Sivut

tiistai 30. kesäkuuta 2015

Tee sitä missä sulle on järkee

Monena päivänä on ollut mielessä tänne kirjoittaminen, mutta käytännön toteutus on aina jäänyt vaiheeseen. Harmittaa vähän, sillä tähän mennessä olen ehtinyt jo unohtaa puolet muistamisen arvoisista jutuista! Ollaan käyty tokoilemassa, aksaamassa ja jäljenkin on Lysti ajanut.



Tokoa ollaan treenattu omissa treeneissä. Lysti teki tunnaria ilman alkuvalmisteluja - ja pääsinpä toteamaan sen, että ilman tekemiäni massiivisia rauhoittuleja koira menee hienosti kapuloille, nappaa nätisti suuhunsa lähimmän ja palauttaa sen. Aargh! No, eipä siinä muu auta kuin alkaa tehdä treenejä ilman valmisteluja - ei niitä jatkossa kokeissakaan voi kuitenkaan käyttää. Väärän otettuaan "höpöhöpö, ei käy" -> kapula tippui ja koira pysähtyi ->uusi lähetys -> nenä aukesi ja oma palautui. Lisää treeniä siis vaan, siitähän tämä on kiinni! Lysti teki myös paikkaistumista, hieno, ryhdikäs, rauhallinen istuminen, ajasta ei mitään muistikuvaa... Tuolla treenipaikassa on mahtava piilo - sellainen koulujen pihoilla oleva lautaseinä (mihin sellainen oikeasti on tarkoitettu?!), jossa on sopivasti pienet raot paikkiskoirien katseluun :D Lisäksi treenattiin uutta kiertohässäkkää (kierto-osuutta ja pysähdyksiä) puilla. Vähän taidettiin seuratakin, peruutus edelleen kamalaa, muuten hyviä pätkiä. Ainiin, ja ruutua merkin kautta, ei ongelmaa.

Enne etsi tunnarikapulaa ruohosta (tosin, vaikka kuinka yritin piilottaa kapulan näkymättömiin, taisi huksis aika vahvasti käyttää silmiään... Luovutus oli vai-ke-aa, jos kapulan on jo joutunut etsimään ja nostamaan, voi sen Epen mielestä hyvin jättää puoliväliin matkaa, tulla makaamaan sen kanssa tai härvätä jotain muuta aivan epäolennaista ja ei koskaan palkattua toimintaa... Huoh :D Lisäksi Enne teki ruutua - alan epäillä, että sillä saattaa olla haju homman juonesta! Ravilla, taakse vilkuillen ja häntä heiluen se menee ruutuun, vähän arpoo ja vähän saattaa reagoida tötsiin (tai no, toisinaan vähän vähemmän vähän - yrittää esim. noutaa niitä...), mutta ajatus ruutuun selvästi on! Jes! Taidettiin tehdä myös pieniä seuraamispätkiä ja muuta pientä. Vähän polttelisi ilmoittaa Enne kokeeseen, mutta taidetaan odottaa uusia sääntöjä eikä edes yrittää tunkea mihinkään kokeeseen enää tässä vaiheessa (paikkaakaan tuskin saisi). Lisäksi edelleen Enne on ympäristö- ja lämpöherkkä, sekin pitäisi muistaa näissä syksyisen viileissä keleissä...


Lauantaina Lysti pääsi tokoilemaan taas ihanan Leiviskän Marin oppiin, kun suuntasimme piirin nuorten koirien tokoringin treeneihin. Lystillä oli ohjelmassa kiertohässäkkä, merkitön merkki ja peruutus. Lisäksi tehtiin yhteisesti paikkikset. Kierron suhteen olen pohtinut pitkään ja hartaasti, pitäisikö itse kierto-osuus opettaa eri kautta kuin Lystin normaali kierto. Lystihän kiertää ns. väärin päin, mutta tämä liikerata on aina tullut sille luonnostaan. Jotenkin kiertosuunnan muutoksella olen ajatellut koiran sisäistävän paremmin kyseessä olevan liikkeen ja valmistautuvan eri tavalla jatkamaan suoritusta. Marin kanssa kiertoa katsottiin, ja hänen mielestään Lystin nykyinen kierto on tiivis ja kaunis, eikä ole oikein mitään syytä lähteä opettamaan kiertoa toisin päin. Itsekin kun tätä aloin miettiä totesin, että todennäköisesti kokeissa Lykä kiertäisi joka tapauksessa tuon oman suuntansa mukaisesti, kun pakkaan lisättäisi mm. oma jännitykseni (tämähän huomattiin jo jälkikokeessa kapuloiden palautuksissa...).


Kierrolle lähettäessä totesin, ettei kiertoa ole treenattu lainkaan tötsällä - ja kas, siellähän seisoikin merkkiä tarjoava aussie! Nyt siis hurjasti vahvistusta kiertoon ja kierrosta paluuseen, vasta sen jälkeen aletaan ottaa mukaan asentoja ja pysäyttämistä ylipäätään. Näiden tullessa mukaan voisi olla paikallaan piirrellä itselle viivoja koeliikkeen tapahtumien metrimitoille, että pääsee vähän jyvälle, millaisista etäisyyksistä todellisuudessa puhutaan. Lisäksi itse kiertoon täytyy jo piakkoin ottaa lisää etäisyyttä niin, että saadaan koe-etäisyys edes kiertoon ilman häiriötä. Häiriötä lisätään pikkuhiljaa - nyt treeneissä huomasi, että jo lyhyelle matkalle lisätyt hypyt toivat suurenkin haasteen: onhan voittajan hyppynoutoa ajatellen opetettu poimimaan hyppy vaikka miten vinosta linjasta! No, uusi asia tämäkin, ja helpotettuna saatiin lopulta hienoja onnistumisia. Onni on koira, joka ei näistä virheistä ota itseensä, vaan oikein näkee pään sisällä pyörivät rattaat :)

Tyhjään lähetystä olemme aloittaneet kosketusalustan kanssa. Tarkoitus on opettaa alusta todellista matkaa pidemmälle etäisyydelle ja pysäyttää koira lopulta ennen alustaa. Tätä koitettiinkin, ja hienostihan se stoppaa. Nyt pikkuhiljaa haetaan oikea etäisyys kosketusalustaan ja sen jälkeen aletaan pikkuhiljaa häivyttää alustaa. Häivytyksessä seuraava askel voisi olla se, että koira ei näe, mihin laitan alustan. Josko se sitten pikkuhiljaa alkaisi oppia, että tarkoitus on aina edetä eteenpäin, näkyi alustaa tai ei. Liikkeen loppuosaa en koe ongelmalliseksi, kunhan tuon tyhjään lähdön vaan saa kuntoon! (Kuuluisat viimeiset sanat: olen tässä viime päivinä miettinyt, että todennäköisesti uusissa säännöissä on vähintään yksi, oletettavasti useampikin, juju, joita en vielä tässä vaiheessa ole huomannut tai ymmärtänyt. Innolla odotellaan siis...)

Peruutus on nyt jossain määrin lähtenyt lapasesta. Lysti ymmärtää vähän turhankin hyvin, että tarkoitus on edetä taaksepäin, ja saattaakin ampua liikenteeseen niin, että ensimmäisen askeleeni jälkeen koira on 1,5 metriä taaempana kuin minä :D Lisäksi peruutuslinja lähtee herkästi kaartamaan niin, että suora linja on aivan hakusessa. Tätä voisi Marin mukaan testata seinän vieressä, josko se auttaisi oikaisemaan linjan. Vauhti tulee pitää maltillisena ja väärästä seuraamispaikasta huomauttaa samantien, ja toki auttaa koira oikeaan paikkaan.


Sekä paikkaistuminen (minuutti) että -makaaminen (2 min ehkä?) olivat hienot. Makuussa laskeutui tassu rullalla, korjasi jo ennen kuin käännyin piiloon. Muuten hyvät. Tehtiin myös uuden EVL:n paikkiksen käskytykset (ensin yksitellen maahan, yksitellen ylös, sitten jättö, yksitellen kaukokäkynä maahan, paluu ja yksitellen ylös). Näitä täytyisi tehdä paljon lisää, ihan vaikka vaan ihmishäiriössä. Yllättävän hyvin Lykä tällä kertaa selvisi, mutta yleensä nämä ovat niin kovin vaikeita...

Kokonaisuudessaan koulutuksesta muistettavaksi jäivät vähintään seuraavat asiat (suorat lainaukset kentän laidalla kiireessä kirjoitetuista):
- kierto luontaista kautta nätti ja siisti -> ei välttämättä tarvetta kääntää
- häiriötä lisätessä asia uusi -> jos epäonnistuu, helpotetaan
- alkuun pelkkää kiertoa perusasentoon -> nyt stoppi merkin taakse herkästi -> pikkuhiljaa asentoja lisäksi
- asennosta kapulalle ja hypylle ilman kiertoa (jätetään koira) -> yhdistetään vasta myöhemmin
- ohjatussa: kaarta tärkeämpää, että koira hakee AINA reunimmaisen riippumatta keskikapulan sijainnista
- tyhjään lähetys alustalla ok -> etäisyys testaamisen kautta -> käsky ennen alustaa
- myös esim. namin heitolla lähetys (lopulta ei namia)
- peruutus seinän vieressä, myös esim. hihna mahdollinen
- EI namia vas kädessä
- tyynet, rauhalliset käskyt
- alkuun vain suoraa
- "jos joudut miettimään oliko suoritus hyvä, se todennäköisesti ei ollut" (luoksarin stoppi, pätenee muuhunkin)

Ja sitten muihin lajeihin: viime torstaina päätin tehdä Lystille jäljen. Edellinen kunnolla onnistunut jälki oli kokeessa, ja alkoi jo pieni tuskan hipi hiipiä otsalle asian tiimoilta. Naureskelinkin sitten muutamalle tokoryhmäläiselleni (talloin jäljen, tulin pitämään treenit ja ajettiin jälki), että selkeästi ratkaisu ongelmaan on talloa jälki niin vaikeaan maastoon, ettei siellä meinaa itsekään päästä kävelemään... Kahdeksan keppiä, kulmia ja piikkejä maaston mukaisesti (ei varsinaisesti yhtään, käytännössä jälki oli kaikkea muuta kuin suora...), pitkä jana. Jana oli aivan kauhea, koira eteni viisi metriä ja loikkasi 90° oikealle. Sama uudelleen, mutta käännös vasemmalle. Lopulta luotsittiin tekohengittäen jäljelle, lähti takajäljelle, mutta vaihtoi hyvin ja seurasi tiiviisti. Maasto selvästi koirallekin haastavaa (paljon kaatuneita puita, jyrkkää ylämäkeä, kivikkoa jne), mutta hienosti teki töitä. Kahden polun ylityksen jälkeen jätetty kuittikeppi jäi, tuuli pyöritti jäljen jotenkin hassusti polulle, Lysti tarkisti ja kieppäsi jatkaan jäljelle kepin jälkeen. Muuten kaikki kepit nousivat hienosti ja motivaatio oli kohdillaan. Tänään suunnataan jälkiasioissa Korrin Pekan oppiin, jännittävää kuulla hänen mietteitään ja ajatuksiaan - ja erityisesti mielenkiintoista nähdä tuo janan tilanne.


Perjantaina käytiin pitkästä aikaa agilityesteillä - Enne on ilmoitettu siperialaisten Agirotu-joukkueeseen, ja joukkuetovereita ajatellen lienee reilua treenata edes pari kertaa ennen koitosta. Vaan kas, huskylainen yllätti todella positiivisesti halliten todella hienosti estehaut, takaakierrot ym. kuviot, joita epätoivon vimmalla koitin sille ohjeistaa. Hieno Epes, eiköhän sunnuntain radasta ihan hyvä tule! Lystikin sai vähän aksata, mutta edelleen emme kaikki kolme (Lysti, Lystin ääni ja minä) mahdu samalle agilityradalle... Hienoja pätkiä pienelläkin, mutta eipä tuosta meidän leipälajia todella taida olla tulossa!

Kaikki kuvat viime tiistailta, kuvaajana Jenni Tuomaala.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti