Sivut

lauantai 24. lokakuuta 2015

Tavoitteena tokokoe

Meidän viikko on kulunut hyvin pitkälle treenien merkeissä. Eilen illalla totesin, etten ole käynyt viikon aikana kertaakaan kunnon lenkillä - aina on ollut joko tokotreenipäivä (jolloin lenkkeily jää alkulämppään ja loppujäähkään) tai vetolenkkipäivä, jolloin liikunta luonnollisesti tulee vetämisen muodossa. No, pojat ovat olleet tyytyväisiä, ja eilen käytiin sitten perjantain kunniaksi tekemässä se kävelylenkkikin :)

Maanantaina aloitettiin päivä Entsun eläinlääkärillä. Niinhän siinä kävi, että anaalit olivat täynnä. Erite ok, mutta erityisesti vasen taas hankala tyhjennettävä. Täytyy nyt muistaa tarkkailla näitä ja miettiä, olisiko joku pysyvä ratkaisu (=leikkaus) paikallaan, jos ongelma alkaa uusia kovin usein. Itse näitä en uskalla edes yrittää tyhjentää, ovat hankalasti ja lääkärin tyhjentäessä saan itse pitää koiraa kyllä täysillä kiinni, että pysyy aloillaan huutaessaan ja reuhtoessaan pakoon. Onneksi lääkärillä saatiin hyvin tyhjäksi kuitenkin, jee!



Lääkärin jälkeen nappasin pojat mukaan suunnatessani töihin Lahteen. Syykin oli selvä: Löyttymäen koirakentällä on metrinen este, jota Lysti ei ole vielä hypännyt. Poikettiin siis työtauolla kentällä, ja Lysti sai tehdä metrisen, A-esteen (joku loiva versio) ja eteenmenoja. Muutama kiertokin tehtiin. Metrisen noudot ohjatun kapulalla, koska en tykkää käyttää omaa 750 grammaistani (se ei ole IPO-mallia) enkä muistanut aamulla kaivaa peruskapulaa matkaan. Epäröimättä hyppäsi yli, jes! Hyppytekniikka hieno ja noudot jees. Tokalla kiekalla meinasi varastaa, josta palaute. Tämän jälkeen hyppäsi, mutta kolautti vähän. Ei kuitenkaan pahasti eikä vaikuttanut tekemiseen millään tavalla. Meillä ykkösasia kuitenkin on, että kapuloille ei varasteta _koskaan_. Oli muuten viime kokeessa useammalla koirakolla tämä ongelma - ja itsestä tuntui ihan utopistiselta :D A-este ongelmitta, eteenmenot ok, joskin ei nähnyt lelua ja lähti haistellen etsimään sitä. Jälkiviisaana olisi ollut parempi käskeä koira maahan heti eteenmenosta ja mennä sen jälkeen yhdessä lelulle. No mutta, pääasia että koira sinkoaa täysillä eteenpäin!



Tiistain ohjelmassa oli vetolenkki. Tällä kertaa lähdettiin matkaan ihan vaan kickbikella, ja vähän jännitti nähdä, miten Entsun töiden teko tällä kertaa luonnistuu. Koitin pitää jarrulla vauhdin rauhallisena, vaikka välillä se olikin aika haastavaa (kahdella koiralla kickbike ei paina kuitenkaan käytännössä mitään, varsinkaan alamäissä...). Veikkaisin matkaksi viitisen kilometriä, ja heittämällä Epen paras vetolenkki tänä syksynä! Ilmeisesti siis vetäminen on tuntunut kurjalta ja tehnyt anaalien takia kipeää, toivottavasti tilanne nyt helpotti pidemmäksi aikaa. Lenkin aikana ehti tulla pimeä, mutta käytiin kuitenkin kurkkimassa vähän uusilla reiteillä. Täytyy mennä samaiselle pätkälle uudelleen valoisaan aikaan - vaikutti aika kivalta!


Keskiviikolle sovittiin Outin kanssa tokotreenit ennen mun tokoryhmän alkua. Lysti teki ensin kiertohässäkkää. Kerrankin oli käytössä molemmat hypyt ja kaksi kapulaa! Vaikeaa oli, ja Lysti olisi mieluusti käskystä kiertänyt hyppyä. Ja siitähän se ajatus sitten lähti... Lystin kanssa treenattiin agilityä sen ollessa pieni, reilun vuoden iässä oli ryhmässäkin. Tuolloin hyppyjen kiertokäsky on ollut sama kuin nyt kiertohässäkän käsky. Liekö siis tämä lisähaasteena siinä, ettei koira meinaa irrota tötsälle asti? Mietintään menee, saanko tämä korjattua riittävän vahvaksi vai meneekö käsky kokonaan vaihtoon. Huoh. Saatiin kuitenkin kivojakin toistoja, joten ihan vielä en ajatellut heittää kirvestä kaivoon. Täytyy alkaa treenata liikettä kahdessa osassa (kiertäminen erikseen, stopeista kapulan haku ja hyppy), sillä kerran Lysti jätti hypyn kokonaan välistä. Pysähtymisen asentojen ei pitäisi olla ongelma. Kierron lisäksi tehtiin ohjatun suuntia niin, että joka toinen lähetys vasemmalle ja joka toinen oikealle. Vaatii vielä paa-aa-aljon toistoja: jos suunnat onnistuvat, hajoaa merkille meno. Jos merkille meno onnistuu, suunnissa on epävarmuutta. Hirveän kiva harrastus tämä toko!

Torstaina treenattiin tokoa Annen kanssa. Ilma ei ollut kovin mieltä ylentävä, kun tihutti vettä, tuuli ja oli pimeää. Kenttä oli kyllä valaistu, mutta tietysti valoista tuli myös varjoja. Lysti puuhasteli vaikka ja mitä. Aloitettiin kierrolla (ei häiriötä), hyvä. Sitten merkitön merkki alustalla, hyvä (ensin tosin ei bongannut alustaa ja kieppasi ympäri n. 13 metrin kohdalla. Alustaa en kyllä meinannut nähdä minäkään, ja pariin kertaan kävin tarkistamassa, että lähetän koiraa oikeaan suuntaan)! Kiertoa häiriöllä (kapulat ja superhäiriönä Anne ja juoksuinen Fanta). Kiertoa niin, että kierrettävän kohteena Anne ja Fanta (pieni muru oli niin pätevä, sitä ei suinkaan kiinnostanut pian tärpeillä oleva narttu, vaan ongelmaksi muodostui ymmärtää, että kierrettävä ei tällä kertaa ole tötstä). Pientä seuraamista, tosi jees! Zeta oli upea - seuraaminen hienoa ja asennot hyvät, jes! Treenattiin imuttamalla myös seuraamisen peruuttamista. Sehän oli jo hyvässä vaiheessa, mutta nyt, kun on erityisesti panostettu seuraamisen mielentilaan ja oikeaan paikkaan, en halunnut riskeerata tämän työn tuloksia säätämällä seuraamista. Vielä vaatii treeniä, mutta tehtävissä se on. Paikkis tehtiin Fanta häiriönä, ei ongelmaa. Vähän Lysti katseli ja haisteli (Anne ja Fanta tekivät omaa versiotaan, joka sisälsi paljon käskyjä ja vähän liikettä Lystin vieressä), mutta ei aiettakaan nousta. Hyvä. Lopuksi pari luoksarin stoppia niin, että vapautin leikkimään Annen kanssa. Ihan ok, ei parasta Lystiä, mutta kohtuullisia kuitenkin.
 

Tokoilun jälkeen suunnattiin Entsun agilitytreeneihin. Epe oli taas ihan intona, leikittiin vähän pallolla ennen rataa ja sehän jopa pysyi käsissä, vaikka toisena esteenä oli puomi! Ekalla radalla omat pasmat meni aivan sekaisin, enkä yksinkertaisesti muistanut, minkä ohjauksen olin radalle suunnitellut. Puomilta jatkettiin eteenpäin hypylle, jolta palattiin puomin alla olleelle putkelle. Käänsin koiran joka kerta väärään suuntaan hypyllä, kunnes muistui mieleen se varsinainen suunnitelma. Vastakäännöksen teon puolellakin kun on merkitystä ;) Toisella radalla Epe oli tosi pätevä ja saatiin hienoja pätkiä tehtyä. Pitäisköhän se ilmoittaa taas kisoihin...? Sillä on niin kovin kivaa, vaikken itse pystykään sen kanssa kunnolla juoksemaan.


Perjantaina aamulla käytiin vielä tekemässä tokotreenit ennen töitä Outin kanssa. Lystillä kokeenomainen evl testimielessä. Ja todelliseksi testiksihän se meni, eikä kyllä kokeenomaisuutta ollut nähnytkään :D

- kiertohässäkkä: no siis aivan kamala. Ei irtoa tötsälle asti. Lisää treeniä, avustettuna (tai siis yhden onnistuneen kierron jälkeen) teki hienosti ja loppu ongelmitta.
- tunnari: upea! Ei lisättävää.
- luoksari: stopit vähän venyi toivotusta. Liikkurin käskyillä kääntyi katsomaan Outia, täytyy ottaa lisää liikkuritreeniä siis! Yksin treenaamisen huonot puolet...
- kaukot: ekassa vaihdossa katsoi taakse, käskystä kääntyi salamana, muttei uskaltanut tehdä vaihtoa. Uudella käskyllä ok. Muut vaihdot ekalla käskyllä, joskin taisin käskyttää liikkurin käsimerkkeihin nähden väärin jossain kohtaa, kun ei saatu i-s -vaihtoa ollenkaan.

tauko

- ohjattu: bongasi väärän tötsän merkiksi, ja siitähän se kierre sitten lähti. Kun lopulta päästiin oikealle merkille oikealta etäisyydeltä (tätä edelsi avustetut merkille menot), oli kapuloille menon epävarmuus taas paikalla. Saatiinkohan tokalla ehkä oikein...
- zeta: jätti maahanmenon tekemättä?! Seuraaminen hyvää ja seisominen ja istuminen hyvät. Maahanmenosivu otettiin uudestaan, silloin hyvä.
- ruutu: UPEA merkitön! Ruutuun meno hieno. Maahanmeno aavistuksen hidas, mutta ok kuitenkin. Seuraaminen vaikeasti, tuli oikealle puolelle. Lisää treeniä tuohon kutsuun. Tehtiin tämän jälkeen uudestaan niin, että kävin palkkaamassa merkittömästä ja ruudun stopista pallo.

Muutama toisto ohjattua eri variaatioin ilman merkkiä. Suuntia leikkien ja lähettäen, eiköhän ne sieltä vielä ala löytyä :)

Lopuksi kaksi paikkista Hesen kanssa, ekalla Lysti tarvi kaksi käskyä maahanmenoon ja luoksari ravilla. Toisella parempi. Lisäksi vähän kuuntelutreeniä Mandin kanssa siitä, millä käskyillä mennään maahan ja noustaan sivulle. Nämä ok.

Enne oli sitä mieltä, että nakit oli myrkytetty, joten sen tekemiset jäivät yhteen sivulletuloon ja pieneen seuruupätkään.


Kuvat viikon takaa, vierailevana tähtenä kuvituksessa siis Lystin Riemu veli (Popotin Caviar).

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Hyvää mieltä

Eilen suuntasimme kohti tokotreenejä Jennin kanssa. Edellisistä yhteisistä tokotreeneistä oli tovi, ja melkein alkoi jännittää, miten paljon ja millaista palautetta saadaan tekemisestä (...ja tekemättömyydestä).

Ei varsinaisesti tarvi olla huolissaan kierron laajuudesta ;) Lystin kuvan nappasi Jenni Sohlberg.
 
Lysti aloitti kiertohässäkällä, tällä kertaa pitkästä aikaa mukana myös hypyt kapuloiden lisäksi. Huomasi taas, miten pitkä tauko vaikuttaa... Homman juoni unohtuu ja tekeminen on "vähän sinne päin" - varmuus käskyistä on siis kateissa. Olen myös onnistuneesti oikonut tötsän kohdistamisessa, eikä Lystillä näyttänyt olevan aavistustakaan mihin päin sen pitäisi katsoa. Tehtiin muutama treeni niin, että Jenni suhisi kapulat ja kävi sen jälkeen näyttämässä tötsän. Muutama toisto vaadittiin, että luopuminen oli toivotulla tasolla, mutta kyllä se sieltä löytyi. Tehtiin myös liike loppuun saakka kerran - hyppy jäi välistä (koska sitä ei tosiaan ole ollut sitten elokuun), tokalla kerralla oikein hienosti. Nyt vaan paljon lisää treeniä ja vahvistusta tuohon aloitusvihjaukseen.

Kuvat Jenni Sohlberg

Toisessa setissään Lysti aloitti parilla ruudun paikalla. Ekalla meni hyvin, mutta pysähtyessä kääntyi puolittain ulos vasemmasta sivureunasta. Korjasi hyvin. Tokalla hienosti keskelle, jes. Varsinaisessa treenissä Ly teki ohjattua. Ohjattuhan on meillä vähän vasemmalla kädellä opeteltu, lähinnä kiireessä kasattu piirinmestiksiä varten (koska juuri niinhän koiraa koulutetaan!). Suurimpana ongelmana pidin sitä, ettei koira yksinkertaisesti ole aivan varma, mitä se on tekemässä, ja ehtii siksi vähän arpoa. Ekalla toistolla selvisi kuitenkin varsinainen ongelma: koska liikettä on jouduttu korjailemaan, on Lystin mielestä nyt ihan ok lähteä vaan johonkin (useimmiten keskikapulalle), koska korjaan kuitenkin sen oikeaan suuntaan. Lystin maailmassa liikkeeseen siis kuulu korjaus, jolloin sen ei oikeastaan tarvi edes alunperin lähteä oikeaan suuntaan (tai siis, kyllähän sillä selvä ajatus on suunnista, mutta päätyy monesti keskikapulalle reunimmaisen sijaan). Nyt otettiinkin uusi linja, jossa korjausta ei tehdä, vaan väärästä valinnasta Lysti kutsutaan pois ja otetaan homma uudelleen. Tehtiin kummallekin puolelle viisi toistoa (ohjasin kädellä merkille, vain kummankin puolen vikalla haulla lähetys merkille noin 1,5 metrin päästä) niin, että Jenni vei kapulat joka kerta kokeenomaisesti (ja kiitteli illalla tätä ajatustaan, muutaman kerranhan niiden kanssa sai sitten juosta eestaas :D). Ensin oikea, joka on Lystille vaikeampi. Tosi hyviä toistoja, ja loppui kokonaan keskimmäisen vilkuilukin. Kun vaihdettiin vasempaan, oletusarvoisesti koira lähti edelleen oikealle. Siirryin itse askeleen vasemmalle lähetyksellä, ja sehän sekoitti pakan. Toisella kertaa hyvä. Merkillemeno oli vaikea näiden jälkeen, mutta sitä vahvistellaan jatkossa erikseen ja yhdessä noutojen kanssa.

Lystin veli Riemu (Popotin Caviar)
 
Kotiläksyksi ja omalle muistilistalle muutama asia:
- älä käytä pallopalkkaa. Toistojen määrä ei ole riittävä ja koira ehtii nollata ajatuksensa treenattavasta asiasta, jos saa rallata pallon kanssa joka välissä.
- ne toistomäärät. Niitä täytyy olla paljon. Huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä.
- paljon, paljon, paljon kuuntelutreenejä
- arpominen ei ole vaihtoehto. Lysti osaa kyllä, joten tiukempi linja siihen, miten virhesuorituksiin reagoidaan. EI korjauksia.

"Kato nyt kun se osaa tulla eteen! Ja siitä vielä sivullekin!" Kuvat Jenni Sohlberg
 
Tokoilun jälkeen Enne pääsi tekemään rally-pätkän. Se oli taas niin liekeissä, kyllä tuo näyttää olevan sille paljon sopivampi laji kuin toko. Vähän oli vaikeita juttuja (kuten molempien täyskäännös oikealle), ja Jenni saikin välillä nauraa katketakseen, kun koitin ohjastaa koiraa oikeaan paikkaan ja vieressä kulkee jutteleva huksis. Treeni on kuitenkin tuottanut tulosta, sillä Enne pyörähti oikein näppärästi (avun kanssa toki) oikealta puolelta eteen istumaan! Siitä tulee vielä hieno rallykoira!

Kuinkas suloinen tuleva tokokoira meitä kävikään moikkaamassa? Pieni oli Morten-cardi, joka asustaa Pia Sandbergin luona.

Treenien jälkeen käytiin pienellä purkulenkillä ja sen jälkeen suunnattiin syömään (vähän pisti naurattamaan, kun ennen lähtöä Jennin kanssa viestiteltiin, ja molemmat odottivat syömistä melkein enemmän kuin itse treenejä). Syödessä saikin sitten taas ihan urakalla miettiä ja pohtia asioita - Jenni kun esimerkiksi heitti ilmoille ihan hyvän kysymyksen: mietiskelin, pitäisikö noudon luovutukset opettaa yhtenäisiksi (tällä hetkellä Lysti luovuttaa tunnarin sivulla ja muut edessä). Juteltiin asiasta, ja lopulta Jenni kehoitti miettimään, mikä meidän tokotavoite on ja millaisia asioita sen eteen kannattaa tai täytyy tehdä. Niin, mikä meidän tavoite on? No valioituminen tietysti, mutta entä sen jälkeen? Olisihan se kivaa päästä SM:iin joukkueessa, mutta... Niin, onko se sitten siinä? Muutama koe vuodessa, jotta saa riittävät tulokset arvokisaan, mutta sen pidemmälle ei suunnata? Tällä hetkellä SM:iä suuremmat arvokisat eivät ole tavoitelistalla, joten... Hmm. Täytyy kai alkaa miettiä vähän pidemmällekin tätä asiaa ja tehdä suunnitelmia kouluttamisen suhteen myös tältä kannalta.

Morten oli jo mukana isojen koirien hommissa - oikealla se päätti suorittaa ruudun yhdessä Riemun kanssa ;)
 
Tänään vaihdettiin treenit vähän fyysisempään puoleen ja käytiin kickbikelenkillä. Matka oli varmaan edelleen se kolmisen kilometriä, mutta tällä kertaa laitoin kickbiken perään lisäpainoksi autonrenkaan. Lisäpainon ansiosta vauhti oli luonnollisesti huomattavasti maltillisempi, ja juomataukojakin pidettiin pari (lämpötila oli vain kuutisen astetta, mutta ilma sumuisen kostea). Lenkki oli selvästi raskas ja koirat saivat tehdä töitä ihan kunnolla varsinkin ylämäissä. Renkaan kiinnitysviritelmä ei ollut paras mahdollinen, joten se vähän ärsyttävästi nyki kickbikea. Koirilla onneksi (luonnollisesti) oli joustot molemmilla, joten nykimisen haitta oli lähinnä oma ärsytykseni ;) Ennekin teki töitä paremmin kuin tähänastisilla lenkeillä, joten ehkäpä tuo vauhti on ainakin yksi syy motivaatio-ongelmiin. Nyt täytyy vain miettiä, miten jatkossa saisin sopivasti lisäpainoa kiskottavaksi... Tai sitten täytyy odotella luottovarustetekijää takaisin vieraalta mantereelta ja hankkia koirille pyöräkoiran valjaat renkaan vetoon ja liikkua itse pyörällä.

 Veljekset kuin ilvekset :D

Peltolenkkikuvat jääkööt seuraavaan kertaan.

lauantai 17. lokakuuta 2015

Kamalasti kaikkea!

Tällä viikolla ollaan oltu oikein aktiivisia! Ongelmana vaan on, etten ihan muista, mitä kaikkea ollaan tehty... Tiistaina Enne pääsi nose workin pariin, kun piilottelin sille pihalle (ei omalle) neljä puolikasta vanupuikkoa, kussakin pisara eukalyptusta. Entsun kanssahan vähän oiotaan mutkissa mitä nose workiin tulee - sen kanssa kun purkkitreeni ei oikein toiminut. (Ja juuri nyt tuli mieleen, etten ole tainnut kirjailla tänne mitään nose work -luennosta, jolla olin joku aika sitten! Täytyykin korjata tämä, vaikka muistiinpanoja ei kamalasti kertynytkään, kun keskityin niin hurmiossa vain kuuntelemaan...) Enne on vähän hankala nose workin kannalta, koska siitä ei näe (tai siis, en itse ole vielä oppinut näkemään), koska se saa hajun ja koska nuuskuttelee vain muuta. Itse asiassa välillä tuntuu, että Enne jopa väistää eukalyptuksen hajua! No, vanupuikot löydettiin ja Enne sai palkkaa - eipä tässäkään tärkeää ole muu kuin se, että Enne pääsee tekemään ja sillä on kivaa.


Lystin tiistaipuhteena oli kaksi tarkkuusruutua metsässä, etsittävänä kärrypoletti avainrenkaalla. Ekalla lähetyksellä säntäsi liikkeelle turhan kovaa, mutta uudella malttoi hienosti lähteä rauhassa ja nenä auki. Tarkista hyvin ruudun rajat (hajut tosin kulki aika pahasti tuoreissa ruuduissa ja 3x3 metrinen ruutu ei tarkistuksessa ollut ihan vain 3x3 metriä...) ja keskittyi etsimiseen. Molemmilla kerroilla löysi hyvin, malttoi tarkentaa hienosti. Ekassa palautua kamala, pudotti eteeni ja harmittavasti meni siis vähän jauhamiseksi. Toisessa myös palautus hieno, jes!


Kotona Lysti sai vielä lisäksi koppailla vähän frisbeetä. Näemmä se(kin!) on ihan Lystin juttu, sillä ottaessani kiekot esiin, alkaa pieni heittää volttia ja juoksee portille, jossa vuoroin peruuttaa ja vuoroin seisoo takajaloillaan. Koska mikäs sen siistimpää kuin saada juosta täysillä ja ottaa jotakin kiinni!


Keskiviikkona Lystillä oli vapaapäivä fyssarin muodossa. Jumeja oli vähän edelleen, mutta aukesivat nyt hienosti ja saatiin vapautus käynneistä pariksi kuukaudeksi. Toivottavasti napero nyt pysyykin auki! Enne sen sijaan pääsi tiistaina hommiin - meillä on syksyn ajan paikkuripaikka agilitytreeneihin, jotka ovat torstaisin. Tällä viikolla oli ensimmäinen kerta, ja koska edellisestä kerrasta radalla on - kröhöm - TOVI, totesin keskiviikkona olevan ihan paikallaan vähän muistella homman juonta. Epe oli liekeissä ja teki hienosti helppoja juttuja (keinua, puomia, hyppysarjaa, keppejä). Mitään varsinaista rataa ei tehty, vaan lähinnä muisteltiin hanskassa pysymistä ja suoritustapoja.


Torstaina Lysti sai tokottaa oikein urakalla, kun päädyttiin paikallisen harrastajaporukan treenien laidalle puuhaamaan omiamme. Häiriötreeninä tästä puhuttiin, mutta eihän tuo napero mitään häiriötä ota, ei vaikka vieraat koirat kiersivät meidän treenikassiakin ;)

Lysti aloitti kierrolla ilman häiriötä tavallista pidemmällä matkalla, ekalla kääntyi ennen tötsää innoissaan. Toisella hyvä. Kapulat häiriöksi, kaarteli muistaakseni vähän kapuloiden suuntaan, mutta kiersi kuitenkin. Seuraavalla suuntasi suoraa oikealle kapulalle, stoppi ja lähetys. Kiersi ok. Viidennellä kiersi hyvin, palasi suoraa vasemman kapulan yli, mutta ei välittänyt tuon taivaallista kapulasta, jes! Tämän jälkeen pysäytykset mukaan, istuminen ja oikea ok. Maahanmenossa päätyi melkein vasemman kapulan päälle, noutoon vaati siis kaksi käskyä, mutta lopulta ok. Vikaksi vielä pelkkä kierto, hyvä. Pitäisi pikaisesti saada hypyt mukaan kuvioon, viimeksi ne kuitenkin olivat se pakan räjäyttävä osanen.

Tämän jälkeen ohjattua. Nurmialusta, kapulat katosi nurmeen niin, etten itsekään nähnyt niitä lainkaan. Ensin palkka merkiltä, ja olikin muuten törkeän hieno merkki! Lähetys (vasen) hyvä, mutta koska kapulaa ei näkynyt, loppui usko ja kaarteli ympäriinsä miten sattuu. Etsi jopa takaani... Jossain vaiheessa taisi päätys keskikapulalle, stoppi ja siirto takaisin merkille. Siirryin itse vasemmalle ja lähemmäs, uusi lähetys. Edelleen joutui etsimään ja oli vaikea, mutta lopulta (sattumalta) huomasi kapulan. Tuonti hyvä, vapautus vauhdista. Oikealla sama juttu, etsi paljon ja jouduin helpottamaan. Lopulta löysi hyvin ja palautti (sivulle!). Erittäin positiivinen treeni, sillä hyvä mielentila ja tekeminen säilyi koko ajan, vaikka treeni olikin kamalan vaikea. Molemmille jäi hyvä fiilis, jee!

Zeta ilman seuraamista (vapaamuotoisella tule-käskyllä), maahan hyvä, istumisessa käänsi toisen etujalan perään, seisomisen istui. Toisella kerralla paremmat. Lelulla tekniikkaa, ja olikin muuten aikasta nopeat ja puhtaat tekniikat!

Kaukot ok, ekalla jätti m-i -vaihdon tekemättä (oli nousemassa ekalla käskyllä, vieressä tuli iso häiriö ja luopui vaihdosta, tokalla katsoi parhaaksi juurtua maahan), toisella kaikki vaihdot ok, mutta i-s kaksoiskäsky.

Muutama luoksarin stoppi vapautuksella taakse pallolle, ihan ok.


Enne pääsi torstaina tosiaan tositoimiin aksaradalla, ja kylläpä sillä olikin kivaa! Hienostihan tuo oikeasti osaa, pitäisi vaan (pystyä) treenata enemmän. Yksi vauhtihepuli, muutoin pysyi mukana näpeissäkin kivasti. Taas alkoi harmittaa, etteivät omat polveni oikein kestä juoksemista...

Ratapiirrosta ei ole, mutta päästiin kivasti kokeilemaan erilaisia ohjauskuvioita. Erityisen onnellinen olen siitä, että ekalla radalla bongasin heti meidän ongelmakohdan (takaakierrolta hypyltä putkeen, putki a-esteen alla, ja konktaktithan imee tuota koiraa kuin häkä) ja käytiin se läpi jo kuivaharjoitteluna ilman koiraa. Ja radalla toimi upeasti, jee! Näemmä Enne osaa myös lukea rataa aika kivasti ja pystyn ohjaamaan sitä tietyissä tilanteissa kauempaakin kivasti.

Kepeillä Enne oli aika hidas, liekö syynä keskiviikkoinen kaatuminen kepeillä pariin kertaan. Vitsi sentään, pitäisi taas muistaa, että Epe ei lue alustaa ja toimi sen mukaisesti, vaan sillä reaktio on suora vauhdin hiljentäminen... Huoh. Mutta muuten Enne oli oikein pätevä, ja kamalan hyvä mieli jäi treeneistä molemmille!


Ps. Entsulla on lääkäriaika maanantaina, tuolloin katsotaan anaalien tilanne.

tiistai 13. lokakuuta 2015

Ylitsepursuava treenimotivaatio(ko?)

Jo on ihmisellä vaikeaa! Ensin saa tuskailla, kun ei tunnu olevan motivaatiota oikein mihinkään lajiin, ja seuraavassa hetkessä haluaisi tehdä kaikkea mahdollista! Eilen aloitettiin viikkon vetotreeneillä, jatketaan torstain tokolla (Lysti) ja agilitylla (Enne) ja lauantain jäljellä ja esineruudulle (Lysti) sekä rally-tokolla (Enne). Jääkaapissa odottaa eukalyptus nose work -treenien jatkoa (Enne) ja eteisen laatikostossa frisbeet (Lysti). Lisäksi nti ohjaaja on ehtinyt suunnitella ensi kesälle jo haku- ja viestimahdollisuuksia (Lysti). Olisikohan aika hengähtää hetki ja ottaa järki käteen? :D


Joo. Sillä on karvaa. Vaikka muille jaettavaksi.

Eilisistä treeneistä muutama sananen. Lähdin tosiaan todella itselleni epätyypilliseen hommaan mukaan, suuntasimme nimittäin Lystin kanssa pk-seuramme vetotreeneihin. Lystillähän ei suinkaan ole ongelmia vetämisessä, mutta en luota siihen pätkän vertaa ohitustilanteissa. Pähkäiltyäni asiaa tovin jos toisen useamman ihmisen kanssa, alistuin kohtalooni ja päätin kokeilla, miten onnistuisi lelupalkalle juoksu ohituksissa. Aiemmat kokemukset kun ovat huskeista/risteytyksistä, joiden kanssa ei ole tällaisia tarvinut miettiä, tuntui lelupalkkaus todella kaukaiselta ja suoraan sanottuna typerältä. Mitään muutakaan ratkaisua en kuitenkaan keksinyt... Lystillä siis nousee kierrokset vetäessä niin tappiin, etten tiedä yhtään mitä se tekee ohituksissa. Saattaisi mennä ohi pää kolmantena (vai viidentenä?) jalkana, tai saattaisi keksiä vaikka sun mitä hölmöilyjä. Ja sitten kun niitä koiria on yleensä kickbiken edessä vielä se kaksi - Enne jo katsoisi vähänkään pahalla silmällä vastaantulijaa (Ennehän ohittaa kyllä ongelmitta), voisi sidekick vetää tästä omat johtopäätöksensä. No, eilen tehtiin siis vetoja lelupalkalle. Kierrokset nousi kiitettävästi jo heti lelun näkemisestä, mutta siitäkös vasta riemu repesi, kun eka koirakko lähti matkaan! Treeninä juostiin siis ylämäkeä niin, että ensimmäisenä lähti koirakko, joka pysähtyi puoli väliin, ja muut juoksivat yksitellen ohi. Lysti lähti ekalle pätkälle kolmantena, huutaen ja hiekka lentäen. Ohituksessa vähän vilkaisi toista koiraa, mutta jatkoi hyvin. Lelu oli apparilla mäen päällä niin, että Lysti näki sen koko ajan (en tosin tiedä tajusiko asiaa...). Tokalla kierroksella Lysti lähti toisena ja appari lelun kanssa mutkan takana piilossa. Ohituksessa ei vilkaissutkaan toista, ja vahvistekehulla yritti epätoivoisesti kiihdyttää (paha kiihdyttää, jos menee jo täysillä! Onneksi voi aina alkaa huutaa!). Hyvähyvä! Enempää ei tällä kertaa treenattu, sillä olen itse flunssassa ja jo nuo kaksi mäkilähtöä saivat sydämen hakkaamaan ulos rinnasta.


En tiedä miksi, mutta tämä on uusi hyvänmielen kuvani!

Lystin treeneistä jatkettiin vielä vetolenkille Epen kanssa. Enne on koko syksyn ollut vähän vaisu treeneissä - lähtee alkuun tosi hyvin, mutta hiipuu aika nopeasti. En tiedä, onko vauhti ollut sille liian kova (kickbike kahdelle koirallehan ei kyllä paina juuri mitään, ja jarruttaessakin vauhti herkästi kiihtyy turhan kovaksi), onko se kipeä, eikö vetohommat vaan huvita, onko se keksinyt pääsevänsä helpommalla kun jättää työt Lystille vai mitä ihmettä. Eilen teimmekin siis niin, että Lysti sai juosta alkumatkan vapaana ja Enne vetäen. Rauhallisella tahdilla veti hyvin, mutta edes alamäissä ei meinannut nostaa ravilta laukalle. Täytynee alkaa laittaa lisää painoa kickbiken perään molempien kanssa mennessä, ja sitten tehdä yhden koiran kanssa omat pätkänsä - Lystille vauhti ja Entsulle sen omaa tahtia. Katsotaan, miltä sitten näyttää. Varmuuden vuoksi aloitin Epelle vitamiinikuurin - tällaista haluttomuuttahan oli viime syksynä, kun se alkoi oireilla. Silloin ei koirasta löytynyt muuta kuin mystinen anemia. Noista vitskuista ei kuitenkaan ole haittaakaan, joten otetaan ne nyt oheen varoiksi. Vikalle kilometrille laitoin myös Lystin valjaisiin, ja on tuo pieni harmaa vaan ihan hämärä tyyppi. Siellä se mennä porskutti kuin ei olisi mitään koko päivänä päässyt tekemään.
  

Tänään voisi tehdä vähän nenätreenejä, Lystille esineruudun tai tarkkuusetsintää ja Epelle nose workia. Huomenna on Lystin fyssari, joten se menee rauhallisemmissa merkeissä. Onneksi sentään on mun tokoryhmä, ettei ihan tarvi harrastamatta olla ;) Jos joku lukija kaipaa treeniseuraa (nähtävästi melkein mihin vaan lajiin :D), yhteyttä saa ottaa!


Kuvat viikonlopun tokotreenien alkulämppäilystä.

lauantai 10. lokakuuta 2015

Lauantain tokotreenit

Tänään lähdettiin tokotreenaamaan, ja siskoni innostui lähtemään kuvaajaksi. Kerrankin siis kivoja treenikuvia! :) Molemmat pojat saivat tehdä pätkänsä, jonka jälkeen siskoni (ei-niin-koiraihminen) nauroi, että tekemisen meiningissä on kyllä "pieni" ero...

 Joko saa tulla?!

Lysti aloitti seuraamisella, ja kyllähän se pakka taas oli aivan levällään, kun tullaan ulos ja kentällä on treenitavaroita. Tehtiin siis ihan vaan kahta askelta taas, perusasennot normaalisti tai vasen jalka takana. Äänestä en antanut palautetta. Joutui korjaamaan lähes joka kerta, lisäksi huomasin oman yläkropan kääntyvän herkästi vasemmalle. Saatiin kuitenkin hienojakin toistoja. Seuruutreenin jälkeen muutama merkki, tosi hienoja! Näiden jälkeen kiertoa:


Lelupalkka on niin Lystin juttu. Se varmaan leikkisi vaikka maailman tappiin, jos vaan saisi :)


Mutta se kierto. Ensin ilman häiriötä, hienosti heti täydellä matkalla ja hyvällä vauhdilla ilman ajatustakaan pysähtymisestä.


Hienosti kierrosta pallopalkka taakse. Ihan suoraa taakse en uskaltanut heittää, kun en hahmottanut kuvaajan sijaintia :D


Seuraavaksi kierto kapulahäiriöllä, ei ongelmaa. Sen jälkeen kierto, pysäytys (ekalla käskin istumaan, jäi seisomaan. Istumisen uusinta, ei noutoa. Sen jälkeen uudelleen ja koira maahan. Nouto hyvä!

Kierron lisäksi Lysti teki myös ohjattua. Ensin palkka merkistä, tosi hyvä! Vein itse kapulat, vasemman haku. Merkki hyvä, lähti oikealle. Käskystä takaisin, uusi yritys. Lähti kohti vasemmalla olevaa kiertotötsää, hetken juoksenteli vähän pihalla, kunnes bongasi kapulat. Hieno nouto, vapautus kesken tuonnin. Uusi yritys vasemmalle, hieno ja luovutus upea. Viimeiseksi oikea, merkistä (hieno!) namipalkka merkillä, siitä eteenpäin oikealle. Lähti vasemmalle/keskelle/johonkin muualle kuin kapulalle, pysäytyskäskyllä stoppi ja hienosti oikealle. Taas upea luovutus!

Enne treenasi kiertoa ja noutoa.

 
Tässä kuvasarjassa oikein korostuu koiran motivaatio :D Lähtee hyvin, mutta kas! Jotakin mielenkiintoista olisi kauempana... ja toisessakin suunnassa vielä!


Ja toinen samaa sarjaa! Useampaan otteeseen sai käskeä koiran pois kapulalta (jolloin se nappasi kapulan mukaan tullessaan...). Seuraavalla kerralla otetaan kilpajuoksu - jos on aikaa katsella ja tutkailla ties mitä, saattaa ohjaaja ehtiä varastaa kapulan ensin...


Mutta kyllä sieltä asennettakin löytyi, kun vähän juteltiin!


Ja hienosti se luovuttikin, kun tämäkin muistuteltiin mieleen.

Kokonaisuudessaan Entsun treeneissä näkyi taas, miksi homma ei toimi. Rallya treenatessa se oli aivan eri fiiliksellä mukana, kun sai koko ajan tehdä kanssani. Nyt, kun pitäisi itsenäisesti lähteä tekemään, lähteminen on vaikeaa ja tekemisen motivaatio ihan mitä sattuu. Jotenkin en jaksaisi edes alkaa nillittää asioista, kun ei kerran koetulevaisuutta näillä näkymin ole. Ehkä täytyy alkaa vaan aina treenata yhdessä tehtäviä juttuja, ja katsoa muita sitten myöhemmin, jos sellainen tunne tulee.

perjantai 9. lokakuuta 2015

Vakavoituminen kunniaan

Blogin päivitys on taas vähän jäänyt, joten koitanpa nyt muistella mahdollisimman pitkälti kaiken välissä tehdyn taas samaan postaukseen...


Viikko sitten kävimme Jennin ja Riemun kanssa tekemässä esineruutu- ja rally-toko -treenit. Esineruudussa seitsemän esinettä, jotka tsneh-pojat hakivat vuorotahtia. Lystiä aloitti, nenä ei ollut ihan auki, vaan juoksi suhteellisen läheltä esinettä pariinkin kertaan. Nousikin sitten ihan eri esine... Lysti ei juuri nostanut kierroksia Riemun vuoroilla, kelli selälläänkin rapsutettavana välissä :D lähti kivasti töihin joka lähetyksellä, joskaan vauhti ei ollut ihan normaalia tasoa. Viimeistä esinettä ei löytänyt, joten ilman palkkaa autoon. Jotenkin helpottavaa saada heitettyä koiraa tyhjän lähetyksen jälkeen treeneissäkin autoon, ettei tule kokeiden rajallisella ajalla ihan puskista. Tietty lähtökohtana on se, että kaikki esineet löytyvät ajallaan, mutta kun aina niin ei valitettavasti kuitenkaan käy... Kokonaisuudessaan ihan ok treenit, ei todellakaan Lystin parhaimmistoa, mutta ei mikään hasarditreenikään.


 Esineruudun jälkeen vaihdettiin paikkaa ja lajia. Rally-toko on itselle aika vieras laji, mutta ajattelin sen olevan sopiva Entsulle - sille kun tokon uudet säännöt eivät oikein tunnu sopivilta enkä tiedä, jaksanko alkaa sen kanssa miten suuressa mittakaavassa vääntää liikkeitä, jotka eivät selvästi ole sille kivoja. Lystikin sai kokeilla rallya, ja aloittikin ekana rataantutustumisen jälkeen. Vähän radalla oli juttuja, joita ei olla treenattu (kuten saksalainen ja seuraamisesta eteentulo), mutta sehän ei menoa haitannut. Sen sijaan koiran uskomaton "lalalaa en kuule en kuule" -asenne haittasi ja paljon! Näemmä tuon pikkuaussien kanssa ei voi harrastaa kivasti ja rennosti, vaan sen täytyy aina päästä tosissaan töihin, että homma toimii. Huoh. Hetki yritettiin, mutta kun tekeminen ei ollut edes murto-osaa osaamistasosta, sai koira siirtyä autoon miettimään tilannetta veljensä päästessä hommiin. Riemun jälkeen oli Epen vuoro. Ruoho oli Entsun mielestä todella ällöttävä alusta eikä siinä oikein olisi voinut kävellä (saati sitten istua tai maata!), mutta häntä heiluen huksis oli mukana touhussa. Tästä on hyvä jatkaa, eiköhän rallysta ainakin hassuttelulaji meille saada, jos ei muuta. Enteen vuoron jälkeen Lysti pääsi kokeilemaan uudelleen, ja paketti pysyi jo paremmin kasassa. Täytyy nyt vaan jatkossa muistaa, että nähtävästi Lystin kanssa hommia täytyy (edelleen) tehdä tosikkomaisesti eikä pelleilylle jätetä sijaa... Siinä missä moni muu sanoo koiransa olevan huumorintajuinen, mulla on kyllä aivan päinvastainen elukka :D


 Ollaan myös tokoiltu ja temppuiltu. Tokossa Lystin on tehnyt erityisesti seuraamistekniikkatreenejä, lisäksi molemmat ovat tehneet kaukoja eri (omilla) asentovariaatioilla sekä pyörineet sivulta eteen, oikealle puolelle, eteen, sivulle jne. missä järjestyksessä milloinkin. Lysti treenasi myös saksalaista ihan vaan omaksi huviksi. Edelleen erityisen suurta hämmennystä aiheuttaa Enne, joka hallitsee kaukovaihdot omasta asennostani riippuen käsittämättömän hyvin. Lystille oma tavallisesta poikkeava asentoni aiheuttaa huomattavan paljon enemmän päänvaivaa.




Joku aika sitten käytiin myös kimppatreenaamassa tokoa Outin, Hesen ja Mandin kanssa. Lysti teki pari suoraa ruutua, muutaman seuraamistekniikan, jäävien asentoerottelua peruuttaessani sekä kuunteluerotteluna kiertoa ja noutoa. Käytännössä treenattiin niin, että laitoin kaksi isoa tötsää kentälle ja seisoin itse koiran kanssa niiden välissä. Heitin kapulan toisen tötsän viereen ja lelun toisen, ja käskin kiertämään kapulatötsän. (Kapulallehan se lähti, joten tässä välissä muutama korjaus...) Kierron jälkeen kierto toisen tötsän ympäri. Seuraavaksi kapulan haku, sitten molempien tötsien kierrot vuorotellen ja vapautus tötsän vieressä olleelle lelulle. Selvästi vaikeaa, liian pitkä aika kun viimeksi ollaan treenattu tällaisia kuuntelutreenejä, joissa koira herkästi lukitsee tietyn kohteen. Muutaman kerran palautteesta juoksi autoon, tähän täytyy jatkossa puuttua (autoon on siis joutunut tyhmäilyistä, mutta ei sinne menoakaan itse saisi päättää). Varmuutta kaipaa siis selvästi lisää, mutta onneksi kuuntelutreenejä on kiva keksiä ja toteuttaa!



Samoissa treeneissä Ennekin pääsi tokoilemaan. Se teki ruutua (on se vaan niin vaikea!) lyhyeltä matkalta, jääviä (istumisessa vahva käsiohjaus, mutta sehän istuu! Tästä siis apuja pikkuhiljaa vähemmälle.), seuraamista ja luoksetuloa. Ruutu jossain määrin tuntuu hahmottuvan ajatuksena, mutta Enne ei vain halua mennä kovin kauas minusta. Lähietäisyydeltä hakee hyvin ruutuun sisälle, mutta kauempaa jää matkan varrelle. Etenee ravia, ei edes mieti laukkaamista. Jäävät ok, pysyi oikein päin seisomisessakin, jes! Ongelmanahan on siis ollut se, että Enne on herkästi kääntynyt perääni taakse siirtyessäni. Pysyy kyllä paikallaan (ei siis lähde kävelemään perään), mutta kääntyy paikallaan ympäri. Nyt ei tätä ongelmaa ollut, toivottavasti se on nyt selätetty. Seuraaminen ihanaa tuttua Enne-seuraamista, häntä heiluu ja toinen on ihan tohkeissaan. Luoksetulo olikin sitten vähän kummallisempi juttu, Enne lähti ravilla ja vaihtoi laukalle vasta, kun oikein usutin sitä tulemaan. Enne on muutenkin viime aikoina mieluusti jättänyt juoksemiset vähemmälle - joko ei ole innostunut juoksemaan ollenkaan, tai on lopettanut heti suurimpien virtojen poistuttua.



Myös Lystillä on ollut havaittavissa vähän ihmeellistä käytöstä (tuossa esineruututreenissä hitaampi vauhti ja tokotreeneissä se ensimmäistä kertaa ikinä kieltäytyi leikkimästä kanssani - vaikkakin vain viideksi sekunniksi, mutta silti!). Tästä johtuen käytinkin molemmat pojat fyssarilla hoidettavana. Molemmilta löytyikin jumeja - Entsulla lapojen alueelta sekä vajaata liikerataa lonkista. Lystillä koko ranka oli s-mutkalla ja lisäksi jumit niskassa ja lannerangassa. Molemmat vastasivat hoitoon hyvin, mutta Lysti ei ihan yhdellä käynnillä selvinnyt. Ensi viikolla mennään siis uudelleen, toivottavasti tilanne on silloin jo parempi. Onneksi sentään Lystikin reagoi hyvin hoitoon ja jumeja saatiin jo hyvin avattua!

Kuvat tältä ihanalta pakkasaamulta.