Sivut

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Iloista joulua!

Vaikka blogissa on ollut viime aikoina hiljaista, on meidän arjessa sentään jotain tapahtunut. Oltiin Lystin kanssa hakuleirillä, ollaan tokoiltu, pojat ovat olleet kunnon vatsataudin kourissa ja siitä on toivuttu takaisin harrastusten pariin. Kaikesta tästä kirjoittelen toisen kerran, jos vaan jaksan ja ehdin. Tai sitten suuntaa blogikin uusin jutuin kohti ensi vuotta :)

Nyt siirrymme kuitenkin joulun viettoon, ja toivotamme kaikille lukijoille iloista ja rentouttavaa joulun aikaa! Akkujen latailun jälkeen on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita.
 


sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Uusi kakkosluokkalainen!

Enne täytti perjantaina seitsemän vuotta, ja synttäreiden kunniaksi (tai ihan vaan sattumalta sopivasti...) kävimme juoksemassa kaksi agilityrataa Riihimäellä. Ensimmäiseltä radalta hylly, ohjasin huonosti ja Enne pysyi näpeissä melkein yhtä huonosti :D eka rata saatiin videolle, ja sen voi kurkata täältä: https://youtu.be/1ZXkTli9iis

Toka rata sisälsi myös pelastelua ja sinne päin -menoa, mutta onneksi tässä lajissa lopputulos merkitsee ;) nollalla siis maaliin, ja koska kyseessä oli Epen kolmas nolla, napattiin matkaan sert ja menolippu kakkosluokkaan. Pätevä Epe! Valitettavasti videomateriaalia ei tästä radasta ole.


perjantai 20. marraskuuta 2015

Onnistumisen iloa

Siinä missä lauantainen koe oli aivan hasardi, olivat eiliset treenit oikein onnistuneet. Arki kokeen jälkeen on ollut aika rankkaa - olen jättänyt pois kaiken (no... ainakin yrittänyt ja ainakin melkein kaiken) Lystille höpöttelyn (lue: en esimerkiksi kysy pikkuaussielta, tietääkö se mihin olen hukannut hanskani tai miksi tulin käymään keittiössä...), lenkeillä jatkuvan "voi miten hienosti otat kontaktia" -kehumisen ja huomioinut sitä vain omasta aloitteestani. Käsittämättömän vaikeaa! Näemmä tämä kuitenkin tuottaa tulosta, kun peilaa eilisten tokotreenien tekemisen tasoon. Se on sitten eri asia, miten pitkään tätä jaksaa arjessa toteuttaa... Mutta selvästi myös koiralla on nyt varmempi olo siitä, mikä sen paikka laumassa on. Lisäksi huomaan, että jatkuva seurailu taitaa myös olla osittain itse aiheutettua - toki Lysti edelleen vahtii, mihin kuljen ja mitä teen, muttei tunge joka välissä jalkoihin. Joku tasapaino täytyy siis löytää arkeenkin jatkossa!

 

Eilen suunnattiin Outin kanssa parkkihallitreeneihin. Vähän saattoi tulla tyhmä olo, kun viime ajat on tuskastellut märässä ja pimeässä treenimahdollisuuksia, ja hallissa sai näppärästi treenattua kuivassa, valoisassa ja kaupan päälle vielä hyvässä häiriössä! Juoksemista vaativia liikkeitä ei tokikaan tuollaisella pohjalla tehty, mutta muuten saatiin oikein kivoja juttuja treenattua. Eilisen teemana olivat häiriötreenit, joiden puitteissa tehtiin seuraamista, tunnaria ja kaukoja. Lisäksi tehtiin zetan asentoja sekä luoksarin pysäytyksen tueksi uudenlaisella tekniikalla stoppia.


Seuraamisessa pitkää pätkää, autojen välissä, ostoskärryjen kolistessa. Huomautus kontaktin putoamisesta tai muusta häröilystä. Vähän edisti poikittaen, mutta tyytyväinen olen. Ei haukkuja, kitinääkin yllättävän vähän. Myös juoksu ok. Viimeiseksi tehtiin vielä seuraamista niin, että Outi kulki lelu kädessä Lystin vasemmalla puolella - hurjan vaikeaa, mutta pieni tsemppasi upeasti!

Tunnarissa paneuduttiin vireen hallintaan. Kokeessa kierrosten ollessa korkealla Lysti nappasi kapulan haistelematta yhtään, ja vasta sen pudotettuaan alkoi etsiä omaa. Nenää tuolla koiralla on, siitä tämä ei jää kiinni. Tehtiin siis niin, että ohjeistin Outin laittamaan kapulat L-muotoon siten, että pystysivu on meidän suuntaan, ja sakara kääntyy vasemmalle. Oma toiseksi viimeinen vasemmalla. Hetsasin ja leikitin lelulla, lähetys suoraa siitä. Juoksi täysillä kapuloilla, hetken pyöri kapuloilla nenä kiinni ja lähti juoksemaan kiitolaukkaa takaisin lelulle. Uusi lähetys, haisteli huolimattomasti ja otti viereisen. Tästä palaute (en oikein tykkää antaa palautetta tunnarin väärästä, koska haluan että koira oppii itse varman tekniikan. Lystillä kuitenkaan homma ei ole osaamisesta kiinni, vaan ongelmana on keskittyminen ja oman tunnetilan hallinta, jotka johtavat virheisiin), pudotti ja lähti etsimään omaa. Löysi ja toi hyvin. Virheestä huolimatta lelupalkka. Toisella toistolla vaihdettiin lähetyskulmaa niin, että sakara oli oikealle ja oma toisena oikealta. Lähti vauhdilla, pyörähti kapuloille, oli jo tulossa takaisin, kun stoppasi itse ekan kapulan kohdalla, kääntyi ja lähti suorittamaan tehtävää. Haisteli tosi huolella, ehkä paras tunnari ikinä haistelun tarkkuuden puolesta! Löysi varmasti oman ja toi hyvin. Super-Lysti! Näitä treenejä tulee nyt ohjelmaan, jotta saadaan myös ei-ideaalissa mielentilassa tehtyä onnistumisia. Jes!
 

Kaukoissa on nyt jostain syystä uusi ongelma - sama, joka ilmeni jo kokeessa. Jostain syystä Lystin varmin vaihto, maahan-seiso, on aivan hakusessa, ja Ly tekee seisomisen sijaan istumisen. Outin suorituksia katsoessa huomasin meillä molemmilla ohjaajilla samaa ongelmaa (nauroinkin Outille, että ihme kun täytyy taas toisen tekemänä nähdä ongelma, että tajuaa saman pätevän itseenkin): ei-niin-jyrkkä palaute on sen verran epäselvä, ettei koira välttämättä ymmärrä, tekikö se väärin vai oliko suoritus ihan ok. Täytyy siis alkaa kiinnittää huomiota palautteenantotapaan! Vaihtoja tehtiin ristiin ja rastiin, suurimpana ongelmana tuo m-s. No, treeniä vaan lisää selkeämmillä kriteereillä! Loppuun tehtiin kaukot vielä niin, että Outi seisoi noin puoli metriä koiran edessä sivussa selkä koirana päin antaen mulle käsillä huitoen vaihtokäskyjä. Positiivisena yllätyksenä Lysti ei juuri reagoinut näihin, vaikkei olla ainakaan pitkään aikaan (jos koskaan) tällaisia tehty.

Zetan asentoja tehtiin ihan vaan peruuttelemalla, varmoja asentoja ilman virheitä. Hyvä Ly!


Luoksarin stoppi on aiheuttanut viime aikoina harmaita hiuksia, ja olen alkanut epäillä kykyjäni kouluttajana pysähtymisen nopeuden suhteen. Ongelmahan on se, että Lysti kyllä reagoi käskyyni heti, mutta näemmä olen opettanut pysähtymiseen kuuluvaksi metrin eteenpäin tulon ja jalkojen asettelun. Se hieno, jämäkkä pysäytys, joka jossain vaiheessa saatiin aikaan, on hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Saadakseni lisää ponnekkuutta stoppiin aloinkin nyt opettaa Lystille pysähtymistä hypyn kautta. Tämä tuskin sellaisenaan tulee koskeen kokeeseen, mutta uskoisin sen tuovan uutta ajatusta pysähtymiseen kokonaisuudessaan. Katsotaan, katsotaan... Ainakin Lystillä oli kovin hauskaa eilen tätä treenatessa, joten sekin on jo kotiin päin ;)


Lystin tokoilun jälkeen oli Epen agilitytreenit, kenraaliradat ennen sunnuntain kisaratoja. Eka rata oli lievästi holtiton, kun herra huksis ei huonon ohjauksen jälkeen ihan pysynyt pöksyissään, vaan juoksi kolme kertaa vähintään miljoonaa mutkaputken läpi. En jaksa enää Entsun kanssa stressata näistä hölmöilyistä, pääasia että koiralla on hauskaa ja se tykkää tekemisestä! Saatiin oikein kivaakin rataa tehtyä, erityisesti keppien sisäänmenot olivat hienoja, kun vaan maltoin ohjata ne riittävän varmasti. Kauas putkiin lähettäessä omat kädet nousivat ihan taivaisiin ja lopputulos olikin sen näköinen, tähän täytyy jatkossa muistaa kiinnittää huomiota. Puomin alastulokontaktit upeita, hepulissakin malttoi hienosti laskeutua alas saakka ja asettua 2on2offiin. Toisella radalla saatiin jo oikein hienoja onnistumisia, joskin vaikea keppien avokulma tuotti ohjaajalle päänvaivaa. Koira oli kuitenkin hienosti messissä ja jaksoi tehdä innolla loppuun saakka - vaikka toistoa "muutama" tulikin...


Kuvituksena tällä kertaa kännykuvia syksyn varrelta - ihana pimeä syksy ja pitkät työpäivät eivät juuri tue kameran kanssa ulkona liikkumista...

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Näyttävä paluu vähemmän positiivisessa mielessä...

Noniin. Eilen käytiin Lystin toisessa EVL-kokeessa, ja koe meni kyllä aikalailla niin penkin alle kuin mennä voi. Pisteitä kerättiin 154 - meidän alimmat tokokoepisteet KOSKAAN siis. Yhteistyöstä ei ollut jälkeäkään, itse jännitin ihan hullunlailla ja koira teki puolet liikkeistä ihan keskari pystyssä ehtien miettiä monta hyvää tovia omiaan. Olihan siellä meidän osamistasoakin vastaavaa pätkää, mutta suuri osa kokeesta oli todella kaukana siitä. Tuomarina Pernilla Tallberg.

Paikkaistuminen 10 - hieno.

Paikkamakuu ja luoksetulo 8 - 10 metrin päähän palatessa kaikki ohjaajat oli vähän eri kohdassa, ja aloin stressata pitäisikö mun itseni siirtyä. Seisoin kuitenkin tötsän vieressä, joten jäin siihen (vaikka olinkin varmaan metrin taaempana kuin naapuri). Siinä vilkuillessa ilmeisesti olin epävarman oloinen, koska Lysti valui maahan ekan koiran käskyn jälkeen. Makasi hyvin ja luoksetulo nätti, otin suoraa sivulle, tämä hyvä. Pistemenetys siis maahanmenon ennakoinnista.



Luoksetulo 8 - jäi hyvällä fokuksella, mutta voi ne stopit...Varsinkin seisominen venyi ihan hillittömän paljon, ihme että saatiin edes pisteitä siitä. Maahanmeno parempi, joskin siinäkin saisi tehdä tehokkaammin töitä ja pudota suorilla maahan eikä pysähtymisen kautta. Loppuosa hyvä, kutsuin suoraa sivulle ja sinne tuli.

Ruutu 5 - merkittömälle merkille sain ekalla, joskin eteni hitaasti ja jäi iiiihan etureunaan, hetken jo arvoin, korjaanko varoiksi taakse päin. Ruutuun lähetys vasemmalle, koira lähti takavasemmalleen. Kaveri kommentoi, että näytti kuin olisi lähtenyt ohjatun vasemmalle kapulalle. Vaati muistaakseni kolme ruutukäskyä ja välissä pysäytinkin. Kun näki ruudun, meni kivasti ja stoppasi hyvin. Maahanmeno tuhottoman hidas! Sivulletulo taisi olla hyvä (helpompi puoli), vähän edisti seuraamisessa, mutta ei hirveän pahasti.

Seuraaminen 5 - siis aivan kamalaa. Tiesin jo muiden seuruuta katsoessani, että meille jo alku (lähtö juosten) kariuttaa koko homman. Seuruun aikana vielä kaksi yksittäistä haukahdusta, ja oma mielentila oli aivan pielessä. Koira ehti katsella ja kuulostella ties minne, se hieno, Lystin osaama seuruu loisti täysin poissaolollaan. Lähestulkoon ainoa hieno pätkä oli peruutus, joka oli tosi mahtava. Tästä olisi hyvin voinut antaa nollan, eikä olisi ollut yhtään epäreilua.

Zeta 8,5 - teki asennot oikein ja sai niiden teknisestä suorittamisesta kehuja. Pistemenetykset seilaavasta seuruusta ja siitä, että ohjaajan käännökset oli kaikkea muuta kuin teräviä kulmia. Huomasin saman itsekin jälkimmäisessä käännöksessä...

Ohjattu 8,5 - hidas merkille meno, nouto itsessään tosi hieno! Luovutus sivulle, tämä ok. Tuomari mainitsi erityisesti merkistä, muuten kehui noutoa.

Kaukot 0 - alkoi m-s. Mietin etukäteen, että onneksi, koska seisominen on vahvempi. Vaan kuinkas sitten kävikään? Koira nousee istumaan, eikä toisellakaan käskyllä seiso. Kolmatta en antanut, ja sehän johti koko kaukosarjan nollaamiseen (kaksi vaihtoa jää tällöin tekemättä). Loput vaihdot hyvät ja ekalla käskyllä. Olisko ollut ehkä vähän hitautta...?

Tunnari 0 - ihan oikeasti Lysti. Nyt saa kyllä koira puhtaasti syyt niskoilleen, tuo jos kuka osaa nenäänsä käyttää ja tietää mikä on homman nimi. Meni kapuloille hyvin, nappaa randomilla jonkun suuhunsa, pudottaa ja alkaa etsiä omaa. Ja varmastihan se oma sieltä löytyi ja palautui. Luovutus ok sivulla.

-

Kiertohässäkkä 0 - eipä se sinne kierrolle asti irronnut. Kuten ei kyllä eilen irronnut kukaan muukaan evl-koira. Mutta aina ei voi tietää, mikä olosuhteissa on se ratkaiseva juttu, ihmissilmään näytti ihan simppeliltä...

Eipä siis tulosta tällä kertaa. Seuraava suunniteltu koe on joulukuussa, katsotaan nyt miten sen kanssa tehdään. Nyt on osasuunnitelma jatkoon selvillä, loppuosa täytyy vielä saada pakettiin ja ajatus sen suhteen selväksi.

Tokoepäonni ei kuitenkaan päättynyt vielä eilisen osalta tähän. Olin ilmoittanut, että Lysti on käytettävissä voittajan ja avoimen luokan paikkiksissa häiriökoirana - osallistujia kun ei ollut riittävästi. Voittajan pestin luovutimme Jennille ja Riemulle extempore, mutta avoimeen Lysti osallistui. Harmillisesti viereinen koira kuitenkin kävi Lystin päälle, joten paikkaistuminen jäi osaltamme hyvin lyhyeen. Lysti oli kuitenkin niin pätevä, yritti viimeiseen asti istua aloillaan, vaikka toinen härkkii ja tökkii ympärillä. Missään vaiheessa Lysti ei sanonut mitään, koitti vaan päästä pois tilanteesta. Liian kauan tätä jatkui ja muutaman kerran ehti toinen koira purrakin, onneksi ei ilmeisesti ihoon asti kuitenkaan. Tilanteen jälkeen Lysti haukkui muutaman kerran, mutta rauhoittui hyvin. Onni on ihanat kanssakisaajat - heti paikkiksen jälkeen tuli yksi tuntematon kysymään, haluanko ottaa istumisen uudelleen hänen varman koiransa kanssa, ja saatiinkin pikaisesti tehdä paikkis koekehässä liikkuroituna. Vähän Lysti nojasi pois vieraasta koirasta ja piti korvia luimussa, mutta ei ollut poistumassa aloiltaan. Mitään draamaa tilanteesta ei ole puitavana - valitettava tapahtuma, josta toisen koiran omistaja oli kovin pahoillaan, koiralla ei vastaavaa ongelmaa ole aiemmin ollut. "Onneksi" häiriökoirana oli Lysti, joka palautuu tilanteista eikä jää miettimään tällaisiakaan - useampi ihminen tulikin ihmettelemään, miten se niin hyvin ja pitkään pystyikin olemaan paikallaan ja ylipäätään olemaan niin neutraali. Työvaihde on tuolla vaan niin vahva! Arkielämässä olisi taatusti antanut hammasta samantien, mutta töissä tehdään töitä ja piste. Pieni muru!

Tänään käytiin vielä paikkaamassa paikkista, kun saatiin taas kaksi uutta kaveria. Lysti oli tosi varman oloinen, korvat pystyssä ryhdikkäänä. Uskalsin siis mennä piiloonkiin, kurkkasin pari kertaa ja kehuin, hienosti ja varmasti pysyi. Tehtiin lisäksi vähän seuraamista, josta sain kaivettua haukun esiin - siitä palaute ja selän kääntö. Toimi hyvin, tätä täytyy alkaa tehdä jatkossa tasaisen varmasti aina. Lisäksi tehtiin jäävät, kaikki ok. Kaukot ok. Ohjatussa haettiin vauhtia merkille, lelupalkan jälkeen sinkosi oikein tehokkaasti. Myös kummankin suunnan nouto-osiot hyvät. Lopuksi vielä yksi hyppynouto, 95cm este ja ohjatun kapula. Luovutus eteen. Hyppy, haku ja paluu hyvät, palautus inasen vino mutta en valita.

Eilisen päivän Enne vietti metsäretkeilemässä vanhempieni kanssa, ja tänään molemmat pojat pääsivät ennen hallille menoa vetämään rengasta. Entsulle oli tuttua huttua, Lysti alkuun luuli olevansa kytkettynä johonkin, mutta tajuttuaan homman juonen ravaili hienosti eteenpäin kaukana edelläkin. Kiireessä ehdittiin kierään vain kolmen kilometrin lenkki, mutta ehkäpä se oli vallan sopiva aloitus. Tästä vähän oheistreeniä kickbikeilun rinnalle siis ;)

Kuvat ruskareissun kotimatkan yöpymispaikalta. Omien poikien lisäksi kuvissa koirakaverit Mirkku ja Charles.

maanantai 9. marraskuuta 2015

Paluu koekentille. Ja ehkä kisoihinkin.

Jes, viikonloppuna palataan takaisin koekentille! Edellisestä kerrasta onkin jo kolmisen kuukautta - hullua, miten nopeasti aika menee! Entsun osalta edellisestä kerrasta on vieläkin pidempi aika - liekö joskus alkuvuodesta oltu edellisen kerran juoksemassa kisaradalla?

Viime aikojen treenit on taas jääneet kirjaamatta, koska jatkuvasti on kamala kiire ja iltaisin pääsääntöisesti kaadun sohvalle enkä liiku enää loppuiltana niiltä sijoiltani. Koneen ääreen raahautuminen tai koneen haku sohvalle on tuntuneet ylitsepääsemättömiltä. Onneksi siis on työt ja lounastauot - saahan näitä pikapäivityksiä näinkin tehtyä :D

Lystin kanssa ollaan tokoiltu aktiivisesti. Liikkeitä on kasattu ja hiottu, ja työ alkaa tuottaa tulosta! Ei kokeesta ykköstä lähdetään hakemaan - tällä kertaa tavoitteena on ehjä kokonaisuus omalla tasollamme. Taso on tällä hetkellä sellaista seiskan luokkaa (jos siis arvostelua ajatellaan) oikeastaan liike liikkeeltä, siihen pyritään siis myös kokeessa. Saa nähdä, miten lopulta käy! Koska en muista enää läheskään kaikkia viime aikojen treenejä, kirjailen tähän nyt lauantaisen kokeenomaisen treenin mietteitä ja mahdollisesti menneiden aikojen juttuja kuhunkin liikkeeseen liittyen. Lauantaina oli siis nuorten ringin treenit Leiviskän Marin johdolla, ja koska tiesin kokeen olevan nurkan takana, halusin tehdä kokeenomaisena EVL:n kahdessa osassa. Päikseen meidän kanssa tehnyt treenikaveri päätti liikejärkän, koska en halunnut tietoisesti tai tiedostamatta miettiä, mikä olisi meille helppoa/vaikeaa/paras järjestys/jotain muuta. Sillä mentiin, mitä muut päätti (ja näemmä olen ehtinyt jo unohtaa sen järjestyksenkin jo, mutta jotain tänne suuntaan)!


Zeta: Seuraaminen ok, vähän kuulemma reagoi merkkeihin käännöksissä. Seisoi istumisen, seisominen ja maahanmeno ok. Merkkikämmi ihan omani, mitäs en taas ole jaksanut panostaa treenailuun merkattuja, ollaan menty ihan vaan tunteella... Onnistuin alkuviikosta hajottamaan koko zetan niin, että maahanmeno oli ainoa varma liike - seisomisen ja istumisen arpoi miten sattuu. Tätä paikkailtiin ja saatiinkin jo hyvään kuosiin, mutta näemmä ei riittävästi. Zetaa tehtiin myös kokeenomaisen setin jälkeen toisessa pätkässämme. Hämmentävää kyllä, tuolloin huomattiin, että Lysti todella osaa istumisen - ja tekeekin sen hyvin ilman liikkuria! Nyt siis pitäisi selvittää, mitä ihmettä teen niin eri tavalla yksin kuin liikkuroituna, että paketti menee noin sekaisin. Tällä toisella kierroksella ei kiinnittänyt huomiota merkkeihin ja muut asennot edelleen ok. Tätä istumista tehtiin erilaisilla treeneillä ja eri kulmista (ja koitettiin myös poistaa omaa vartaloapuani, jonka näppärästi sain jo mukaan touhuun, huoh!). Hyviä toistoja ja hyvää tekemistä, tätä täytyy nyt vain päästä vahvistamaan huimasti.

Ohjattu: Hidas merkki, hieno pysähtyminen, hieno lähtö, hieno nosto, hieno palautus, hieno luovutus. Siinäpä se :D Tällä viikolla panostetaan merkin palkkaamiseen, vain muutama toisto kapuloille asti. Luovutti sivulla.

Tunnari: Pysyi hienosti, lähti rauhassa. Kapulat ympyrässä, Lysti aloitti oikeasta reunasta. Tuli omalle heti toisena, otti varmasti ja lähti palauttamaan. Palautus kuitenkin vähän henkseleitä paukutellen, ja tiputti (!!) kapulan matkalla. Taisi itsekin tajuta ettei kuulunut suunnitelmaan, nappasi mukaan ja loppumatkan piti kyllä tiukasti kiinni. Tuota pudotusta lukuunottamatta hyvä suoritus. Luovutti sivulla.

Ruutu: Ruutu oikealla, lähti merkittömällä ihan reilusti vinoon ruutua kohti. Pysähtyi hyvin, ja korjasi hienosti - uudella stopilla oli keskellä rinkiä! Vitsi sentään, tästä olen kyllä ylpeä - vaikka tosi sinne merkittömälle pitäisi mennä ihan suoraa kerrasta. Ruutuun lähtö ok, pysähtyminen ok. Maahanmenoon vaati kaksi käskyä. Pysyi hyvin, sivulletulo vaikeammalle puolelle (itsellä käännös oikealle), joten pari metriä ennen kuin koira oli sivulla, vilkaisin taakse. Riitti vinkiksi ja tuli hienosti oikealle paikalle.

Tauko

Luoksari: Jäi hyvin, tulovauhti ok. Seisomisen pystyisi tekemään paremmin, maahanmenon tekee vähän seisomisen kautta (kuulemma tyypillistä aussieille :D). Tuli suoraa sivulle, vaikka käsky oli eteen...

Kaukot: Kaikki vaihdot ekalla käskyllä, jes! Seiso-istu ja seiso-maahan -vaihdoissa molemmissa liikkui jonkun verran. Istu-seiso sai erityiskehuja :) Maahan-seiso -vaihto ei vielä mennyt uudella tekniikalla koematkalta, joten lienee siinä osasyy s-i -vaihdon siirtymään... I-s -vaihdon jälkeen veikkaan Lystin korjaavan jalkojensa asentoa paremmaksi, jolloin luonnollisesti liikkuukin. Tämä syyniin, mutta tarkemmin vasta kokeen jälkeen.

Seuraaminen: Ensimmäinen koemittainen seuruupätkä sitten Uuden Alun - ja kylläpä meinasi jännittää. Lysti oli kuitenkin hirveän pätevä - ei yhtään haukahdusta, muutama vieno vinkaisu. Peruutus oli aivan mahtava! Vähän perä irtoaa, mutta korjaa itsenäisesti ja käännös oikealle sujui vaivattomasti. Paikka pysyi hyvin, ei siis ampunut liian kovaa taakse tai irronnut sivusuunnassa. Pätevä Ly!


Kierto: Kertoa ollaan päästy treenaamaan hävettävän vähän liikkurin kanssa. Ja sehän kostautui. Hienosti pysyi paikallaan, mutta virittelyt oli liian pienet, ja epävarmuus iski. Juoksi vasemmalle hypylle, pysäytin ja lähetin uudelleen. Meni vasemmalle kapulalle ja taisi napata suuhunkin jo. Otettiin ihan alusta (ilman kapuloiden uutta vientiä) niin, että kerroin kunnolla mitä pitää tehdä. Ja sinnehän se lähti miljoonaa kiertämään, maahanmeno ok, lähtö oikealle ok, nosto hyvä, hyppy hyvä, luovutus hyvä, Luovutti sivulla.

Välissä muiden suorituksia useampia, sitten paikkikset. Tehtiin ensin EVL, johon toivoin "hiljaisuushäiriötä" - kokeissa kun on ärsyttävästi usein hiirenhiljaista paikkisten ajan, jolloin yksittäinen ääni on aika iso ääniriski meille. Nyt oli sitten murisevaa koiraa, oven pamautusta ja katsomotasanteella raskaasti kävelyä. Ei ääntäkään (eikä muutakaan ongelmaa), joskin mietin mahtoiko tuossa paikkiksen aikana ehtiä tulla sitä hiljaisuuttakaan :D Pysyi hienosti istumassa omaan käskyyn saakka (kolme koiraa, Lysti keskellä). Makuu ok. Luokse tuli hyvin, joskin taas suoraa sivulle käskystä huolimatta...

Ennen koetta tehotreeniin siis merkitön merkki, kierto liikkurin kanssa sekä seuraamisen vahvistamista, merkille menoa ja zetan asentoja.

Kokeessa kunnon virittely kiertoon ja panostus käskytykseen, jotta vältetään äänet. Ja noin miljoona muuta asiaa :D

Nyt ollaankin aamutreeneinä tehty kiertoa - tänään aamulla jo niin, että sepitin itse liikkeen aloitukset, käskytykset ja muut :D Vähän meinasi massiivisen hetsauksen tuloksena piipata, mutta pysyi kuitenkin aloillaan ja vain kerran tuli hau - ja sekin kerralla, jolla oltiin kilpajuoksuun lähdössä. Tuollaiset treenit jätetään siis suosiolla pois tästä kohtaa ja keskitytään kuitenkin vähän maltillisempaan hetsaukseen.

Lauantaina myös Enne pääsi tositoimiin, kun käväistiin aamulla agilityn harkkakisoissa Lempäälässä. Enne oli ilmoitettu ykkösten radalle, jonka sai suorittaa kahteen kertaan. Videot puhukoot puolestaan - on tuo huskyeläin vaan niin mahtava!


Eka rata - helpottaisi varmaan, jos vähän himmaisi ennen keppejä :D Keinulla huskyeläin ei ollut kyllä yhtään kartalla, mille esteelle oltiin menossa... Saikin radan jälkeen kommenttia, että näytti kuin olisi hypännyt laiturilta uimaan...


Tokalla radalla saatiin korjattua ekan radan kämmit, mutta alun odottamisesta jouduttiin vähän keskustelemaan. Enne keskittyi vaan radan ulkopuolelta kuuluvaan leikkiääneen... Toisella kerralla tajusi sentään itse kämminsä ja istui ilman käskyä - tosin jo radalla mietin, olisiko pitänyt vaan tyynesti palauttaa se lähtöpaikkaan, nyt kuitenkin pääsi liikkumaan vähän eteenpäin...

  

 Kuvat ruskareissusta, kaikki otettu Kilpisjärvellä. Kaipuu noihin maisemiin on kova!

lauantai 24. lokakuuta 2015

Tavoitteena tokokoe

Meidän viikko on kulunut hyvin pitkälle treenien merkeissä. Eilen illalla totesin, etten ole käynyt viikon aikana kertaakaan kunnon lenkillä - aina on ollut joko tokotreenipäivä (jolloin lenkkeily jää alkulämppään ja loppujäähkään) tai vetolenkkipäivä, jolloin liikunta luonnollisesti tulee vetämisen muodossa. No, pojat ovat olleet tyytyväisiä, ja eilen käytiin sitten perjantain kunniaksi tekemässä se kävelylenkkikin :)

Maanantaina aloitettiin päivä Entsun eläinlääkärillä. Niinhän siinä kävi, että anaalit olivat täynnä. Erite ok, mutta erityisesti vasen taas hankala tyhjennettävä. Täytyy nyt muistaa tarkkailla näitä ja miettiä, olisiko joku pysyvä ratkaisu (=leikkaus) paikallaan, jos ongelma alkaa uusia kovin usein. Itse näitä en uskalla edes yrittää tyhjentää, ovat hankalasti ja lääkärin tyhjentäessä saan itse pitää koiraa kyllä täysillä kiinni, että pysyy aloillaan huutaessaan ja reuhtoessaan pakoon. Onneksi lääkärillä saatiin hyvin tyhjäksi kuitenkin, jee!



Lääkärin jälkeen nappasin pojat mukaan suunnatessani töihin Lahteen. Syykin oli selvä: Löyttymäen koirakentällä on metrinen este, jota Lysti ei ole vielä hypännyt. Poikettiin siis työtauolla kentällä, ja Lysti sai tehdä metrisen, A-esteen (joku loiva versio) ja eteenmenoja. Muutama kiertokin tehtiin. Metrisen noudot ohjatun kapulalla, koska en tykkää käyttää omaa 750 grammaistani (se ei ole IPO-mallia) enkä muistanut aamulla kaivaa peruskapulaa matkaan. Epäröimättä hyppäsi yli, jes! Hyppytekniikka hieno ja noudot jees. Tokalla kiekalla meinasi varastaa, josta palaute. Tämän jälkeen hyppäsi, mutta kolautti vähän. Ei kuitenkaan pahasti eikä vaikuttanut tekemiseen millään tavalla. Meillä ykkösasia kuitenkin on, että kapuloille ei varasteta _koskaan_. Oli muuten viime kokeessa useammalla koirakolla tämä ongelma - ja itsestä tuntui ihan utopistiselta :D A-este ongelmitta, eteenmenot ok, joskin ei nähnyt lelua ja lähti haistellen etsimään sitä. Jälkiviisaana olisi ollut parempi käskeä koira maahan heti eteenmenosta ja mennä sen jälkeen yhdessä lelulle. No mutta, pääasia että koira sinkoaa täysillä eteenpäin!



Tiistain ohjelmassa oli vetolenkki. Tällä kertaa lähdettiin matkaan ihan vaan kickbikella, ja vähän jännitti nähdä, miten Entsun töiden teko tällä kertaa luonnistuu. Koitin pitää jarrulla vauhdin rauhallisena, vaikka välillä se olikin aika haastavaa (kahdella koiralla kickbike ei paina kuitenkaan käytännössä mitään, varsinkaan alamäissä...). Veikkaisin matkaksi viitisen kilometriä, ja heittämällä Epen paras vetolenkki tänä syksynä! Ilmeisesti siis vetäminen on tuntunut kurjalta ja tehnyt anaalien takia kipeää, toivottavasti tilanne nyt helpotti pidemmäksi aikaa. Lenkin aikana ehti tulla pimeä, mutta käytiin kuitenkin kurkkimassa vähän uusilla reiteillä. Täytyy mennä samaiselle pätkälle uudelleen valoisaan aikaan - vaikutti aika kivalta!


Keskiviikolle sovittiin Outin kanssa tokotreenit ennen mun tokoryhmän alkua. Lysti teki ensin kiertohässäkkää. Kerrankin oli käytössä molemmat hypyt ja kaksi kapulaa! Vaikeaa oli, ja Lysti olisi mieluusti käskystä kiertänyt hyppyä. Ja siitähän se ajatus sitten lähti... Lystin kanssa treenattiin agilityä sen ollessa pieni, reilun vuoden iässä oli ryhmässäkin. Tuolloin hyppyjen kiertokäsky on ollut sama kuin nyt kiertohässäkän käsky. Liekö siis tämä lisähaasteena siinä, ettei koira meinaa irrota tötsälle asti? Mietintään menee, saanko tämä korjattua riittävän vahvaksi vai meneekö käsky kokonaan vaihtoon. Huoh. Saatiin kuitenkin kivojakin toistoja, joten ihan vielä en ajatellut heittää kirvestä kaivoon. Täytyy alkaa treenata liikettä kahdessa osassa (kiertäminen erikseen, stopeista kapulan haku ja hyppy), sillä kerran Lysti jätti hypyn kokonaan välistä. Pysähtymisen asentojen ei pitäisi olla ongelma. Kierron lisäksi tehtiin ohjatun suuntia niin, että joka toinen lähetys vasemmalle ja joka toinen oikealle. Vaatii vielä paa-aa-aljon toistoja: jos suunnat onnistuvat, hajoaa merkille meno. Jos merkille meno onnistuu, suunnissa on epävarmuutta. Hirveän kiva harrastus tämä toko!

Torstaina treenattiin tokoa Annen kanssa. Ilma ei ollut kovin mieltä ylentävä, kun tihutti vettä, tuuli ja oli pimeää. Kenttä oli kyllä valaistu, mutta tietysti valoista tuli myös varjoja. Lysti puuhasteli vaikka ja mitä. Aloitettiin kierrolla (ei häiriötä), hyvä. Sitten merkitön merkki alustalla, hyvä (ensin tosin ei bongannut alustaa ja kieppasi ympäri n. 13 metrin kohdalla. Alustaa en kyllä meinannut nähdä minäkään, ja pariin kertaan kävin tarkistamassa, että lähetän koiraa oikeaan suuntaan)! Kiertoa häiriöllä (kapulat ja superhäiriönä Anne ja juoksuinen Fanta). Kiertoa niin, että kierrettävän kohteena Anne ja Fanta (pieni muru oli niin pätevä, sitä ei suinkaan kiinnostanut pian tärpeillä oleva narttu, vaan ongelmaksi muodostui ymmärtää, että kierrettävä ei tällä kertaa ole tötstä). Pientä seuraamista, tosi jees! Zeta oli upea - seuraaminen hienoa ja asennot hyvät, jes! Treenattiin imuttamalla myös seuraamisen peruuttamista. Sehän oli jo hyvässä vaiheessa, mutta nyt, kun on erityisesti panostettu seuraamisen mielentilaan ja oikeaan paikkaan, en halunnut riskeerata tämän työn tuloksia säätämällä seuraamista. Vielä vaatii treeniä, mutta tehtävissä se on. Paikkis tehtiin Fanta häiriönä, ei ongelmaa. Vähän Lysti katseli ja haisteli (Anne ja Fanta tekivät omaa versiotaan, joka sisälsi paljon käskyjä ja vähän liikettä Lystin vieressä), mutta ei aiettakaan nousta. Hyvä. Lopuksi pari luoksarin stoppia niin, että vapautin leikkimään Annen kanssa. Ihan ok, ei parasta Lystiä, mutta kohtuullisia kuitenkin.
 

Tokoilun jälkeen suunnattiin Entsun agilitytreeneihin. Epe oli taas ihan intona, leikittiin vähän pallolla ennen rataa ja sehän jopa pysyi käsissä, vaikka toisena esteenä oli puomi! Ekalla radalla omat pasmat meni aivan sekaisin, enkä yksinkertaisesti muistanut, minkä ohjauksen olin radalle suunnitellut. Puomilta jatkettiin eteenpäin hypylle, jolta palattiin puomin alla olleelle putkelle. Käänsin koiran joka kerta väärään suuntaan hypyllä, kunnes muistui mieleen se varsinainen suunnitelma. Vastakäännöksen teon puolellakin kun on merkitystä ;) Toisella radalla Epe oli tosi pätevä ja saatiin hienoja pätkiä tehtyä. Pitäisköhän se ilmoittaa taas kisoihin...? Sillä on niin kovin kivaa, vaikken itse pystykään sen kanssa kunnolla juoksemaan.


Perjantaina aamulla käytiin vielä tekemässä tokotreenit ennen töitä Outin kanssa. Lystillä kokeenomainen evl testimielessä. Ja todelliseksi testiksihän se meni, eikä kyllä kokeenomaisuutta ollut nähnytkään :D

- kiertohässäkkä: no siis aivan kamala. Ei irtoa tötsälle asti. Lisää treeniä, avustettuna (tai siis yhden onnistuneen kierron jälkeen) teki hienosti ja loppu ongelmitta.
- tunnari: upea! Ei lisättävää.
- luoksari: stopit vähän venyi toivotusta. Liikkurin käskyillä kääntyi katsomaan Outia, täytyy ottaa lisää liikkuritreeniä siis! Yksin treenaamisen huonot puolet...
- kaukot: ekassa vaihdossa katsoi taakse, käskystä kääntyi salamana, muttei uskaltanut tehdä vaihtoa. Uudella käskyllä ok. Muut vaihdot ekalla käskyllä, joskin taisin käskyttää liikkurin käsimerkkeihin nähden väärin jossain kohtaa, kun ei saatu i-s -vaihtoa ollenkaan.

tauko

- ohjattu: bongasi väärän tötsän merkiksi, ja siitähän se kierre sitten lähti. Kun lopulta päästiin oikealle merkille oikealta etäisyydeltä (tätä edelsi avustetut merkille menot), oli kapuloille menon epävarmuus taas paikalla. Saatiinkohan tokalla ehkä oikein...
- zeta: jätti maahanmenon tekemättä?! Seuraaminen hyvää ja seisominen ja istuminen hyvät. Maahanmenosivu otettiin uudestaan, silloin hyvä.
- ruutu: UPEA merkitön! Ruutuun meno hieno. Maahanmeno aavistuksen hidas, mutta ok kuitenkin. Seuraaminen vaikeasti, tuli oikealle puolelle. Lisää treeniä tuohon kutsuun. Tehtiin tämän jälkeen uudestaan niin, että kävin palkkaamassa merkittömästä ja ruudun stopista pallo.

Muutama toisto ohjattua eri variaatioin ilman merkkiä. Suuntia leikkien ja lähettäen, eiköhän ne sieltä vielä ala löytyä :)

Lopuksi kaksi paikkista Hesen kanssa, ekalla Lysti tarvi kaksi käskyä maahanmenoon ja luoksari ravilla. Toisella parempi. Lisäksi vähän kuuntelutreeniä Mandin kanssa siitä, millä käskyillä mennään maahan ja noustaan sivulle. Nämä ok.

Enne oli sitä mieltä, että nakit oli myrkytetty, joten sen tekemiset jäivät yhteen sivulletuloon ja pieneen seuruupätkään.


Kuvat viikon takaa, vierailevana tähtenä kuvituksessa siis Lystin Riemu veli (Popotin Caviar).

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Hyvää mieltä

Eilen suuntasimme kohti tokotreenejä Jennin kanssa. Edellisistä yhteisistä tokotreeneistä oli tovi, ja melkein alkoi jännittää, miten paljon ja millaista palautetta saadaan tekemisestä (...ja tekemättömyydestä).

Ei varsinaisesti tarvi olla huolissaan kierron laajuudesta ;) Lystin kuvan nappasi Jenni Sohlberg.
 
Lysti aloitti kiertohässäkällä, tällä kertaa pitkästä aikaa mukana myös hypyt kapuloiden lisäksi. Huomasi taas, miten pitkä tauko vaikuttaa... Homman juoni unohtuu ja tekeminen on "vähän sinne päin" - varmuus käskyistä on siis kateissa. Olen myös onnistuneesti oikonut tötsän kohdistamisessa, eikä Lystillä näyttänyt olevan aavistustakaan mihin päin sen pitäisi katsoa. Tehtiin muutama treeni niin, että Jenni suhisi kapulat ja kävi sen jälkeen näyttämässä tötsän. Muutama toisto vaadittiin, että luopuminen oli toivotulla tasolla, mutta kyllä se sieltä löytyi. Tehtiin myös liike loppuun saakka kerran - hyppy jäi välistä (koska sitä ei tosiaan ole ollut sitten elokuun), tokalla kerralla oikein hienosti. Nyt vaan paljon lisää treeniä ja vahvistusta tuohon aloitusvihjaukseen.

Kuvat Jenni Sohlberg

Toisessa setissään Lysti aloitti parilla ruudun paikalla. Ekalla meni hyvin, mutta pysähtyessä kääntyi puolittain ulos vasemmasta sivureunasta. Korjasi hyvin. Tokalla hienosti keskelle, jes. Varsinaisessa treenissä Ly teki ohjattua. Ohjattuhan on meillä vähän vasemmalla kädellä opeteltu, lähinnä kiireessä kasattu piirinmestiksiä varten (koska juuri niinhän koiraa koulutetaan!). Suurimpana ongelmana pidin sitä, ettei koira yksinkertaisesti ole aivan varma, mitä se on tekemässä, ja ehtii siksi vähän arpoa. Ekalla toistolla selvisi kuitenkin varsinainen ongelma: koska liikettä on jouduttu korjailemaan, on Lystin mielestä nyt ihan ok lähteä vaan johonkin (useimmiten keskikapulalle), koska korjaan kuitenkin sen oikeaan suuntaan. Lystin maailmassa liikkeeseen siis kuulu korjaus, jolloin sen ei oikeastaan tarvi edes alunperin lähteä oikeaan suuntaan (tai siis, kyllähän sillä selvä ajatus on suunnista, mutta päätyy monesti keskikapulalle reunimmaisen sijaan). Nyt otettiinkin uusi linja, jossa korjausta ei tehdä, vaan väärästä valinnasta Lysti kutsutaan pois ja otetaan homma uudelleen. Tehtiin kummallekin puolelle viisi toistoa (ohjasin kädellä merkille, vain kummankin puolen vikalla haulla lähetys merkille noin 1,5 metrin päästä) niin, että Jenni vei kapulat joka kerta kokeenomaisesti (ja kiitteli illalla tätä ajatustaan, muutaman kerranhan niiden kanssa sai sitten juosta eestaas :D). Ensin oikea, joka on Lystille vaikeampi. Tosi hyviä toistoja, ja loppui kokonaan keskimmäisen vilkuilukin. Kun vaihdettiin vasempaan, oletusarvoisesti koira lähti edelleen oikealle. Siirryin itse askeleen vasemmalle lähetyksellä, ja sehän sekoitti pakan. Toisella kertaa hyvä. Merkillemeno oli vaikea näiden jälkeen, mutta sitä vahvistellaan jatkossa erikseen ja yhdessä noutojen kanssa.

Lystin veli Riemu (Popotin Caviar)
 
Kotiläksyksi ja omalle muistilistalle muutama asia:
- älä käytä pallopalkkaa. Toistojen määrä ei ole riittävä ja koira ehtii nollata ajatuksensa treenattavasta asiasta, jos saa rallata pallon kanssa joka välissä.
- ne toistomäärät. Niitä täytyy olla paljon. Huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä.
- paljon, paljon, paljon kuuntelutreenejä
- arpominen ei ole vaihtoehto. Lysti osaa kyllä, joten tiukempi linja siihen, miten virhesuorituksiin reagoidaan. EI korjauksia.

"Kato nyt kun se osaa tulla eteen! Ja siitä vielä sivullekin!" Kuvat Jenni Sohlberg
 
Tokoilun jälkeen Enne pääsi tekemään rally-pätkän. Se oli taas niin liekeissä, kyllä tuo näyttää olevan sille paljon sopivampi laji kuin toko. Vähän oli vaikeita juttuja (kuten molempien täyskäännös oikealle), ja Jenni saikin välillä nauraa katketakseen, kun koitin ohjastaa koiraa oikeaan paikkaan ja vieressä kulkee jutteleva huksis. Treeni on kuitenkin tuottanut tulosta, sillä Enne pyörähti oikein näppärästi (avun kanssa toki) oikealta puolelta eteen istumaan! Siitä tulee vielä hieno rallykoira!

Kuinkas suloinen tuleva tokokoira meitä kävikään moikkaamassa? Pieni oli Morten-cardi, joka asustaa Pia Sandbergin luona.

Treenien jälkeen käytiin pienellä purkulenkillä ja sen jälkeen suunnattiin syömään (vähän pisti naurattamaan, kun ennen lähtöä Jennin kanssa viestiteltiin, ja molemmat odottivat syömistä melkein enemmän kuin itse treenejä). Syödessä saikin sitten taas ihan urakalla miettiä ja pohtia asioita - Jenni kun esimerkiksi heitti ilmoille ihan hyvän kysymyksen: mietiskelin, pitäisikö noudon luovutukset opettaa yhtenäisiksi (tällä hetkellä Lysti luovuttaa tunnarin sivulla ja muut edessä). Juteltiin asiasta, ja lopulta Jenni kehoitti miettimään, mikä meidän tokotavoite on ja millaisia asioita sen eteen kannattaa tai täytyy tehdä. Niin, mikä meidän tavoite on? No valioituminen tietysti, mutta entä sen jälkeen? Olisihan se kivaa päästä SM:iin joukkueessa, mutta... Niin, onko se sitten siinä? Muutama koe vuodessa, jotta saa riittävät tulokset arvokisaan, mutta sen pidemmälle ei suunnata? Tällä hetkellä SM:iä suuremmat arvokisat eivät ole tavoitelistalla, joten... Hmm. Täytyy kai alkaa miettiä vähän pidemmällekin tätä asiaa ja tehdä suunnitelmia kouluttamisen suhteen myös tältä kannalta.

Morten oli jo mukana isojen koirien hommissa - oikealla se päätti suorittaa ruudun yhdessä Riemun kanssa ;)
 
Tänään vaihdettiin treenit vähän fyysisempään puoleen ja käytiin kickbikelenkillä. Matka oli varmaan edelleen se kolmisen kilometriä, mutta tällä kertaa laitoin kickbiken perään lisäpainoksi autonrenkaan. Lisäpainon ansiosta vauhti oli luonnollisesti huomattavasti maltillisempi, ja juomataukojakin pidettiin pari (lämpötila oli vain kuutisen astetta, mutta ilma sumuisen kostea). Lenkki oli selvästi raskas ja koirat saivat tehdä töitä ihan kunnolla varsinkin ylämäissä. Renkaan kiinnitysviritelmä ei ollut paras mahdollinen, joten se vähän ärsyttävästi nyki kickbikea. Koirilla onneksi (luonnollisesti) oli joustot molemmilla, joten nykimisen haitta oli lähinnä oma ärsytykseni ;) Ennekin teki töitä paremmin kuin tähänastisilla lenkeillä, joten ehkäpä tuo vauhti on ainakin yksi syy motivaatio-ongelmiin. Nyt täytyy vain miettiä, miten jatkossa saisin sopivasti lisäpainoa kiskottavaksi... Tai sitten täytyy odotella luottovarustetekijää takaisin vieraalta mantereelta ja hankkia koirille pyöräkoiran valjaat renkaan vetoon ja liikkua itse pyörällä.

 Veljekset kuin ilvekset :D

Peltolenkkikuvat jääkööt seuraavaan kertaan.