Sivut

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Aksapojat

Tänään oli ensimmäinen työpäiväni loman jälkeen, joskin tein vähän lyhemmän päivän toimistolla. Lyks Lykkis oli ollut kohtuullisesti, ensimmäiset lähes kaksi tunti hiljaa, sen jälkeen vähän meuhkannut, mutta huomattavasti kohtuullisemmin kuin pahimpia kertoina ;) Eiköhän tämä yksinolo vielä saada toimimaan!

Tänään oli myös agilitytreenipäivä. Omat treenimme jäivät vähän lyhyiksi, koska jouduin pikaistuksissani lähtemään katsomaan mahdollista uutta kotia meille - alunperin näyttö oli sovittu vasta huomiselle, mutta jos aikataulut muuttuvat, ne muuttuvat.

Lystikäs teki ensin suoraa putkea. Ekalla kerralla silmät kiiluivat lelun perään niin, että tarvittiin avustaja, sen jälkeen irtosikin taas kivasti ohjattuna. Koitettiin myös pussia (nostettuna toki), vähän jännitti selän päällä oleva kangas, mutta hienosti tuli muutaman kerran läpi :) Lopuksi Lysti testasi vielä mutkaputkea, ja sehän sujui alun ohjauskämmien jälkeen kuin vanhalta tekijältä. Tänään tuon pennun vatsa tuntui olevan ihan pohjaton, ja palkaksi kelpasikin namit jopa paremmin kuin lelu!

Entsun kanssa jatkettiin namituslinjalla, ja vitsit kun ipana olikin pätevä! Tuli hienosti käteen ja keskittyi, vain muutaman kerran meni pitkäksi ja kisaradalla olisi tullut hylky. Pääasiassa tosi kivaa tekemistä ja nyt oikeasti mentiin ja tehtiin yhdessä :) Vähänhän tuosta kärsii vauhti, mutta sen takaisin saaminen tuntuu tällä hetkellä pienemmältä huolelta kuin hallitsematon kaahailu! Treenattiin myös sitä pöytää (kiitos lauantain!), hyvin sujui.

Treeneistä lähdettiin siis kaikki tyytyväisinä (paitsi ehkä Lysti, joka olisi halunnut tehdä miljoona kertaa enemmän kaikkea kivaa...) :)

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Ekoja kertoja

Huuh, mikä päivityskatkos! Koiranpentupäivityksiä uupuu siis vaikka millä mitalla... Koska olen näin jälkijunassa, kirjoitan uudet jutut päiväkohtaisesti - niiltä osin kuin muistan, mitä, milloin ja missä ollaan tehty... Sain itse flunssan keskiviikkona, ja sitä parantelen edelleen. Kaiken liikenevän vapaa-ajan olenkin viettänyt The Big Bang Theorya katsellen tai muuten vaan koomaillen...

Tehtävä: ota kuva leikkivästä koiranpennusta

Keskiviikkona oli aksatreenit. Lysti teki pitkää putkea Beea-siskon kanssa (Beea ei ihan uskaltanut mennä putkeen, joten Lyslys juoksi edellä), kivaa oli ja lelupalkka kelpasi. Beean karvapatukka oli kuitenkin paljon kivempi kuin oma ;) Vähän Lykkis tarvi (=avustajan pitämään) tukea putkeen menoon, mutta muuten ei ongelmaa.

Lysti edustaa aina!
 
Entsun kanssa otettiin vähän erilainen lähestymistapa rataan. Koska lauantaina oli kisat, tärkeintä oli saada ja pitää koira hanskassa. Niinpä treenit eteni rytmillä este-nami-este-nami-este-este-nami-este-nami. Ja sehän toimi! Vauhti putosi (luonnollisesti), mutta Eps alkoi keskittyä tekemiseen ja kuuntelemiseen. Näitä täytyy tehdä jatkossakin, eikä vain roiskia menemään miten sattuu!


Torstaina pidettiin poikien kanssa retkipäivä. Käytiin treffaamassa Rane-pohjispentunen omistajansa kanssa Vääksyssä ja jatkettiin vierailulle kaverini luo Vesivehmaalle. Entsulla oli vähän rauhoittusmivaikeuksia (kuten tavallista), mutta hyvin malttoi sekin käydä nukkumaan. Lysti kitki rikkaruohoja, leikki patukalla ja veteli sikeitä. Lys pääsi myös tapaamaan elämänsä ensimmäisen (?) ponin. Eipä ollut napero millänsäkään, ensin haukahti pari kertaa häntä kaarella, sen jälkeen homma oli niin nähty ja pentunen heitti makaamaan aidan viereen.

Perjantaina aksailtiin taas. Jatkettiin samalla namituslinjalla, ja Enne pysyi hyvin käsissä. Kerran lähti hepuloimaan ja suuntasi Aalle, olin välissä ja nappasin kiinni - tämän seurauksena Enne väisti, hyppäsi Aalle, putosi maahan ja alkoi ontua. Hieno juttu... No, ilmeisesti vähän tärähti vaan, pian ipana oli jo täydessä vauhdissa taas. Kokonaisuudessaan kivat treenit, paketti pysyi tosi hyvin kasassa ja Enne tajusi namiautomaatin olevan radalla mukana ;)



LysLys muisteli taas putkea, ja sehän meni kuin vanhalta tekijältä. Lopuksi meni vallan vaivattomasti lähettämällä (=ilman avustajaa siis) pitkän suoran putken, hieno Lykkis :) Palkkana oli juuri ennen treenejä Mustista ja Mirristä haettu uusi patukka, jossa oli vähän karvaakin. Kelpasi paremmin kuin hyvin - tai ainakin paremmin kuin namit!

Liian kauas on liian kauas - ja silloinhan ei lelua haeta yksin!
 
Lauantaina suuntasimme Janakkalaan, jossa Enne starttasi kahdelle agilityradalle ja Lysti tapasi sisaruksiaan. Ennen ratoja käytiin lämppäesteillä ja muistuttelin, mikä olikaan homman nimi. Namitus toimi, kerran Eps otti etäisyyttä hepulimielellä, mutta palasi tosi hyvin - HauHaun kanafileet saa ihmeitä aikaan! ;) Ensimmäinen rata sujui kivasti, kunnes itse hävitin pasmat ja ohjasin koiran väärin. Tai, en oikeastaan niinkään, vaan en ohjannut laisinkaan. Näppärä ajatuskatkos, jonka seurauksena HYL. Plussaa radalta ehdottomasti kepit, joille meni hillitöntä vauhtia, mutta haki loistavasti ja pujotteli hyvällä sykkeellä! Muuten en oikeastaan muistakaan mitään koko radasta...



Toisella radalla edessä oli pientä lisäeksotiikkaa: PÖYTÄ. Kiva juttu sinänsä, mehän ei olla tuota treenattu... koskaan? :D Rata meni kuitenkin ihan loistavasti, Enne kuunteli ja ohjautui mahtavasti ja homma todella toimi. Tuloksena kymppi, juoksi puomista ohi (puhtaasti oma, varsin paha ohjausvirhe, Enne ei ikinä ohita kontaktiesteitä!) ja pöydällä annoin pysähtymiskäskyn inasen liian aikaisin, eikä Eps hypännyt pöydällä ensimmäisestä käskystä. Pöydän jälkeen alkoi loppusuora, jolle Enne irtosi loistavasti. Mahtava, mahtava rata!


Lystillä oli onnenpäivä, kun katsojajoukosta löytyi sisarusten lisäksi kasvattajat. Meinasi pieni aussie mennä vallan kahteen osaan, kun takapuoli heilui ilosta ja onnesta niin lujaa :) Harmillisesti kellään ei ollut kameraa hollilla, joten kuvamateriaalia leikkihetkistä ei ole.

Sunnuntaina yhdistelmä helle ja flunssa veivät mehut, ja yksinolon jälkeen päädyimme poikien kanssa hengailemaan vanhempieni pihalle. Muutama tunti vietettiin siellä, ja kotimatkalla piipahdettiin pienellä metsälenkillä. Kuuma oli itse kullakin säädyllä, mutta kyllä pojat omistajaansa paremmin jaksoivat...

Uljas vahtikoira - "Jos mä laitan nää istumaan vierekkäin, ota sä yhteiskuva!"
 
Eilen Lystillä oli ensimmäisten asioiden päivä, kun lähdimme ensimmäistä kertaa pikavisiitille mökille. Lykkiksen ensimmäinen venematka sujui kivasti, kovin veneen laidan toisella puolella ollut vesi ja liikkuvat airot kiinnostivat, mutta hyvin malttoi olla rauhallisesti sylissä (ja paluumatkalla jo vieressä penkillä). Perillä mökillä pojat pääsivät uimaan. Enne oli varsinainen vesipeto, uiskenteli lelun perässä innoissaan ja ehtipä kerran lähteä uimaan ennen koko lelun heittoakin :D Mahtavaa, että vettä aristelevasta koirasta on saanut tuollaisen vesihirmun, helpottaa huomattavasti lämpimiä päiviä. Entsun kohdalla lisähaastetta tuo kuitenkin uimisen jälkeen tulevat hepulirallit, jotka eivät aina ole ihan hillittyjä ja hallittuja... Oma saari olisi kiva, eipä tarvisi miettiä karkumatkoja tai naapureita!


Lystikin halusi kovasti mukaan uintileikkeihin, mutta oman vuoron koittaessa alkoi jänskättää. Kyllähän tuo hyvin ui, kun veteen laski, mutta koska rantapenger oli sen verran korkea ja rantavesi sen verran korkealla, ei asteittainen veteen tutustuminen oikein onnistunut. Kovat hepulirallit kuuluivat myös Lystin uinnin jälkeisiin rituaaleihin.


Kotiin päästyämme pojat jäivät keskenään kotiin, ja varsinainen päivänä kohokohta tapahtuikin tällä välin:

Ei merkittäviä ääniä!! Tuntihan tuo vain oli, eli petrattavaa kyllä riittää, mutta josko nyt oltaisi löydetty se perimmäinen ajatus yksinoloon.

Lystin päikkäriaika
 
Menneinä päivinä Lysti on treenannut perusasentoa ja maahanmenoa. Peruasentokin alkaa pikkuhiljaa luonnistua, kun kropan hallinta paranee. Ehkäpä seuraavaksi aletaan opetella laatikossa seisomista Pulma-siskon tapaan ;) Istua ja odottaahan tuo osaa vallan loistavasti, ruokakipolle kun saa mennä vasta luvan kanssa ja kontaktin otettuaan :)




Tänään poikien oli tarkoitus jäädä heti aamusta keskenään, vaan suunnitelmat muuttuivat - yöllä ei nukuttu juuri lainkaan, sillä Lystin maha oli taas sekaisin, ja kävimmekin ulkona useampaan otteeseen. Aamupala kuitenkin maistui erittäin hyvällä halulla ja vettä menee tasaisesti, joten kaipa tuo on taas ehtinyt napata jotakin sopimatonta ja siksi oireilee. Toivottavasti ei ainakaan puske takaisin se jo selätetty ripuli!

Vajaan kaksi tuntia uskalsin kuitenkin Lystiä pitää "yksin" ja katselin itse elokuvaa olohuoneessa. Ja taas, varsin vähän meteliä. Jeejee, ehkä tämä tästä! Kivana shokkihoitona vaan tulee tuo huominen työpäivä, näitä pidempiä yksinoloja kun ei taas ole ollut... Onneksi voin ottaa vähän kevyemmän päivän toimistolla ja jatkaa töitä kotoa käsin, niin ei tarvi ihan koko työpäivää olla vielä yksin.


Illan kunniaksi käytiin vielä kimppalenkillä Suvin kanssa. Lystiä alkuun vähän jännitti viisi vierasta huskya, mutta nopeasti toipui ja loppulenkistä kulki jo Suvin lauman keskellä kuin paraskin laumanjäsen :D

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Tokohirmut

Eilen kävin vetämässä tokoryhmälle treenit, ja poitsut olivat toki mukana ja tekemässä ennen treenejä.

Enne oli taas aivan muissa maailmoissa, en tiedä mitä tai mikä tuolla kentällä on käynyt, kun hajut vievät aina mukanaan! Murh. Eps aloitti kuitenkin hypyllä. Hyppäsi hyvin, istuminen edelleen kamalan vaikeaa, vaati edelleen tuplakäskyn (kai nyt, jos ei keskity tekemiseen...). Helpotin ja menin tosi lähelle estettä, odotin koiran kontaktia ja tarvittaessa avustin kädellä. Saatiinhan näin onnistuneitakin! Takaisin hyppyä otettiin taas erikseen, ja kyllä se vaan on vaikea :D Ekalla lähti ja jumahti esteen taakse miettimään, kaksi seuraavaa parempia. Nyt täytyy oikeasti ryhdistäyty treenaamisen suhteen, ei elokuun lopun kokeeseen ole muuten mitään asiaa.

Jatkettiin seuraamisella, kivaa tekemistä, kontakti pysyi yllättävänkin hyvin alun keskittymisvaikeuksiin nähden.

Lopuksi luoksetulon stoppia nyt vihdoin sillä takapalkalla. Tulee ravilla rauhallista tahtia, mutta pysähtyy ihan ok. Kaipa se vauhti sieltä tulee ajan kanssa. Yksi läpijuoksu otettiin väliin, kun alkoi liikkuminen olla jo ihan kamalan hidasta. Lähti hitaasti, mutta ihan loppupätkän tuli sitten vauhdilla kun tajusi, mistä on kyse. Täytyy alkaa pikkuhiljaa treenata myös tuota loppuosaa, tässä vaiheessa vielä ihan erillisenä osionaan.

Lystikäs teki maahanmenoa naksutellen. Ihanan innolla tuo tekee, vaikka vaatiikin vielä runsaan käsiavun. Siirryttiin kuitenkin pelkästä istuen tehtävästä maahanmenosta siihen, että ohjaan seisten - pikkuhiljaa edetään :) Lisäksi Lystille naksuttelua kontaktista, tajusi idean ihan tosi hyvin! (Ainiin, ja Lystihän osaa kotona jo hienosti odottaa istuen ruokaansa niin kauan, kunnes saa luvan mennä syömään.)

Treenien vedon jälkeen pojat pääsivät vielä vähän kaivamaan pehmeää hiekkaa, ja Eps sai juosta hiekkarinnettä pari kertaa edestakaisin. Kivasti irtosi rinteeseen lähetyskäskyllä! Otettiin myös muutama puun kierto, hyviä nekin.

Lysti kasvaa

Pieni napero kasvaa kovaa tahtia! Päivittelen tätä päivitystä Lystin kasvun osalta, jotta pysyn itsekin paremmin kartalla naperon kasvusta ;)

Painokäyrä nousee näin:

10.7. 3,5 kg
16.7. 3,9 kg (20.7. iski ripuli)
24.7. 4,2 kg (pantaa suurennettu)
31.7. 5,5 kg (paino lähes heti iltaruuan jälkeen - näppärä omistaja unohti punnita ennen ruokailua...)
5.8. 5,7 kg (pantaa suurennettu)
11.8. 5,7 kg (ruoka vaihtoon)
14.8. 6,4 kg (pantaa suurennettu)
18.8. 7,5 kg
20.8. 6,9 kg (edellinen paino virheellinen, tämä otettu aamupainona, 18.8. paino kesken päivän (=maha täynnä...). Pantaa suurennettu.)
25.8. 7,5 kg (paino aamupalan ja -lenkin jälkeen)
29.8. 7,7 kg (aamupaino ennen ruokaa)
3.9. 8,0 kg (aikalailla heti iltapalan jälkeen)
6.9. 8,5 kg (eläinlääkärissä)
10.9. 8,8 kg (aamupaino ennen ruokaa) (12.9. todettu ensimmäinen pentupanta liian pieneksi - Lyks on iso mies!)
13.9. 9,1 kg (aamupaino ennen ruokaa, korkeus noin 41 cm)
17.9. 9,5 kg (päiväpaino ennen välipalaruokaa)
23.9. 10,0 kg
27.9. 10,2 kg
(30.9./1.10. 10,5 kg - en muista koska punnasin, kun en heti kirjannut ylös...)
4.10. 10,7 kg ja n. 44 cm
(7.10./8.10. 10,9 kg - taas kerran jäänyt heti kirjaamatta ja päivät menneet sekaisin...)
11.10. 11,2 kg ja n. 44 cm
18.10. 11,4 kg
22.10. 12,0 kg ja n. 46 cm
25.10. 12,3 kg
31.10. 12,3 kg
2.11. 12,6 kg 45,5 cm (virallisella mitalla mitattu)
6.11. 13,1 kg
13.11. 13,4 kg
18.11. 13,7 kg
23.11. 13,8 kg ja n. 48 cm (vapaamuotoinen kotimittaus)
29.11. 14,0 kg
2.12. 14,2 kg
27.12. 15,0 kg
28.12. 48,5 cm (virallisella mitalla mitattu)
(Välissä merkinnät jääneet, pitkän aikaa tasapainoiltiin 16 kg:n kieppeillä)
14.2. 16,7 kg ja 51 cm (kotimittaus)

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Koiranpentu sairastaa

Lauantai-iltana jätin poitsut kotiin vajaaksi kuudeksi tunniksi. Molemmat saivat siankorvat ja jäivät niiden kanssa tyytyväisinä. Nauhoitin yksinolon (tietysti), ja sehän näytti lopulta tältä:


Aika järkyttävää :( Vaan sittenpä iskikin mysteeri:illan tullen Lysti kitisi ja vikisi, ja mahakin oli vähän löysällä. Yöllä iskikin sitten mahakipu oikein urakalla - minua Lystis ei herättänyt, mutta aamulla siivottavaa kyllä riitti... Ajattelin ongelman tulleen siankorvasta, Lys oli kuitenkin reipas ja leikkisä. Sunnuntaina annoin vain kevyesti ruokaa, jotta maha rauhoittuisi.

Sunnuntaina käytiin agilitaamassa, Enne oli aivan kuutamolla. Keskittyi kaikkeen muuhun kuin tekemiseen eikä meinannut liikkua sitten millään mihinkään. Keppikulmia sentään saatiin treenattua ihan kivasti, niihin jaksoi keskittyä. Omat ohjaukset taas ihan pepusta - en vaan osaa ajatella ja miettiä sopivia ohjauskuvioita ennen radalle menoa, vasta jonkun muun (paremman) suorituksen nähtyäni tajuan, mikä olisi ollut se järkevämpi tapa...

Lystiskin pääsi aloittamaan aksatykin uransa ja treenasi putkea. Hienosti napero osasi, lopulta meni jo suoran pitkän putken. Vähän tarvi avustajaa lähetykseen, mutta kivasti lähti putkeen jo ennen kuin olin toisessa päässä kutsumassa. Hieno Lys! Palkkana patukka, joka toimikin varsin kivasti.

Sunnuntaina treenattiin yksinoloa niin, että olin itse kotona toisessa huoneessa. Lystikäs huusi ja kitisi ensin vajaan 20 minuuttia, sitten rauhoittui ja nukkui parisenkymmentä minuuttia ennen kuin menin avaamaan portin.

Eilen vietettiin päivä raksahommissa. Alunperin tarkoitus oli jättää poitsut kotiin, mutta päätin jatkaa uudelle sykkeellä yksinolojen treenaamista - eikä toisaalta hotsittanut jättää ripuloivaa pentua yksin kotiin... Lähdettiin siis koko porukalla kokoamaan huonekaluja siskoni luo, ja pojat malttoivat vallan nätisti rauhoittua nukkumaankin.


Enne teki pesän pahvista - pakkohan jotain oli keksiä, kun ei petiä ollut tarjolla!

Illalla siskoni jäi kotiin "Lysti-vahdiksi" yksinolotreenien ajaksi (=katseli siis telkkaa eri huoneessa) meidän käydessä kahdenkeskisellä lenkillä Entsun kanssa. Vähän treenattiin pihalla kaukoja ja luoksetulon stoppeja lenkin jälkeen. Kaukot oli (TAAS!!) pakko yrittää koe-etäisyydeltä (tai no, itse asiassa otin vielä kauempaa... huoh) ja todeta, ettei toimi. Läheltä hyvät, niistä palkka. Luoksetulon stopeista palkkasin ensin vahingossa (...) heitetyllä pallolla, kunnes muistin takapalkkasuunnitelman. Muutama toisto pallon ollessa takana, vauhti hidas mutta stopit jees. Ehkä se siitä. 

Lystikäs oli käyttäytynyt lähes fiksusti, vähän kitissyt ja huudellut, mutta nukkunut välissä parikymmentä minuuttia ja ennen sisääntuloamme nukkui taas 10 minuuttia. Näillä jatketaan siis.

Illalla Lystin maha oli jo huomattavasti parempi, oikeastaan jo ihan normaali. Vaan eipä saisi nuolaista ennen kuin tipahtaa... Yön aikana tavaraa tuli taas useampaan kertaan. Aamulla ruoka ei maistunut, mutta enpä kovin huolissani ollut - Enteen kupissa ollut sapuska kun olisi kyllä kiinnostanut todella paljon. Ulkona Lys oli turhankin energinen, ja koska ripulissa ei selvästi ollut riittävästi jaksettavaa, meni napero aamulenkillä juostessaan satuttamaan jalkansa. Niinpä oli mukana kolmijalkainen pentu, joka oli loppupeleissä pakko napata syliin... Huoh. Vielä kotipihassakin ontui, ja aloin jo pohtia lekurille menoa. Sisällä leikkasin molempien poikien kynnet ja samalla kopeloin Lystin jalat läpi, ei aristanut yhtään. Jätin sitten poitsut keskenään kotiin nukkumaan, ja päätin katsoa mahdollista lääkäriin menoa kotiinpaluuni jälkeen. Tämän päivän yksinolo olikin jo huomattavasti parempi muutama aiempi:


Nyt Lystis ei näytä ontuvan, joten ainakaan vielä ei kiirehditä lääkäriin. Katsotaan, miten tilanne kehittyy vai tuleeko ontuminen enää esiin ollenkaan ja jatketaan sen mukaan eteenpäin.

lauantai 20. heinäkuuta 2013

Jos metsään haluat mennä nyt...

Eilen meillä oli spesiaalipäivä, kun suuntasimme Orimattilaan viettämään iltaa hyvässä seurassa. Molemmat pojat olivat mukana, ja samainen reissu olikin Lystin ensimmäinen pidempi automatka luonani. Hyvinhän napero sen selvitti, vaikka paluumatkalla vähän huono olo tulikin (ja sitä myöten myös oksennus...).


Paikanpäällä pojat pyörivät alkuun menossa mukana, kunnes Lysti sammui ja menetin hermoni Enteen häiriköintiin - se kun kävi huskytarhojen vieressä kannustamassa rotutovereitaan huutokonserttiin. Niinpä Eps saikin mennä autoon huilailemaan. Loppuillasta myös Lysti siirtyi autoon boksiinsa, ja nukkuikin vallan sikeästi, kun meni päästämään sitä pissalle.


Ilta itsessään oli spesiaali monellakin tapaa Lystiä ajatellen: oli vieras paikka, vieras lattiamateriaalia, vieraita ihmisiä, vieras lapsi, vieraita koiria... Hurja reipas pieni oli, ja yllätyksekseni viihtyi vieraidenkin sylissä rauhassa! Malttoi myös leikkiä hyvin, ja kyllähän se unikin tuli silmään - tavaroideni viereen oli hyvä nukahtaa.


Tänään käytiin ekalla ihan oikealla metsälenkillä: molemmat poitsut mukana, Enne hihnassa ja Lysti vapaana. Tunnin verran käppäiltiin, hyvin jaksoi Lystikäskin juosta mukana. Löysipä se taas jonkun ihanan läjänkin, ja kotona odotti (taas) lavuaaripesu. Huoh. :D




Lystiä vähän hirvitti uimatouhut, vaikka hurja huskilainen edellä menikin järveen. Pikkuisen naperokin sitten uskalsi rannalta kurkottaa juomaan, mutta jäätävän kovan tuulen tekemät laineet pitivät pikkuaussien tassut lähes kokonaan kuivalla maalla kuitenkin ;)








torstai 18. heinäkuuta 2013

Hehkutuspäivitys

Pakko kirjoittaa vielä vallan uudemmankin kerran tänään, kun oli niin huipputokotreenit! Huolimatta niistä lattiamatoista, jotka ennen treenejä vaikuttivat täällä, erityisesti hurja huskilainen oli totaalisen huumassa tokoilemaan päästessään.

Enne teki:

- seuraamista: en muista, koska olisi tehnyt noin hienoa työtä, loistava paikka, kontakti, käännökset ja pysähdykset. Myös askeleet oikealle tosi jees!

- jääviä: maahanmeno hyvä, pysyi suorassa takana käydessäkin. Seisominen... No, "fiksuna" ajattelin ottaa avuksi pallon, jonka jätän koiran eteen lähtiessäni takaisin koiraa kohti ja sen taakse. Tosi hyvä idea :D Eps huumaili palloa niin, että istui ja heilui ties miten - kaunis paikallaan seisominen oli siis vain haavekuva mielessä. Saatiin lopulta se onnistuminenkin (ja hyvin se edessä ollut pallo toimi!), vapautus sivulta pallolle.

- luoksetuloa: pysähdys on ihan kaamea. Siis hirveintä ikinä. Venyy ja valuu miten sattuu. Takapalkalla parempi, heittopalkalla ihan toivotonta. Treenikaverin kanssa jutellessa koin ahaa-elämyksen ja totesin, että ehkäpä fakta on se, että (luuloistani huolimatta) Enteellä ei todellisuudessa olekaan havaintoa siitä, mitä sen on tarkoitus tehdä. Hassua tämä on siksi, että ennen SM-kisoja luoksari oli ihan ok... Tuurilla ilmeisesti menty silloin! No, nyt lähdetään vahvistamaan takapalkalla hommaa ja jos ei pysähdykset ala napakoitua, treenataan pelkkää itse stoppia.

- paikkamakuuta: naurettavan helppo makuu, ei piiloa ja etäisyys varmaan alle alokasluokan etäisyyden. Kaksi välipalkkaa, mutta pysyipähän maassa! Eikä tehnyt tiukkaakaan, ei näyttänyt edes harkitsevan nousemista, jee :)

- noutoa: pysyi hyvin, lähti hyvin. Kapulalle tassut edellä (taitaa olla turha toivo edes yrittää saada tätä pois...) ja TAAS lähdössä omille retkilleen. Piru vie, molemmilla kerroilla jouduin antamaan uuden käskyn! Lopuksi sitten muutama tuonti niin, että heitän kapulan eteeni, käsky, ja itse lähdin pakittamaan kutsuen. Ok tulot suoraa sivulle, vahvistetaan tuontiosaa siis näin.

Välissä tekemään pääsi pieni Lys Lystikäs. Lysti treenasi maahanmeno, istumista ja lelusta irtipäästämistä. Kyllähän tuo namin eteen tekee mitä vaan :D Maahanmenot on hyviä, vaikkakin ilman namiohjausta pentunen on aivan kujalla. Istumisessa ottaa herkästi tassut käyttöön, tästä ei palkkaa missään tapauksessa. Lelusta irtipäästämistä treenattiin siksi, että olen pariin otteeseen saanut kaivaa jotakin ei-niin-syötävää naperon suusta ja todennut, että irtipäästäminen olisi ihan hyvä osata :D Lelu vaihtui namiin tehokkaasti, ja namin syönnin jälkeen lelun kimppuun käytiin samalla innolla kuin ennen namitusta. Hieno pieni.

Lysti alkaa rohkaistua koko ajan entisestään, ja treeneissä jouduinkin pari kertaa muistuttamaan, että kutsusta täytyy tulla luo eikä lähteä moikkailemaan muita koiria. Pieni on pieni eikä siltä voi kaikkea vielä vaatia, mutta perusjuttuja opetellaan näin pikkuhiljaa :)

Lopuksi Epsans pääsi vielä tekemään kaukoja ja merkkiä. Kaukot... no, sehän nyt vaan ei taaskaan noussut kisaetäisyydeltä. Lähempää toimii kyllä, kuten yleensä. Tyhmä ohjaaja, eikö nyt vaan voisi vahvistaa tätä toimivalta etäisyydeltä ja miettiä sitä pidempää matkaa sitten, kun se on realistinen?!

Merkkiä otettiin ensin helposti lyhyeltä matkalta, nämä hyviä. Namipalkka. Muutin vähän lähetyspaikkaa, etäisyys kasvoi ehkä metrillä (olisko tässä vaiheessa ollut ehkä kolme metriä?). Merkistä noin metri sivuun oli vanerilevy, Enne kovasti tarjosi sen päälle menoa... Kyllähän se lopulta saatiin toimimaankin, tästä pallo. Näitä pari, ja lopuksi siirsin merkin vielä ihan uuteen paikkaan, lähetys samasta kolmesta metristä, täydellinen suoritus ja pallopalkka.

Hirmuisen hienot pojat mulla!

Ps. Saatiin Lystin kanssa peruutuspaikka Korrin pentukurssilta, jee!

Energian purkua

Eilen oli vuorossa agilitypäivä. Ensin otettiin toki yksinolotreeniä (tai no, kaksinoloa se eilen taas oli...). Sehän ei ollut kovin kaunista katseltavaa (eikä taatusti kuunneltavaakaan). Huoh.


Illalla sitten suunta agilitykentälle. Menin paikalle etukäteen, jotta ehtisin juoksuttaa Lystiä (ja lämpätä Entsun samalla) treenikentän viereisellä hiekkakuopalla. No, kuopallahan oli lasia ihan kunnolla, joten juoksemiset jäi vähäisiksi. Palloiltiin sitten ihmisten ja koirien keskellä, ja Lysti on koko ajan rohkeampi ja rohkeampi - tai ehkä ennemminkin halukkaampi uusiin kontakteihin ;) Ihmisiä kävi siis moikkailemassa ja namit maistui. Inasen leikittiinkin.  Isommat koiratkin alkavat kiinnostaa yhä enemmän ja enemmän.

Enne oli kentällä hurjan pätevä. Vitsit, miten siistiä huomata, että koiran voi jättää lähtöön, kävellä itse pitkälle ja ohjata koiraa edestä! Pätevä ipana! Harmi vaan, että loppuradalla ohjaaja oli taas maailman eniten kujalla, ja sehän näkyi... Meillä oli vieraileva koutsi, ja sain kyllä hirmu hyviä vinkkejä omaan ohjaamiseen - ehkä se siitä vielä. Oli niitä hyviäkin pätkiä kuitenkin! Ekalla radalla höyryt veivät vähän mennessään ja koska olin itse ohjauksen kanssa myöhässä, ehti Eps käydä suorittamassa ylimääräisen hypyn. Nyt siis itseä niskasta kiinni ja entistä tarkemmin koira haltuun erityisesti sillä ekalla radalla! Tämä päivä on vielä aikaa arpoa, lähdetäänkö koittamaan onnea Janakkalaan ensi lauantaina, ja odotellaanko kisaamisen kanssa suunnitelmien mukaan elokuun loppuun...

Treenien jälkeen Lysti ja siskonsa Beea saivat vielä vähän riehua.

Tänään päivä menikin tehokkaasti uusien leikkitreffien parissa. Ennekin pääsi mukaan, joskin pentuleikkien sijaan Eps oli mukana isompien koirien lenkillä. Lenkin aikana Lysti ja Beea jätettiin sisätiloihin aidattuina, vaan palatessa ovella oli vastassa kaksi pikkuaussieta. Niin, Lystillähän kyllä on tapana yrittää lävistää aitoja ja esteitä...

Nyt onkin kaksi raatoa jossain päin makaamassa, saapa nähdä montako kaveri olisi lähdössä kuudeksi tokoilemaan sateeseen :D









Näppärästi otin kameran mukaan, mutta sateisen synkeä keli takasi kuvien heikon laadun. Kävipä vielä huono tuuri senkin suhteen, että yöksi lataukseen laitettu kameran akku ei ollutkaan latautunut, ja puhti loppui heti alkumetreillä. No, sainpa nyt muutaman kuvan yrityksen ainakin!


tiistai 16. heinäkuuta 2013

Arkea, arkea ja arkea

Ihan hassua, että meidän elämässä ei tällä hetkellä tapahdu juuri mitään ihmeellistä, mutta silti kaikki on uutta ja ihmeellistä samaan aikaan.

Tiivistettynä eilisen ja tämän päivän ohjelmamme alkoi eilisellä Musti ja Mirri -vierailulla, päätähtenä reissussa Lyslys Lystikäs. Ihailuista ja hymyistä ei meinannut tulla loppua, kun napero asteli liikkeeseen ja samalla jokaisen siellä olleen sydämeen. Ja kylläpäs pieni olikin etevä, leikki ilman ongelmia ja kävi moikkailemassa namittavia ihmisiä. Hieno Lykkis! Harmillisesti Lysti okseni matkalla Mustiin ja Mirriin, veikkaisin syyksi liian lyhyen aikaa turvonnutta aamuruokaa. Höh ja pöh.

Reissun jälkeen Enne lähti mukaan raksakoiraksi huonekaluja kokoamaan Lystin jäädessä treenaamaan yksinoloa. Enne nautti omasta ajasta ja saamastaan huomiosta, tähän täytyy vaan muistaa panostaa koko ajan :)


Eilinen yksinolo alkoi äännellen, mutta hyvinhän tuo oli hiljentynyt.  Puruluu oli edelleen aktiviteettina, ja ilmeisesti se toimii ihan kohtuullisesti. Tänään muistin vihdoin täyttää molemmille pojille kongit pakkaseen, katsotaanpa miten saadaan ne hyödynnetty tässä joku päivä!

Iltapäivästä käytiin vielä autoilemassa, ja taas oksennus! Mukana tuli puruluun palasia, eli ilmeisesti sulamatta jäänyt ruoka aiheuttaa pahaa oloa. Ruuan jälkeen ollaan aiemmin hyvinkin pian autoiltu, eikä se ole aiheuttanut ongelmia. Hengailtiin vanhempieni pihalla, ja Lys innostui leikkimäänkin vähän sekä siskoni että isäni kanssa. Ruokailupolitiikka hoitui pihalla sekin, joskin sapuska maistui vähän heikonlaisesti - liekö paha olo vellonut edelleen.

Tänään Lysti pääsi mukaan mustikkaan, ja näppärästi napero jaksoi olla mukana puolisentoista tuntia. Kotiin lähdettiin Lystin löydettyä iiiihanan hirven läjän ja hajustettua itsensä tällä ihanalla tuotoksella. Kotona pikkuaussie pääsi siis pikkupesulle ja tuoksuu nyt vienosti omenalta :) Pesun jälkeen taas yksinoloharjoitus, ja kyllähän sitä huutoa taas on havaittavissa....


Enne iltapalaa vielä vähän naksuteltiin maahanmenoa, namiavusteella menee hyvin, mutta ilman namia elämäntehtävä on lähinnä se herkun etsiminen. Hassu Lyslys :)

Entsun kanssa treenattiin lyhyeltä matkalta merkkiä (ihan tositosi hyvä!) sekä kaukokäskyjä (tositosi hyvät nekin!). Lisäksi treenattiin luoksetulon pysähtymistä, mutta rajallisen tilan takia harjoite saattoi olla joko turha tai täysin turha :D Mutta ainakin se pysähtyi! Hurja huskilainen oli huumassa, kun pääsi vähän käyttämään aivojaan.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

12 x 12 - tilannekatsaus

Kovasti ollaan viime päivinä tehty ja oltu vaikka missä - nytpä tuntuikin hyvältä hetkeltä katsastaa tuon kahdentoista kohdan "haasteen" tämän hetkinen tilanne. Päästään siis starttaamaan uusi viikko tämän katsauksen pohjalta :) Lisäilen tähän listaan nyt vain uudet jutut, jottei postauksesta tule ihan nälkävuoden mittaista...



Erilaiset pohjat: Uusia pohjia taitavat olla helppokulkuinen umpimetsä, polku ja isorakeinen sora. Ainakaan äkkiseltään ei tule mieleen muita uutuuksia... (10 (12)/12)

Erilaiset lelut: Uusi leluja ovat olleet voikukan lehti, pahvinpala, käpy, pehmolelu sekä patukka. (9/12)

Erilaiset rauhoittumispaikat: Rauhoittumassa ollaan käyty autossa, agilitykentällä, Linnanpuistossa (=nurmialue, jossa paljon ihmisiä, ohikulkijoita, useampi koira jne.), vanhempieni luona sekä Linna Jazz -tapahtumassa. (8/12)

Erilaiset ihmiset: Näiden lukemissa olen jo mennyt sekaisin :D Treenikavereita on nähty ja tutustuttu, kadulla kulkeva ihminen moikattu, äitiini tutustuttu. Huonompi kokemus tuli perjantai-illan keski-ikäisestä umpitunnelissa olleesta naisesta, jonka koiria lähenevä käytös meni itseltäkin ohi. Pentu syliin ja matka jatkui, se tuntui parhaalta vaihtoehdolta... (7/12)

Erilaiset äänet: Tässä tuo äänien määrä tulee totaalisen mutu-tuntumalla... Uusia ovat metalliroskiksen kannen kolahdus, ulkoilmakonsertti, ukkonen, mopon kiihdytys. Taas kerran puolet mennyt varmasti ohi :D (6/12)

Erilaiset liikkuvat kohteet: Uusi liikkuvia juttuja bussi ja koirat.  (7/12)

Erilaiset haasteet: Uusina haasteina vastaan on tulleet portaiden kiipeäminen, umpimetsässä liikkuminen ja kivelle kiipeäminen. (4/12)

Erilaiset ihmisten käsittelyssä oleminen: Tähän ei olla saatu yhtään "lisäpistettä" sitten viime kerran... (2/12)

Erilaiset ruoka-astiat: Uusia ruoka-astioita on kamalan vaikea keksiä - tai ainakaan niitä keksittyjä ei löydy kotoa! Metallikuppi on testattu uutena.(3/12)

Erilaiset ruokailupaikat: Uusia ruokailupaikkoja ovat oman kodin kylppäri, oma häkki, vanhempien piha sekä agilitykenttä. (6/12)

Erilaiset koirakontaktit: Tämän viikon koirakontaktisaldoon laskettaneen Beea-siskon tapaaminen sekä Aisla-grontun moikkaus. (2/12)

Erilaiset yksinolohetket: Oikesti tähän pitäisi laskea vain ne kerrat, kun pentu on oikeasti yksin ja ajallisesti 5-45 minuuttia. Meidän kohdalla lasketaan kyllä nuo oikeasti yksin ollut hetket, mutta yksinolon pituuteen en nyt kiinnitä huomiota. Yksi Lysti oli tällä viikolla vielä toisen kerran. (2/12)

Erilaiset hihnalenkit: Ollaan kamalan laiskoja hihnalenkkeilijöitä. Lysti osaa käyttäytyä hihnassa niin nätisti, että olkoot ennemmin irti vaan ;) Hihnassa ollaan kuitenkin oltu Linnanpuistossa pariinkin otteeseen, agilitykentällä kaksi kertaa sekä Hämeenlinnan keskustassa kerran. (6/12)

Vitsit oikeasti, kun osa näistä kohdista tuntuukin vaikealta toteuttaa. Ja itse on kyllä helposti huomattavissa, mihin asioihin on itse keskittynyt enemmän ja mihin vähemmän ;)

Jos on kaunis ääni, pitää huutaa!

Hih, hurahdin ihan totaalisesti noiden yksinolojen nauhoittamiseen ja täällä jakamiseen - lisää hienoja kuvioita siis luvassa!

Tänään Lykkis sai olla yksin pari tuntia, kun kävin Entsun kanssa lenkillä ja asuntonäytössä. Eipä löytynyt vieläkään uutta kotia meille, ja lenkilläkin metsästäjähusky iski ja koitti pyydystellä kaikki linnutkin. Huoh. Tuo yksinolo näytti tältä:


Eli ääntä on lähtenyt ja kivasti. Loppu näkyy kuvassa vähän huonosti, todellisuudessa siellä oli pätkä hiljaistakin aikaa, joten kotiinpaluu ajoittui ihan sopivaan kohtaan. (Ja tuossa eilisessä kaaviossa oli oikeasti myös punaiselle menneitä kohtia pa-l-j-o-n, mutta koko aikaa katsoessa kuva tiivistyi niin paljon, että näkyy siksi vain violettina.)

Yksinolon jälkeen lähdettiin Lystin kanssa pyörähtämään LinnaJazzeilla. Alunperin tarkoitus oli mennä vain keskustaan ihmettelemään ihmisiä, mutta koska keskusta oli käytännössä autio, hipsittiin tapahtumapaikalle. Lysti otti rennosti, makaili, söi hyvin nameja ja leikkikin vähän. Väsymys kuitenkin iski niin, että kuuntelimme vain kolme tai neljä kappaletta ja suuntasimme sen jälkeen takaisin autolla. Sen verran koville kokemus ja kävelymatka ottivat, että paluumatka tehtiin pääasiassa sylikyydissä.

Päivän toinen yksinolo olikin lyhyt pätkä - jos lauman kaksijalkainen tahtoo suklaata, sitähän on saatava. Pojat olivat siis kaksi käydessäni lähikaupassa, ja olihan Lykkiksestä ääntä lähtenyt jälleen. Paluu kuitenkin taas hyvällä hetkellä, kun oli ollut muutaman minuutin hiljaa.



Yksinoloja täytyy siis harjoitella ja paljon. Tuo puruluun jättäminen toimii, mutta alkaapi napero silloinkin huutaa - vähän myöhemmin vaan. Pitäisi saada tehtyä yksinoloja niin, että ehtisin takaisin ennen kuin huuto alkaa ensimmäistä kertaa (tämä oli jälkimmäisen tämän päiväisen tavoitteena, mutta eihän se ihan putkeen mennyt...!). Katsellaan, eiköhän se tästä... Toivottavasti ennen kun naapurit hermostuvat!

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Hei mä lennän taas!

Torstai-ilta vierähti Entsun tokotreeneissä, joihin Lykkis luonnollisesti lähti mukaan.

Epen kanssa treenattiin seuraamista (hyvää tekemistä, nätti paikka ja hyvät käännökset, joskin ympäristön häiriöt veivät välillä huomiota liiaksi), liikkeestä maahanmenoa (jees), liikkeestä seisomista (etupalkka kääntymisen ehkäisemiseksi. Muutama hyvä toisto, pari ihan kamalaa, näissä ajatukset ihan muualla. Lopetettiin onnistuneeseen suoritukseen), luoksetuloa (KAMALA! Pysähtyminen valui ihan hirveästi, kun palkka takana. Muutama toisto niin, että heti käskyn jälkeen lensi pallo ja vapautus. Tämä toimii, mutta enpä tiedä auttaako tuo mitenkään saamaan aikaan kunnon avoimen luoksaria...). Taidettiin ottaa kaukokäskyjä, muistaakseni minimatkalta ok. Lisäksi otettiin erittäin tokomaista hihnan hakua :D Mutta onhan se nyt kätevää, jos koiralla on riepoteltava hihna, että osaa tarvittaessa tuoda sen! (Muihin hihnoihinhan Entsulla ei ole mitään lupaa koskea hampain.)

Lysti joutui  olemaan kuljetusboksissa harkkapaikalla, koska auto täytyi jättää kauemmas. Sehän ei naperolla passannut, ja äänitehosteet olivat sen mukaiset. Hiljaisella hetkellä pääsi sitten pari kertaa pois boksista leikkimään ja harkkaamaan maahanmenoa. Näissä ei ongelmaa, koska Lystis on etevä! Enne teki Lystihäiriössä vielä merkkiä, yllättävää kyllä toimi! Pätevä Eps.

Eilen poitsut olivat keskenään pari tuntia, napero huusi lähtiessä, mutta oli hiljaa tullessani kotiin. Ehkäpä tämä tästä... Iltapäivällä lähdettiin autoilemaan ja istuskelemaan Linnanpuistoon. Enne oli rauhallinen, katseli ja tarkkaili, muttei hepuloinut. Lysti oli tosi nätisti, ja nukahtikin loppuvaiheessa viereeni. Vitsit, kun tällä hetkellä tuntuu niin kivalta käydä noiden molempienkin kanssa yhtäaikaa tuollaisissa paikoissa, kun molemmat käyttäytyvät eivätkä esim. reagoi ohi meneviin koiriin tai hölmöile muuta (...koputtaa puuta...).

Linnanpuistosta lähdettiinkin sitten suoraa agilitaamaan. Rata oli sellainen, että olin itse totaalisen kujalla ja sitä myöten Enne eteni yhtä nopeasti kuin etana. Ilmakin oli kyllä kuuma, mutta taisi olla ihan omaa vikaani tämä hidastelu (ai miten niin ohjaajan ei kuulu pysähtyä kahden hypyn jälkeen miettimään, kumpi vierekkäin olevista esteistä oli seuraava ja miten päin se kuuluikaan suorittaa... Miten olisi joku ohjaus- ja juoksukurssi meikkikselle ihan ilman koiraa?!). Radan jälkeen otettiin myöhemmin muutama keinu (kerran hyppäsi törkeästi kontaktin yli, muuten hienoja) ja pari erilaista keppikulmaa, jotka olivat ihan huippuja! Vauhti hyvä, haki hyvin, pujotteli intensiivisesti. Hienoa!

Lystis sai vähän olla namitettavana, ja kävikin kivasti treenikavereiden luona. Lisäksi moikkasi Aisla-grontun, vaikka alkuun vähän hirvittikin (mitä muuta voi odottaa, kun asuinkaverina on hurja huskilainen?!). Leikki kivasti vieraallakin lelulla, ei välittänyt leikin tiimellyksessä koirista tai ihmisistä, vaikka oltiinkin samassa ringissä muiden kanssa. Koska Lystis oli tosi väsynyt, jätettiin putkiharjoittelut seuraavaan kertaan.

Kotona Lyslys sammuikin kuin saunalyhty omaan häkkiinsä (toisen nostokerran jälkeen uinahti ja vaihtoi paikkaakin häkissä tulemaat ulos). Kolmen aikaan vähän vänisi, mutta jatkoi unia. Eka aamukierros käytiin puoli kuudelta, tämän jälkeen mentiin takaisin unille (Lysti tosin taisi vähän leikkiä itsekseen) ja seuraavan kerran herättelinkin pojat puoli kymmeneltä... Tämähän sopii mitä mainioimmin miss aamu-uniselle ;)

Tänään käytiin Lystin ensimmäinen "kunnon lenkki", kun pakkasin poitsut autoon, nappasin siskon kyytiin ja suuntasimme metsään. Alunperin tarkoitus oli kulkea yhdessä, mutta koska Entsun ja Lykkiksen vauhdit eivät ihan sointuneet toisiinsa, päädyin jäämään Lystin kanssa tutkimaan rauhassa maastoja siskon ja Entsun mennessä edeltä lenkinpätkän. Vaan kuinkas kävikään? Vaikka Enne niin kovasti Lystiä katsookin kulmiensa alta, oli ipana mennyt vallan pieneen paniikkiin joutuessaan eroon loppulaumasta! Kyllähän Enne minun perääni on paljonkin, mutta tuollaista reaktiota ei ero minusta ole sentään saanut aikaan... Taitaa se pikkuveli kuitenkin olla mielessä, vaikkei sitä voikaan muille myöntää ;)

Aamulenkin jälkeen oli vuorossa pisin yksin (kahden) olo. Lysti sai puruluun, ja jäikin hiljaa häkkiinsä. Hiljaista oli kun palasinkin, ja ehdin jo huumailla yksinolon onnistumista. Ihan niin ruusuista todellisuus ei kuitenkaan ollut - vai mitä sanotte tästä?:


Nuo nätit yläreunasta alareunaan olevat violetit systeemit ovat siis niitä hetkiä, kun täällä on huudettu. Lujaa. Onneksi ajoittuvat kuitenkin vain osalle yksinoloaikaa, vaikka tokikin olisi kiva, jos noitakaan ei olisi ;) Hyvää kuitenkin on se, että loppuaika on mennyt kivasti - jotain toivoa sentään on!

Uusi juttu tälle päivälle oli imuri. Dysonin Animal pro pitää pahaa ääntä, ja Lystikäs oli tasan sitä mieltä, että samassa huoneessa ei kannata olla. Tulihan napero imurinkin katsomaan, kun se lopulta makasi kuolleena lattialla - eikä pelottanut yhtään!

Ps. Lysti on näppärästi oppinut liikkumaan kolme volttia kerien -tyyppisellä metodilla. Hirveän kiva koittaa kävellä, kun jaloissa juoksee pikkuaussie, joka yhtäkkiä hyppää polven korkeudelle (kyllä, koko koira, ei vain etujalat) ja sen jälkeen juoksee hepulissa ympäri...

torstai 11. heinäkuuta 2013

Lomalla viimeinkin, voin ottaa iisimmin...

Tänään on ollut täydellisen ihana lomapäivä! Tällaisia jos mahtuu loppulomaan,  joko palaan töihin erittäin levänneenä tai vaihtoehtoisesti en palaa laisinkaan vaan pysyn lomatunnelmissa :D

Lysti ja patukka - jostain syystä itse leikkikuvat eivät oikein onnistuneet ;)

 
Aloitetaan kuitenkin eilisestä. Eilen jätin poitsut ensimmäistä kertaa yhdessä kotiin (tosin eristettyinä toisistaan). Enpä olisi uskonut vuosi sitten sanovani, mutta että Enne osaakin olla nykyään nätisti! Kun muistelee niitä ongelmia ja epätoivon hetkiä, joita sen kanssa on koettu, tällä hetkellä sydämet pyörii silmissä! Vaan niinhän ne osat vaihtuu, ja eilen pikku-Lysti esitteli äänijänteidensä tehoa reilun kaksi (2) tuntia... Kotiin tullessani käytin naperon pissalla ulkona ja sen jälkeen tuo hoippuikin suoraa untenmaille - kyllähän tuollainen huuto ja kiljuminen ja vesikupin kaataminen ja veden levittäminen käykin voimille...

Häkistä saatiin kuitenkin kivempi paikka Ikea rotan avulla. Sen kanssa napero juoksenteli jo ihan itsekin häkkiin iltapäivän aikana, pieni toivon kipinä siis heräsi ;)

Enne päiväunilla. Luulisi täältä mukavammankin paikan löytyvän...

 
Illalla oli Entsun aksatreenit ja voi, miten pätevinä poikaset olivatkaan! Enne oli radalla aivan huippu, välistävedot ja takaakierrot hyviä, vastakäännöksiin reagoi loistavasti (kun ajoitin itse ne oikein...) ja keppien haut aivan mahtavia ja vauhti riitti läpi pujottelun. Jee, Eps on niin pätevä!

Lysti oli treeneissä vähän väsyneenä kotoisen kahden tunnin leikkihepulisession jäljiltä, mutta kivasti jaksoi olla. Ihmisiä ei juuri halunnut moikkailla, mutta haki kontaktia ja söi nameja hyvin. Välissä Lyslys lepäili autossa (ja kyllä, todella lepäsi!) ja Enne teki rataa. Hiljaa oli napero, hieno juttu. Lysti sai iltaruokansa treenipaikalla, kivasti upposi ympäristön hälinästä huolimatta. Kotimatkalla pikkuaussie olikin niin puhki, että taisi uinailla koko matkan - ainakaan kuolapisaran kuolapisaraa ei kotipihassa löytynyt, jättijee!


Kotona pojat harkitsivat jo leikkimistäkin, eli kerrassaan mainio päivä. Valitettavasti ilta sai kuitenkin käänteen, kun aiheutin epähuomiossa tilanteen, jossa Enne pääsi kurmuuttamaan Lystiä oikein kunnolla... Se ruoka, se ruoka.. Jatkossa lisää tarkkaavaisuutta sen suhteen siis! Tapauksen seurauksena Lysti huusi kuin syötävä, itse huusin kuin Lysti kuolisi ja Enne huusi kuin kuolisi itse. No, lopputulemahan oli se, että säikähdyksellä selvittiin eikä pentusesta löytynyt reikiä tai muita vammoja.


Tänään Lysti alkuun vähän varoi ja väisti Ennettä, mutta hyvin nopeasti tilanne palasi entiselleen ja tajusin, miten hirvittävän tärkeää on antaa noiden puhua koiraa keskenään ja olla puuttumatta tilanteeseen. Mitä pidemmälle päivä eteni, sitä läheisemmin nuo hakivat kontaktia toisiinsa, kunnes lopputulemana pihalla nähtiin jo pientä leikin yritystä :)

Ennen tätä oli kuitenkin yksinoloharjoitus vol. 3, molemmat pojat kotona. Eilisen häkkiharjoitukset ja parhaiten tähän mennessä nukuttu yö näemmä auttoivat, sillä vaikka pikkuaussie jäi kiljumaan lähtiessäni, oli palatessani vallan hiljaista. Ja kävelykyvystä päätellen herätin Lystin sopivasti päikkäreiltä :) Täytyisi tutkia, saako MacBookin web-kameralla jotenkin nauhoitettua tuota yksinoloa, näkisi sitten vähän tarkemmin mitä täällä tapahtuu...

Joskus pieni pentu saattaa hyytyä (kaivauduttuaan ensin sopivasti minkä tahansa ulottuvilla olevan alle)... Ja husky nauttia aurigosta.

Koska ulkona on paistanut aurinko ja sää on muutenkin ollut mitä ihanin, käytiin taas hengailemassa pihamaalla. Lys soi päiväruokansa ulkona hyvällä halulla, ja sen jälkeen muutama naapurikin tuli ihastelemaan pentua. Lysti vain oli asiasta inasen eri mieltä ja kertoi mielipiteensä seisomalla vieressäni, tuijottaen naapuria tiukasti samalla muristen. Täytyy alkaa jatkossa kiinnittää huomiota tähän, mikäli sama pääsee tapahtumaan uudelleen!

Meidän uusi rakkaushihna - taattua GMN-laatua :) Love it! Kestää huskynkin riepottelun ja kiskomisen ja on hirmuisen hyvän tuntuinen kädessä.

Muutoin hengailtiin koko lauman voimin nurmikolla maailmaa ihmetellen ja vähän torkkuen (onneksi itse en ihan unten maille päätynyt, tiedä miten monta koiraa köyhempi olisin nyt!). Lysti innostui kovasti leikkimäänkin sekä patukalla että Entsun hihnalla. Vähän koittivat jo keskenäänkin leikkiä, eiköhän tästä siis vielä hyvä tule! :)


Ainiin, ja aamut meillä on aamu-ulkoilujen jälkeen aloitettu tokotreeneillä: Lystiksen kanssa on kovasti harjoiteltu maahanmenoa ja perusasentoa. Maahanmeno sujuu hienosti, perusasento on vähän hakusessa vielä :D Ihanan innokas tuo napero kuitenkin on, häntä heiluu miljoonaa ja on aivan intopiukeana tekemässä yhdessä! Mahtava napero ♡



Niin... se poikien ensimmäinen "yhteinen" leikki...




Välillä sai miettiä, oliko seurana koiria vai karvamattoja. Vaan sehän on ainoastaan positiivista, että rentoutuminen onnistuu muuallakin kuin kotona! :)