Sivut

torstai 19. helmikuuta 2015

Epätoivo

Koitin keksiä jonkun nasevan epätoivosävytteisen otsikon. En keksinyt. Edes googlen avulla ei tullut vastaan mitään sopivaa. Epätoivoista sekin siis!

Millähän muistaisin kaiken, mitä ollaan taas tehty... Jouduin itse puolisokeana sairauslomalle, eikä sinä aikana ollut todellakaan mielessä blogin päivitys tai asioiden kirjoittaminen muuten muistiin - enhän pystynyt edes katsomaan tietokoneen näyttöä. Onneksi nyt ollaan jo selvemmillä vesillä ja elämä alkaa palautua oikeisiin uomiinsa. (Kaiken tämän seurauksena olen ihan sekaisin päivissä ja ajankulumisessakin - olen ihan varma, että täältä puuttuu jonkun agilitykisan kuulumiset, mutta kalenteri puhuu toista kieltä... Eipä sitten kai puutukaan!)


7.2. olin Jennin ja Riemun mukana tokon valmennusrenkaan näyttökokeessa. Mielenkiintoista nähtävää, ja kyllähän sieltä taas sai paljon ajateltavaa. Todella hieno myös huomata omaa kehittymistä - nykyään kiinnittää ihan erilailla eri asioihin huomiota kuin esimerkiksi vuosi sitten. Oma motivaatio kyllä nousi, vaikka osaltaan jossain ajatusten perukoilla alkoi kuulua myös ääni, joka pohdituttaa ja pistää miettimään, onko rengas kuitenkaan se meidän tavoite. Jotenkin automaationa olen toivonut pääseväni joskus tuohon huikeaan joukkoon (se, puhutaanko ajanjaksollisesti muutamasta vuodesta, kymmenestä vai jostain aivan muusta, on sitten eri asia), mutta varsinkin näin jälkikäteen en olekaan asiasta enää aivan varma. No, onneksi tätä ei tarvikaan ihan toviin miettiä sen pidemmälle! :D


14.2. olimme Lystin kanssa ringin koulutuksessa, kouluttajana Nina Manner. Lykä teki ensin kokeenomaisen voittajan, aikalailla niin kuin kuvittelinkin sen tekevän. Seuraaminen jätettiin suosiolla pois alusta, koska ääniongelmaa ja vireheittelyä on ollut vähän turhan paljon sen suhteen. Liikejärjestystä en muista yhtään, tässä siis sekaisin listattuna kaikki.
- luoksetulo: ihan ok, molemmat stopit venyi (Nina tosin oli sitä mieltä, ettei se nyt oikeasti niin paha ollut... mutta parempaankin Ly pystyy varmasti!) ja jostain syystä Lysti hakeutui itsestäni katsottuna vasemmalle, ei siis juossut suoraa linjaa. Tämä tarkkailuun, en muista aiemmin olleen vastaavaa ongelmaa
- ruutu: hämmentyi kentän poikki menevistä luoksarin merkeistä, vaikka ne eivät tiellä olleetkaan. Jatkoi kuitenkin hyvin ruutuun asti, ennakoi pysähdyksen hiljentämällä, mutta enpä tästä jaksaisi stressata. Maahanmeno edelleen vähän hidas, sivulletulo ok.
- metalli: nti ohjaaja heitti kapulan niin, että se pomppasi ja jäi jumiin agilityputken alle. Nina kävi nostamassa sen parempaan asentoon, Lysti odotti kauniisti. Haki hyvin, nosto ok, palautus ravilla. Täytyy koittaa, saisiko vauhtinoudoilla apua tuohon palautusvauhtiin. Luovutus muistaakseni hyvä.
- liikkeestä istuminen: istuminen hidas, muuten ok.
- seuraaminen: loppupätkässä keskittyminen herpaantui, jouduin huomauttamaan pari kertaa. Muutama pieni ääni, ei kuitenkaan pahasti, koska muut eivät kentän laidalle olleet kuulleet lainkaan.
- hyppynouto: muuten hieno, mutta pureskeli kapulaa sivulletullessa x(
- kaukot: aloitettiin seisomisella, avo-etäisyys. Eka nousu hieno, mutta putosi uudelleen maahan ennen seuraavaa käskyä. Palasin ja otettiin alusta, taisi vaatia tuplakäskyn nousuun ja liikkui vähän. Muut vaihdot ok. Ninan kommentti jälkikäteen oli, että aloitin turhan kiireellä uudelleen, koira ei ehkä ihan ehtinyt mukaan ja meni epävarmaksi.
- tunnari: katastrofi. Ryykäsi kapuloille miljoonaa, lennätti kapuloita ihan surutti, nosteli keskittymättä yhtään. Käskin pois kapuloilta ja lähetin lähempää uudelleen. Toi oman, mutta epäselväksi jäi, haistoiko vai nappasiko tuurilla oikean. Huoh.

Siis miten niin koiralla on ajatus ruutuun pysähtymisestä?!
 
Toisessa setissä otettiin - yllätysyllätys - tunnaria :D Tehtiin namialustalla, ja kas kun homma pelitti aivan eri tavalla. Saatiin siis näytettyä se kuuluisa "kyllä se kotona osaa", kun Ninakin totesi, että noin nuoreksi koiraksi Lykällä on hillittömän hieno tunnari. Tehtiin välissä yksi ilman namia, aivan mahtava. Selvästi Lysti tarvii lisää asennetreeniä kapuloille menoon - työnsä se kyllä tekee upeasti, jos vaan menee oikealla ajatuksella.

Ohjattujen treenien jälkeen ollaan tehty kotona kaukoja (joissa koira passivoitui täysin ja joita nyt rakennellaan pikkuhiljaa palasista....), jääviä ja tunnaria. Eilen huikea tunnaritreeni, 6+1 kapulaa, ensin poikittain jonossa, sen jälkeen rivissä kapulat kiinni toisissaan ja lopuksi rivissä niin, että oman päällä oli ristissä vieras. Hienosti napero selvitti ansat ja malttoi rauhassa etsiä oman. Selvästi erityisesti kaksi jälkimmäistä oli haastavia, mutta silti Ly malttoi tehdä työnsä, ei kysellyt apuja, ei sählännyt eikä mennyt sijaistoiminnoille. Hieno pieni! Kapulat oli aseteltu niin, että vauhti oli aikalailla automaattisesti rauhallinen (kuka nyt seinää päin haluaa juosta?). Tosi hyvä mieli jäi tästä. Metalli- ja kaukokriisejä en nyt halua miettiä sen pidemmälle, vaan edetään positiivisin ajatuksin :D


Myös Enne on tokottanut, se on saanut uuden roolin kateuskoirana ja toki muutenkin pääsee puuhastelemaan. Eilen totesin, että kyllä se vaan on NIIN paljon rauhallisempi kuin Lykä, lähinnä siis se tekemisen syke on aivan eri tasolla. Mutta häntä huksiksella heilui koko ajan, vaikka tehtiin vaikeita juttuja (jäävät niin, että peruutan itse - istuminen supervaikea näin) ja peruuttamista käskystä niin, että olemme rinnakkain naamat samaan suuntaan. Metallin hajottua Enne toimi kapulannostajana ja houkutuslintuna, myös kaukoja se on treenannut.

Eilen käytiin aamutuimaan myös pitkästä aikaa vetolenkillä kicksparkilla hirveässä tuulessa. Matkaa tuli vajaat 4km, taisi olla ihan hyvä pätkä näin tauon jälkeen. Lystillä oli testissä ekaa kertaa Zero-valjaat, mutta kyllä me vaan pitäydytään GMN:n huskyvaljaissa - istuvat koiralle paremmin ja mahdollistavat liikkeet kivemmin kuin nuo Zerot. Tästä lenkistä on muutama kuvakin, lisäilen ne tänne jahka saan ne siirrettyä kamerasta koneelle. Tokokuvat Ninan koulutuksesta, kaikki kuvat Kaisa Onnela-Ranta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti