä. Jos kelit pysyvät tällaisina, otetaan ilo irti metsistä ja käydään tekemässä jälkiä lisääkin!


Kuvat muistoja viime kevättalven Lapin reissulta.

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Vuosikatsaus 2016 ja vuosisuunnitelma 2017

Tätä vuotta voinee jo alkaa käydä läpi, sillä yskäkaranteenin vuoksi mitään ihmellistä ei enää (toivottavasti!) tule tapahtumaan. Ensi vuoden suunnitelmia on pyöritelty päässä jo hyvä tovi, joten kiva saada nekin kirjattua jo ylös toteutumista (tai se yritystä) odottamaan!

Päättyvälle vuodelle tavoitteeksi asetin seuraavaa:

AGILITY/Enne

- startit kakkosissa

- ehjiä ratoja, ennemmäisiä suorituksia. Nolla tai kaksi voisi olla konkreettinen tavoite (tai no, sanotaan että aksanolla ja hyppynolla!).

- ylipäätään se, että ehdittäisi treenata ja kisata enemmän - se on vaan niin kivaa!




Startteja juostiin joitakin. Koiranet sanoisi kymmenen starttia (kaksi per kisat), joka lienee paikkansapitävä määtä. Näistä kaksi starttia Enne juoksi Jennin ohjaamana, samoin kuin Agirodun joukkueradan suorituksen. Keväällä ja kesällä treenaukset olivat aika vähissä määrin, syksystä alkaen ryhmäpaikan myötä ollaan treenattu kerran viikossa. Kovin on vähäistä treeni tavoitteellista harrastamista ajatellen, joten ollaankin lähinnä tehty hyvänmielen treenejä... Viimeisimmissä treeneissä vanha kunnon hepuli-Enne alkoi nostaa päätään... Kisoista saldona yksi nolla aksaradalta, muuten hyllyjä. Joukkoon mahtui niin tosi hienoja hyllyjä kuin pelasteluhyllyjäkin. Yhtään ihan hasardirataa en tähän hätään muista, mutta mahtaako aika vaan kullata muistot?

PK/Lysti

- JK3
- haku kuosiin
- EK:n osa-alueiden systemaattinen treenaus



Lysti haki jälkikokeista kaksi kolmosluokan ykköstulosta ja kolme kakkostulosta. Yksi koe keskeytettiin jäljen jälkeen. Kaikissa kakkostuloksen kokeissa jäi yksi keppi metsään, mutta tämä saatiin hyvin korjattua alkusyksyn kokeisiin. Rotumestisten keskeyttäminen jäi edelleen mieleen isona käännekohtana meidän jälkipolulla, avasi omia silmiä todella paljon ja antoi ajattelemisen aihetta - ja näemmä tämä toimi! Ne päätöksen tuomat onnen kyyneleet kotimatkan varren ABC:llä lienevät mielessä vielä pitkään ;)
 
Haku Lysti kävi tekemässä muutamalla leirillä, lisäksi treenattiin jokusia kertoja omatoimisesti. Treenimääriin nähden edettiin huimasti ja Lysti selvästi syttyi lajiin! Tutut ja vieraat maalimiehet sujuivat kaikki samalla asenteella, tuttujen luona tehtiin töitä eikä säädetty muuta, vieraille mentiin ihan yhtä varmalla asenteella kuin tutuillekin. Hallintaa ei vielä maalimiehillä otettu, mutta sitä on treenattu kotioloissa erikseen purkin avulla. EK:n osalta haku on eniten vaiheessa, tarkkuutta ja pudotettua ollaan treenattu, ja niiden suurin haaste on rutiinin puute. Ajatus molemmista on, ja varsinkin tarkkuudessa Lysti tekee todella hienoja suorituksia.

TOKO/Lysti

- liikkeisiin varmuutta, haastavia treenejä, vahvistusta erotteluun
- TVA kevään aikana


Tokossa käytiin keväällä hakemassa yksi ykkönen ja yksi kakkonen. Kakkostuloksen jälkeen kirkastui ääniongelman vaatimat toimenpiteet, ja niiden myötä aloitettiin systemaattinen treenaus ongelman häivyttämiseksi. Kevään kolmas koe jouduttiin perumaan silmätulehduslääkkeen doping-varoajan vuoksi. Kesällä jätettiin toko suosiolla odottamaan jälkikauden päätöstä, ja syksyllä motivaatiota oli todella vaikea löytää. Koko laji vähän jäi, ja harmillisesti motivaation löydyttyä ainoa koe, johon saimme paikan, jäi kennelyskän vuoksi väliin. TVA-tavoite hävisi jo keväällä, ja tilalle tuli tavoite hyviin, ehjiin ja hiljaisiin suorituksiin.

Ja mitenkäs sitten se ensi vuosi?

Enne saa ensi vuodelle tavoitteita kahteen lajiin, agilityyn ja rally-tokoon:

- agilityssa jatkamme samalla linjalla kuin tähänkin asti: hyviä, ehjiä kisasuorituksia ja kivaa yhdessä tekemistä. Starttimäärää voisi vähän koittaa nostaa, näin Lystin maastokauden ulkopuolella voisi tavoitteeksi ottaa yhdet kisat (=2-3 starttia) per kuukausi. Starttimäärää kisoissa voisi vähän mallailla, aiemmin hyväksi havaittu kaksi starttia voisi ainakin välillä muuttua kolmeksi. Treeneissä estehakuisuutta, hallittua irtoamista, keppikulmia ja muutenkin enemmän teknistä puolta juoksemisen lisäksi.

- rally-tokon Enne korkkasi vailla sen suurempia suunnitelmia tänä vuonna, mutta ensi vuodelle voisi tavoitteeksi ottaa RTK1:n. Siinä missä alokasluokka sujuu Enteen kanssa ilman sen suurempia treenejä, täytyy avoimen luokan osalta erityisesti vapaana toimiminen ottaa taas työn alle. Katsotaan, innostutaanko lajista enemmänkin...

Lystin ensi vuoden tavoite onkin sitten kiteytettävissä kovin lyhyeen: Turun seutu kutsuu ensi elokuussa! Tavoitteena siis PKSM2017, jonne saimme tänä vuonna kerättyä vaadittavat tulokset. Kevään hallikaudella treenataan varmasti tokoa tottista tukemaan, ja maastokauden alkaessa suuntaamme metsään monipuolisten jälkitreenien pariin. Alunperin mietin myös hakuryhmäpaikkaa, mutta koska haluan viimeistään juhannuksesta alkaen keskittyä säännöllisesti vain jälkeen, saattanee ohjatut hakuilut jäädä SM-kisojen jälkeiseen aikaan. Ennen SM-kisoja käydään toivottavasti hakemassa koefiilistä ja ehjiä suorituksia muutamasta kokeesta (ja toki tavoitteena tällöin on se viimeinen KVA-arvoon vaadittava ykkönen). Maastotreenien lisäksi panostetaan tottikseen, jotta ensisijainen SM-tavoitteemme, maastoon pääseminen, toteutuisi. Jo tämän vuoden SM:issä oli havaittavissa, miten huima taso tottiksessa nykyään SM-tasolla on - käytännössä suorituksessa ei saa liikevirheitä tulla, jos maastoon mielii. Varioituja, monipuolisia, erilaisessa häiriössä toteutettuja treenejä siis luvassa - onneksi tämän kauden päätteeksi vaikutti kiva, aktiivinen porukka löytyneen näitä treenejä toteuttamaan! Maastoihin päästään toivottavasti monipuolisesti eri ihmisten kanssa tekemään erilaisia jälkiä, ja ohessa jatkamaan huipputreenejä Ramin kanssa. Lisäksi muutama yksäri/leiri eri kouluttajien opissa voisi olla mielenkiintoinen ja opettavainen lisä!

Kuvituksena syksyn Norjan reissun kuvia Lystistä.

lauantai 17. joulukuuta 2016

Sairastupa

Hyvästi huominen tokokoe, hyvästi joululomalle suunnitellut kimppatreenit ja epikset. Kennelyskä tuli kylään, joten meillä sairastetaan koko poppoon voimin. Ärsyttää ja harmittaa, mutta tärkeintä on nyt antaa poikien levätä (myös Epen, joka ei vielä yski) ja pitää varoajoista kiinni, ettei tartuteta tätä tautia muille. Pöh!

Sohvalta käsin voi muistella syksyn reissua ja ihania Norjan maisemia.

perjantai 16. joulukuuta 2016

Kuulumisia

Puuh. Viimeiset kaksi viikkoa on meillä vietetty rauhallisissa merkeissä. Onnistuin saamaan kunnon flunssan, ja sen seurauksena onkin veto ollut aikalailla poissa. Ollaan sentään vähän puuhailtu kotona, ennen pahinta flunssavaihetta käytiin aksaamassa ja sunnuntain koetta varten ollaan vähän tokoiltu. Toissapäivänä koin ahaa-elämyksen ja muistin omistavani kicksparkin - eilinen lenkki hoituikin kätevästi itse seisten ;)



4.12. suuntasimme Annen ja Suvin kanssa päiväretkelle Lopen Ilvesreitille. Retkenjohtaja-Anne oli suunnitellut reitin ja hoitanut kauppareissun, me Suvin kanssa vain saavuimme (vähän harhaillen...) paikalle. Ihana aurinko otti meidät vastaan, ja alkutaival saatiinkin kulkea mukavasti aurinkoisia rantoja pitkin. Ensimmäisellä tauolla ehti vähän viileys iskeä (ihana flunssani teki jo tuolloin tuloaan), varsinkin sormet palelivat pahasti... Toinen tauko pidettiin nuotion ääressä, jolloin sai itseäkin lämmitettyä kivasti. Huomasi taas, että kengät ovat tosi merkittävä osa pukeutumisessa, laitoin tutut Icebugit jalkaan varsinaisten talvikenkien sijaan, ja sen huomasi. Kiva päivä oli joka tapauksessa seuraavaa reissua odottelen jo innolla!



Agilityssä ollaan Lystin kanssa tahkottu äänettömyyttä, ja tällä hetkellä saadaan tehtyä pientä radanpätkää, kun itse keskityn ohjaamaan koiraa kropallani enkä käsilläni. Aika pätevä koirahan se on, mutta ei meidän vauhdit radalla ihan kohtaa :D Onneksi Lys irtoaa hyvin... Mutta, katsotaan nyt, mitä tuleva tuo tullessaan.

Enne treenasi ensi itsenäisyyspäivänä mun kanssa keppikulmia ja muita pikkujuttuja, ja tällä viikolla itse yskiessäni juoksi pari rataa kouluttaja-Milkan kanssa. Vähän Epes oli hämillään ja piti pari kertaa juosta mun luokse ihan varmuuden vuoksi, mutta saivat tehtyä hienoakin pätkää. Vähän meni kyllä hepuloinnin puolellekin, tähän täytyy nyt alkaa tosissaan puuttua, jahka olen itse taas juoksukunnossa.



 Lystin kanssa ollaan treenattu myös tokojuttuja sunnuntain koetta varten. Vähän mennään taas kasaanteippausmetodilla, mutta katsotaan... Paljon on tekemisessä hyvää, mutta ne merkittävät pikkujutut tuottavat haastetta - merkille jää tosi vinoon, luoksarin stopit vähän venyy, luovutukset on vähän hitaita (tuo kaikki suoraa sivulle, mutta vähän epäröi ja se näkyy vauhdissa), ruudun paikka ei ole ihan satavarma, ohjatun suunnat on vähän epävarmat ja muuta pientä. Kaikki on ihan tehtävissä, mutta paljon olisi viilattavaa. Vähän pitäisi motivaatiota saada nousuun ennen näitä kokeisiin ilmoittautumisia :D Onneksi lähinnä naurattaa, meillä on ollut treeneissä hyvä fiilis, ja kaikki liikkeet on suoritettavissa ilman, että se olisi koiralle epäreilua. Sunnuntaita odotellessa!