Sivut

torstai 24. marraskuuta 2016

Mikä ihmeen palkattomuustreeni?

Vitsit, miten paljon on taas jäänyt kirjoittamatta! Käytiin Korrin Pekan opissa tokoasioissa, ollaan tokoiltu, ralleiltu, aksattu ja jäljestetty. Koerupeamakin alkaa häämöttää edessä, kun ylihuomenna korkataan Epen kanssa rally-tokoura Ylöjärvellä (tästä tulee varmaan vuosisadan vitsi koko reissusta!) ja joulukuussa käydään Lystin kanssa temppuilemassa tokokokeessa. Paljon olisi tekemistä - Entsun suhteen olen jo luovuttanut (huskyn turnauskestävyys ei oikein enää salli treenejä tässä vaiheessa...), Lystin kanssa pitäisi panostaa pa-aa-aljon häiriötreeniin kierrossa, muistella ruutua ja miettiä toimintasuunnitelma seuraamiseen. Josko kuitenkin koittaisin kirjoitella vähän jotenkin järkevästi asioita ylös...

Aksassa Enteen sisäinen kilpajuoksija on vähän ottanut valtaa, ja treeneissä se onkin aika tehokkaasti häipynyt suorittamaan putkia omia aikojaan. Pitkään tämä ongelma oli poissa, mutta veikkaan, että kiireiset aikataulut (=en ehdi töiden ja treenien välissä väsyttää sitä esim. pallolla) ovat johtaneet ongelman uusimiseen. Tällä viikolla testasin koiran pois ajoa hepulin ollessa päällä, alkuun tietysti sai vaan uutta pontta juoksemiseen, mutta jossain kohtaa ilme muuttui ja Enne tajusi, että pieleen meni. Kiva huomata, että tämäkin työväline on löytänyt tiensä meidän pakkiin! Hepulin jälkeen saatiin ihan kivaakin pätkää tehtyä, joskin huskyeläin huomasi palkan tulevan kovin kovin useasti A:n alastulolta, ja sieltä löytyi sitä myöten koirakin vähän turhan usein :D Keppikulmat tuottivat taas pään vaivaa, mutta koska en tiedä, mikä rintarangan tilanne tällä hetkellä on (toinen fyssariaika siirtyi ensi viikolle), päätin olla junnaamatta ihan hirveästi tätä. Lysti ei tehnyt aksaa ollenkaan, sen sijaan se katseli muita koiria radalla, ihan tyynenä hengaillen. Edelleen vaan niin hämmentävää.

Rally-tokossa teimme avoimen luokan juttuja: puolen vaihtoja ja houkutusta. Tein tällä kertaa vain Entsun kanssa, sillä treenit päättyivät rataharjoitukseen, joka oli enemmän kuin tarpeen tulevaa koetta ajatellen. Kyllä siinä vaan on jo alokasluokassa paljon vaikeita asioita - siis Enteelle vaikeita, ei opetuksellisesti vaikeita. Enne ei esimerkiksi yhtään tykkäisi tulla mun eteen istumaan, enkä rehellisesti sanottuna ihan tiedä, miten se mahtaa kokeessa onnistua, jos näin pitäisi tapahtua :D Kivasti se kuitenkin jaksoi tehdä koko radan läpi!

 Tokoa ollaan tehty lähinnä Lystin kanssa. Muisteltu tunnaria (tekee tosi hyviä toistoja), seuraamista (ääntä meinaa edelleen herkästi pukata), jääviä (pitäisi tehdä paljon myös yleistä kuuntelutreenejä kierrosten ollessa korkealla), kaukoja (mm. JANKK:n hallilla niin, että koira on katsomotasanteella ylhäällä ja käskytän sitä alhaalla seisten). Ohjattu, kierto ja ruutu ovat selvästi heikoimmissa kantimissa, ja niihin täytyykin nyt paneutua tulevan kokeen kunniaksi. Olen tehnyt muutaman treenin niin, että palkkana on ollut pelkkä sosiaalinen palkka ja on ollut ihana huomata, miten hyvin Lysti vastaa siihen - eikä edes kaipaa ruokaa tai lelua. Toki se kummankin ottaisi, jos tarjolla olisi, mutta sille sosiaalinen palkka on palkka siinä missä kaksi muutakin. Tästä johtuen olenkin ollut vähän hämilläni, kun ihmiset puhuvat palkattomuustreeneistä. Varmasti olen itsekin termiä käyttänyt, mutta nyt silmät ovat auenneet ihan uudella tavalla sosiaaliselle palkalle. Miksi koira kokisi sosiaalisen palkan palkkana, jos ohjaajakin ajattelee tekevänsä palkatonta treeniä? Mun mielestä on huippuhienoa huomata, että joku palikka kaiken keskellä on mennyt oikein, kun Lynksin mielestä onnistuneen treenin jälkeen parasta on ollut päästä mun syliin. Ihan tokokokeisiin sopivassa, maltillisessa palkkauksessa ei siis tällä hetkellä olla - mutta koska Lysti on treeneissä ja erityisesti kokeissa tosi totinen eikä esimerkiksi kokeissa tykkää että kosken siihen, on jännittävä nähdä, onko tämä tilanne kehittynyt näiden treenien myötä johonkin suuntaan. Jatkossa tehdään varmasti paljon lisää näitä treenejä joka tapauksessa! Lelupalkka sen sijaan taidetaan siirtää vasta liikkeiden jälkeiseen aikaan, se kun nostaa kierrokset niin, että vauhtia ja vaarallisia tilanteita, sykettä ja tekemisen meininkiä tulee vähän enemmän kuin itse kaipaisin.

Lumien sulettua ollaan päästy pariin otteeseen myös jäljelle. Ennen lumia tehtiin harhajälkitreeniä, ja nyt lumien sulettua päädyttiin tekemään ihan perusjälkeä. Ja hyvä niin, sillä huomasinkin perustavan laatuisen haasteen: harhajuttuja ollaan tehty Ramin kanssa, ja kun ajettavana olikin ekaa kertaa Ramin jälki, haki Lysti kamalasti vaihtoehtojälkeä - viimeksi kun Ramin jäljen seuraaminen oli ihan nou-nou. Janalla takuttiinkin ekalla kerralla ihan urakalla koiran yrittäessä kaikkialle muualle kuin oikealle jäljelle... Kun vihdoin päästiin jäljelle (aikalailla kädestä pitäen vietynä) jäljesti kyllä hyvin ja keppejä nousi 7/8. Hyvin siihen nähden, etten itse enää hetki janan jälkeen tiennyt, mihin suuntaan olimme kulkeneet ja mahtaako koiran suunta olla alkuunkaan oikea...
Tänään sitten uudella yrityksellä jälleen Ramin jäljelle, janalla eteni ravilla, mutta tarkasti lähti epäröimättä oikeaan suuntaan. Keppejä jälleen 7/8, ilmeisesti Lysti oikaisi yhden piikin ja keppi jäi sen vuoksi. Muut kompakepit ja kepposet Ly selvitti hienosti, vaikka itse välillä vähän raavinkin päätäni miettien, mitähän ihmettä tapahtuu... Onneksi oppi on kantanut hedelmää - kun koira osaa jäljestää, kannattaa siihen hyvin pitkälti luottaa! :D

Esineruutuakin tehtiin alkuviikosta, noin 20 x 20 metrin ruutu ja pienet esineet. 3/4 nousi hienosti, neljäs ei millään. Onnistuttiin ilmeisesti valitsemaan joko esine tai paikka (tai molemmat) niin, ettei hajua noussut koiran nenään lainkaan. Kolmella koiralla kokeiltiin, eikä kukaan nostanut nelosesinettä, vaikka kävi hyvinkin lähellä. Näinkin voi käydä... Tänään jätettiin esineruutu tekemättä ja otettiin sen sijaan tarkkuusruutu. Vähän reilun kokoinen ruutu, ihan sammalmaasto. Rami jätti esineen niin, etten nähnyt - näitä treenejä on tosi kiva saada! Hienosti Ly teki töitä, bongasi rajat itse hienosti ja löysi esineen niin, etten meinannut edes huomata nostoa. Pätevä Ly!

Vetotreenit ovat nyt olleet säiden vuoksi tauolla, mutta tänään kävin optimistisena ostamassa monot ja sauvat. Lunta odotellessa siis!

2 kommenttia:

  1. Mä olen myös huomannut itsessä muutoksen käyttäessäni nykyään enempi sosiaalista palkkaa palkkana. Ennen palkaamattomuustreenit oli hyvin suorituskeskeisiä. Nykyään itsekin palkkaudun ;) siitä sosiaalisesta palkasta ja ajasta, jonka koiran kanssa vietetään. Meillä on yhdessä kivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan! Mustakin tuntuu, että oma asenne on muuttunut paljon, ja sitä myöten totta kai myös koiran asenne :)

      Poista