Sivut

maanantai 25. tammikuuta 2016

Tuskien tunnari(ko?)

Jostain syystä tosi monissa blogeissa ja treeneissä on viime aikoina näkynyt ja kuulunut tuskastelua tunnarin suhteen. Tästäpä syttyi kipinä kirjailla ylös itselle, miten tunnari on meillä opetettu - jos vaikka tulisi seuraavan koiran kanssa mieleen kurkata täältä opetusvaiheet alusta asti.


Olen aloittanut tunnaria molempien koirien kanssa. Entsun kanssa ei pienenä ilmeisesti oltu tehty nenähommia, koska mulle tullessaan se oli... no, kauniisti sanottuna aika kujalla hajumaailmoista (muista kuin niistä, jotka itse koki kiinnostaviksi). Enne aloitti tunnarijutut etsimällä piilotettua kapulaa, ja saikin sitä kautta yllättävän hyviä toistoja (ennemittakaavalla siis). Jossain kohtaa totesin, ettei meidän tokouramme tule jatkumaan niin pitkälle, että pääsisin tunnaria tekemään kokeessa, joten nyttemmin treenit on olleet lähinnä mielenvirkistystä ja huvittelua. Edelleen piilottelen kapuloita, Enne etsii niitä enemmän tai vähemmän mielellään, kuun asennosta, tuulensuunnasta ja tähdenlentojen määrästä riippuen. Lisäksi Enne on tehnyt tunnaria laudalla ja nelikulmaisella alustalla, joissa on vieraat kapulat kiinni. Enne on erittäin vahva tassujen käyttäjä ja herkästi menee kapulalle kuin kapulalle tassut edellä. Tästä johtuen yhdestä kapulasta useampaan siirtyminen tapahtui kiinnitettyjen kapuloiden kanssa. (Lisäys jälkikäteen: kiinni olevilla kapuloilla mun itseni on vieressä ollessani helpompi puuttua kapuloiden huitomiseen tassuilla. Irtokapuloilla mustavalkoisuus olisi vaikeampaa, kun kapulat voivat myös vahingossa siirtyä tassun osuessa niihin. Loppuun asti alustalla ei varmasti saa tunnaria opetettua tassuja käyttävälle koiralle, sillä etäisyyden lisääntyessä ainakin Enne varmasti ottaisi ilon irti siitä, miten se voi kokeilla, mikä kapuloista on oikea. Yksi vaihtoehto voisi olla laittaa kiinteiden kapuloiden lisäksi oma irtokapula, mutta myös vieraita irtokapuloita, jolloin kokeilu ei auta asiassa eteenpäin. Tätä täytyykin ehkä testata itse...) Enteelle on haastavaa avata nenä ja haistella, kun olisi paljon hauskempaa paiskoa kapuloita pitkin maita ja mantuja omasta välittämättä... Näitä treenejä jatketaan kuitenkin omaksi iloksi myös tulevaisuudessa.


Lystin kanssa aloitettiinkin sitten enemmän ajatuksen kanssa. En oikein tiedä, onko Lys luontaisesti lahjakas nenän käyttäjä vai onko se oppinut treeneissä käyttämään nenäänsä hyvin. Tunnari aloitettiin Lystin kanssa kävyillä. Lenkillä otin kävyn, pitelin sitä hetken aikaa ja heitin pois. Pieni Lysti-pentu lähti tohkeissaan sitä etsimään, ja sai valtavat kehut tuodessaan kävyn polleana takaisin. Tai no, taisi se saada kehut toi tai ei, mutta muistaakseni tuomisen suhteen ei meillä ollut juuri haasteita - Lysti mielellään on pienestä alkaen tuonut esineitä mulle. Pikkuhiljaa kävyn paikka muuttui haastavammaksi, ja lopulta heitin sen koskemattomien käpyjen joukkoon. Tässä vaiheessa en puuttunut siihen, toiko Lynks oikean kävyn vai ei - enkä myöskään käyttänyt mitään käskyä lähettäessäni koiran etsimään omaa käpyä. Pelkkä lupa lähtemiseen riitti.


Kun käpytreeni alkoi toimia, vaihdettiin ympäristä lenkistä treenipaikkaan ja kävyt kapuloiksi. Edelleen vein oman kapulan alkuun itse, koiran näkemättä mihin sen asetin. Pieni paimen oli samantien kartalla, ja oma alkoi nousta hyvinkin varmasti.

Jossain vaiheessa toki tuli ongelmaksi se, että tunnari oli ehkä maailman siisteintä, ja vauhti kapuloille mennessä oli turhan huima. Tähän paneuduttiin namittamalla - lähellä kapuloita oli namialusta, jolla ruokaa. Lähetin koiran ensin syömään, ja vasta alustalta kapuloille. Pikkuhiljaa siirsin namialustaa lähemmäs itseäni, jolloin alustalta kapuloille oli aina hieman pidempi matka. Lopulta annoin namit kädestäni ennen koiran lähetystä. Tämä toimi hienosti tässä koulutusvaiheessa, joskin näin jälkikäteen mietin, olisiko joku muu vaihtoehto voinut olla kuitenkin järkevämpi jatkoa ajatellen...

Pitkään tunnaria tehtiin kokeenomaisena, liike pysyi suhteellisen hyvässä kuosissa, joskin jossain vaiheessa vähän otettiin yhteen siitä, mikä homman nimi olikaan. Paljon tehtiin tuolloin töitä oikeastaan kaikkien liikkeiden kanssa, pääpointtina pitää koira liikkeellä ja saada se sitä kautta jatkamaan töitä.

Voittajan kokeissa tunnarit sujui vahvoilla virittelyillä kivasti. Opetin Lystin todella tyyneen ja rauhalliseen mielentilaan ja rauhoitin sen vahvasti ennen liikkeen alkua. Palautukset menivät tästä johtuen herkästi raville. TK3:n jälkeen totesin, että rauhoittelulla olen tehnyt melko pahan karhunpalveluksen itselleni - EVL:ssa kun ei oikein ole mahdollisuutta rauhoitteluun. Ja entäpä, jos koira ei rauhoitteluista laskekaan toivotulle tasolle? Ensimmäisessä EVL-kokeessa tunnari tehtiin ilman virittelyä, ja se meni ihan mallikkaasti. Toisessa kokeessa pakka sitten levisikin käsiin: Lystillä on herkästi tapana rauhoitella itseään ottamalla jokin esine (lelu, roska, keppi, mikä vaan) suuhunsa. Ja tämähän kävi myös kapuloilla - ensimmäinen kapula suuhun, rauhoitus sen avulla, poissylkeminen ja etsintä. Olimme siis uuden haasteen edessä: entä, jos koira tosiaan ei olekaan oikeassa mielentilassa tunnarille mennessään?


Näinpä aloitettiin ihan uusi juttu, jonka toimimisesta olen erityisen onnellinen. Aloin siis tehdä treeniä niin, että kapuloiden ollessa valmiina, leikitin koiraa taisteluleikillä. Kesken leikin lähetin sen kapuloille etsimään omaa. Alkuun juoksi kapuloille ja takaisin, jouduin muutamassa ekassa treenissä lähettämään uudelleen, kun ajatukset jäivät leluun. Jossain vaiheessa treeniä maisteli vieraita, mutta tätä kesti vain muutaman toiston enkä huolestunut asiasta. Välissä Lysti juoksi kapuloille, pysähtyi hengittelemään ja varmistelemaan halusinkin todella tunnaria ennen kuin alkoi etsiä omaa. Tästä siirryttiin lujaa kapuloille juoksuun, kapuloilla edestakaisin kulkemalla itsensä rauhoitteluun ja sen jälkeen nenän avaamiseen. Kokonaisuudessaan kuitenkin todella hyvä treeni - koira oppi, että haistella täytyy, oli kierrokset miten tapissa tahansa. Tätä tullaan varmasti muistelemaan myös jatkossa! Tästä treenistä testattiin variaationa myös Nina Mantereen kouluttamana luoksetulotunnaria niin, että hetsasin koiraa lelulle luokseni, mutta matkalla pitikin pysähtyä etsimään kapula. Toimi Lystillä tosi hyvin!

Kokonaisuudessaan tuntuu, että valitsin Lystille todella sopivan tien tunnaria ajatellen. Treeni aloitettiin puhtaasti leikin kautta, ja haistelusta tuli sitä myöten ihan parasta hommaa. Nyt, kun kierrokset aletaan saada kasaan, on odotukset koetunnareiden suhteen korkealla :)


Tässä vielä muutama perussääntö, joita noudatan tunnaritreeneissä AINA:

- oma kapula on aina uusi. Samaa omaa kapulaa ei koskaan käytetä uudelleen. Haluan, että koira etsii aina kapulaa, joka haisee minulta - ei koiran omalta kuolalta haisevaa kapulaa.
- jos käytän häiriönä esim. leluja, kartioita yms. ne eivät koskaan ole omia. Haluan, että koira etsii aina omaa hajua riippumatta siitä, onko kyseessä kapula, lelu tai joku muu esine. En halua koiran oppivan etsimään silmillään KAPULAA.
- kosken omaan kapulaan niin pestyillä käsillä, namisilla käsillä, kuolaisilla käsillä, likaisilla käsillä... En koskaan voi taata, että käsien haju on sama joka kerta koetilanteessa, joten haluan jo treeneissä tarjota koiralle eri variaatioita hajusta.
- en koskaan kehu koiraa sen nostaessa oman kapulan. Haluan, että koira oppii, ettei ohjaaja voi auttaa etsimisessä, vaan vastuu on kokonaan koiralla.

Ja vielä huomio: siinä missä olkkaritreeni muuten on koiralle yleensä helpompaa kuin treeni vieraassa paikassa, tunnarin kanssa tilanne ei ole yhtä simppeli. Kotonahan kaikki haisee vähän "omalle", joten treeni on koiralle haastava omien tavaroiden keskellä.

Kuvituksena tätä postausta varten otetut kuvia muutamasta erilaisesta tunnariasetelmasta, joita Lystin kanssa on käytetty.

lauantai 16. tammikuuta 2016

Kiinnitys arkeen

Autolla liikumiseen tottuneen koiraharrastajan arki on aika monimutkaista, kun autoa ei yhtäkkiä olekaan käytettävissä. En muista koska olisi ollut yhtä vaikea pysyä housuissani kuin perjantaina, jolloin kävin hieromassa kaupat uudesta autosta. Vihdoin! Ilo ollaankin otettu heti irti, ja käyty sekä eilen että tänään kicksparkailemassa poikasten kanssa. Pitkästä aikaa on kotonakin ollut rauhallista ;)

Viime aikoina ollaan muuten eletty aika lenkkipainotteista arkea sen kummempia treenailematta. Jotain hölmöjä temppuja on molemmat pojat tehneet, lisäksi Lysti treenaillut vähän tokojuttuja. Enne on lomaillut aksasta, taidan ottaa taas lahjattomat treenaa -linjan ja ilmoittaa sen vaan suoraa kisoihin :D

Viikko sitten oltiin Sirken toko-opissa. Aloitettiin Lystin kanssa häiriökoirakkona alo-paikkiksessa, ja todellinen häiriö oltiinkin! Näemmä paikkiksen virittelyt yhdistettynä viime aikojen evl-paikkikseen saivat aikaan sen, että maahanmeno oli aivan sula mahdottomuus. Huoh. Hyvin alkoi siis treenit! EVL-paikkiksessa istuminen ok, maahanmenoon taisi tarvia taas kaksi käskyä (!!), luoksariosuus ok. Treenattiin myös sitä, että Lysti jääkin makaamaan ja mun pitäisi saada se nostettu istumaan. Eipä ole tätä juuri treenattu, koska "siis jos mä jätän koiran istumaan, tottakai se istuu kun tulen takaisin". Vaan entäpä jos ei istukaan? Ei paljon naurata nollata molempia osia liikkeestä siksi, etten saa koiraa nostettu kymmenestä metristä istumaan, jos on ehtinyt maata sen lähemmäs kaksi minuuttia...

Omalla vuorollaan Lysti sai tehdä viretreenit. Seuraamisen ongelmaa haettiin sarjalla tunnari-ohjattu-kaukot-luoksari-seuruu. Koko treenien ajan tuntui, että mukana on jonkun ihan muun koira - Lysti teki todella rauhallisesti, kaikki sähäkkyys ja asenne loisti poissaolollaan. Seuraamisessa saatiin kyllä vireongelmaa esiin, mutta näkyipä aika monta muutakin pielessä ollutta asiaa... Kaikista järkyttävintä oli, ettei Lysti vastannut sosiaaliseen palkkaan. Siis minun Lystini! Joka voisi elää sosiaalisella palkalla! Meni kyllä jauhot totaalisesti suuhun itselläkin... Seuraamisen osalta lähdetään työstämään hommaa niin, että kerron koiralle selkeästi mitä ollaan menossa tekemään ja mitä haluan sen tekevän. Kunnon silmästä silmään puhuttelun kautta ainakin alkuun. Liikkeiden välissä pidän koiran liikkeellä koko ajan. Katsotaan, miten lähtee sujumaan. Ei olla ehditty testata näitä vinkkejä treenien jälkeen, joten nähtäväksi jää, millainen show saadaan aikaan...

Onneksi nyt on auto ja hyvät ulkoilukelit, saadaan aloitettua vetotreenit taas toden teolla. Ehkäpä siis taas pikkuhiljaa päästään normaaliin arkeen kiinni.  Pojatkin ovat selvästi kaivanneet raskaampaa tekemistä kuin kävelylenkit ja hangessa tarpominen, vaikka Lystikin juoksee lähes päivittäin lenkkipätkiä irtikin...




Tämän päivän vetolenkillä ja sen jälkeen oli liikkeellä melkoinen kuuraparta. Harmillisesti kuvat eivät tee oikeutta Lystin hienoille jääposkille - ilmeisesti juostessa vähän kuolaantui posket pakkasellakin, kun lenkin jälkeen oli kunnon kuorrutteet koko kaulurissa.


Alla pätkä tämän päivän lenkistä, vähän alkoi poikia jo hapottaa tässä kohtaa :D


maanantai 4. tammikuuta 2016

Vuosikatsaus 2015 ja vuosisuunnitelma 2016


Vuosi 2015 oli ja meni. Paljon tehtiin ja paljon oltiin tekemättä. Jotenkin tällä kertaa poltteli tehdä postaus viiem vuodesta jo hyvissä ajoin - jotenkin kaiken hulinankin keskellä tuntui, että vuosi oli tehokas ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Vaikken olisikaan uskonut, että yhteen vuoteen mahtuu noin suuri määrä ihan vaan olemista ja tekemättömyyttä...

Ja sitten ne viime vuodeksi asetetut tavoitteet (kursiivilla toteutuminen ja mahdollinen pohdintaosio):

TOKO/Enne

- muutama koe ennen sääntömuutosta
- AVO1
- sääntömuutoksen jälkeen tokoeläkkeelle? Rally-toko tilalle?

Ei tokoiltu. Ei edes mietitty tokoilua. Treenattiinkin ihan todella vähäisesti, jotain pikkujuttuja, mutta nekin enemmän tekniikan hiomista tai rally-tokon tyyppistä leikkimielistä treeniä. Sinänsä tokoilu Enteen kanssa houkuttaisi, koska olisi kiva päästä testaamaan uusia sääntöjä muissakin luokissa kuin EVL:ssa ;)

TOKO/Lysti

- TK3 ennen sääntömuutosta
- EVL koekuntoon
- mahdolliset ekat EVL-startit sääntömuutoksen jälkeen
- ei kiirettä ja stressiä, katsotaan tilanteen mukaan etenemistä
- treenit nuorten koirien ringissä


TK3 check. Ekat EVL-startit check. Pussillinen ongelmia tulevaan check :D

Ringissä treenattiin, omin päin treenattiin, kavereiden kanssa treenattiin. Jossain vaiheessa tuli kaipuu treeniryhmään, mutta se kaikkosi aika nopeasti - ringin koulutuksista sai kuitenkin sitä ulkopuolista näkökulmaa huipuilta kouluttajilta.



Omasta tokoilusta täytyy sanoa, että tämä oli ehkä jonkunlainen huippuvuosi omassa tähänastisessa tokokehityskaaressani. Homma yksinkertaisesti tuntui toimivan, tekeminen tuntui hyvältä ja omat ajatukset johdonmukaisilta ja järkeviltä. Huomaan selvästi, miten paljon muiden kouluttaminen on tuonut näkemystä itselle ja omaankin tekemiseen. Paljon on vielä tehtävää ja tie on pii-ii-itkä, mutta nyt tuntuu, että ensimmäiset oikeat askeleet tuolle tielle on otettu.

AGILITY/Enne

- nousu kakkosiin
- kakkosluokassa ekat startit
- estevarmuutta, hallittua irtoamista

Hirvittävän montaa kisastarttia ei tälle vuodelle saatu. Vaan tavoite, nousu kakkosiin, saavutettiin! Kakkosissa ei ehditty startata ja treenattiinkin luvattoman vähän, mutta paletti alkaa silti olla kivasti kasassa ja Epen kanssa on vaan niin mainiota tehdä ja puuhata. Estevarmuus ja hallinta ovat kehittyneet huimasti ihan "vahingossa". Tänä vuonna on hyvä jatkaa eteenpäin!

AGILITY/Lysti

- oikea mielentila tekemiseen
- estevarmuus
- monipuolisesti erilaisia treenejä, onnistumiset kunniaan

Ei aksattu käytännössä lainkaan. Ei ollut yhtään mielenkiintoa, keskityttiin ennemmin kivempiin lajeihin :)

PK/Lysti

- BH-koe
- JK1

BH-koe check, JK1 check. Bonuksena napattiin myös JK2. Hieno pk-vuosi, vaikkei kokeisiin ehdittykään kuin kahdesti. Innolla odotan tulevaa pk-kautta!

NÄYTTELYT/Lysti

- No se pakkokakkonen...

KYLLÄ! :D

VETOJUTUT/Enne & Lysti
- Jatketaan samaan malliin, treenejä yhdessä huvikseen
- Lystille ohitukset kuntoon
- Mahdolliset kisat? 1-2 koiran luokka?

Treenailtu on. Syksyllä oli tarkoitus treenata tavoitteellisemminkin tätä kautta ajatellen, mutta auton hajoaminen ja sen seurauksena osa-aikaisen laina-auton varassa eläminen toi omat lisähaasteensa. Treenattu on mitä pystyttiin, kivaa oli ja saatiin tehtyä hyviäkin treenejä. Lysti pääsi treenaamaan ohituksia pk-hiihtäjien joukkoon, ja yllättävää kyllä, ongelmaa ei taida ollakaan. Ihan varma en vielä ole, mutta mitä ilmeisimmin vetäminen tehtävänä on sen verran vastuullista, ettei siinä ehdi säätää ja häslätä muuta (paitsi haukkua, tietysti).



Ja sitten, ne tavoitteet tulevalle vuodelle! Tällä kertaa poikkean aiemmasta kaavasta sikäli, että kirjailen ylös vain ihan oikeat tavoitteet. Jos bonuksena tulee muita juttuja tai lajeja, sehän on hienoa - tavoitteita on kuitenkaan halua kaikkeen mahdolliseen asettaa tänä vuonna.



AGILITY/Enne

- startit kakkosissa

- ehjiä ratoja, ennemmäisiä suorituksia. Nolla tai kaksi voisi olla konkreettinen tavoite (tai no, sanotaan että aksanolla ja hyppynolla!).

- ylipäätään se, että ehdittäisi treenata ja kisata enemmän - se on vaan niin kivaa!

PK/Lysti

- JK3
- haku kuosiin
- EK:n osa-alueiden systemaattinen treenaus

TOKO/Lysti

- liikkeisiin varmuutta, haastavia treenejä, vahvistusta erotteluun
- TVA kevään aikana


Näillä mennään tämä vuosi, katsotaan mitä se lopulta tuo tullessaan!