Sivut

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Pyrkimys ryhtiliikkeeseen

Harkitsen vakavasti paluuta koulun penkille ja äidinkielen tunneille. Kaipaisin kovasti tukiopetusta sanan "EI" oppimisessa ja merkityksessä. Joka viikko katson kalenteria ja miettien "vielä tämän viikon kun jaksan, ensi viikolla sitten helpottaa". Sama on toistunut nyt nelisen kertaa. Nyt lähinnä mietin joulua, jolloin saan totaali-irtioton puolentoista viikon loman merkeissä, ihanaa!

Tämä jatkuva kiire ja juokseminen heijastuvat myös harrastamiseen ja puuhailuun Enteen kanssa. Ihme ja ihanaa kyllä, Eps on ollut pääsääntöisesti tosi nätisti ja rauhassa, joten olemme mitä ilmeisimmin löytäneet sopivan rytmin tekemisiimme - tai vaihtoehtoisesti oma väsymykseni välittyy näin vahvasti koiraankin.

Olemme kuitenkin puuhailleet emmekä vain laiskotelleet. Keskiviikon aksatreenit menivät vaihtelevissa merkeissä Enteen vetäessä alkuun hillittömiä hepuliralleja poistumatta kuitenkaan radalta (purkkihenkilöt olivat varmistamassa tilannetta, mutta ohjeistin heitä käyttämään purkkeja vain koiran lähtiessä radalta...). Vahingosta viisastuneena seuraavalla kerralla keskityttiin jo näihin radalla tapahtuviinkin hepulointeihin, ja kyllähän se ipana sitten alkoikin keskittyä. Tekemisen makua hommassa oli ja illan viimeinen rata oli aivan huippu nollarata, vaikka omat ohjausmenetelmäni olivatkin aivan harjoitelluista poikkeavat. Ohjaajan mukaan persjätön sijaan tehtyä sylkkäriä ei olisi voinut suositella kenellekään, mutta meillä tällä sai aikaan niin tiiviin käännöksen, ettei muu vaihtoehto olisi järkevä ollutkaan. Sinänsä ohjaamisen kannalta voisi olla paikallaan JOSKUS opetella kuitenkin se persjättökin (ja miten se ohjauskuvio, jossa ei tarvi tehdä käytännössä MITÄÄN voi olla niiiiin haastava?!)...

Perjantaina mentiin tokotreeneihin, mutta päädyimme treenailemaan aksaa koko ajaksi - hups! :D Tehtiin irtoamisharjoituksia eteenlähetysten muodossa. Enne otti aika vahvasti häiriötä muista koirista, mutta vielä huonompana juttuna pudotteli rimoja! Siis Enne, joka hyppää käytännössä minkä korkuisia esteitä vaan, tiputti 45 cm:n rimoja!! Eikä ihan vaan kerran tai kaksi... Nyt tarkoituksena onkin varata aika hierojalle ja varmistaa, ettei ipanalla oli jumeja kropassa. Syynä saattoi olla myös treenipaikan alusta: liukkaahko matto, jolla Enne on jo useampaan kertaan kaatunut komeasti... Tosi harmi, että pohja on noin liukas, tuo kun on ainoa paikka mihin pääsemme itsenäisesti treenailemaan. Tänään tarkoitus on mennä koittamaan, miten rimat pysyvät ylhäällä ja samalla tarkkailla entistä enemmän hyppytekniikkaa ja mahdollisia muutoksia siinä.

Kotona ollaan temppuiltu, uutena juttuna opetelleen pään laittamista olkapäälleni (koira takanani). Haastavaa on, toivottavasti tämä onnistuu! Haaveissani on edelleen yksi ei-koskaan-tule-onnistumaan -tason koiratanssiohjelma ;) Vaikka sekin kyllä kosahtaa siihen, että Enne ei suostu hyppäämään selkäni päälle seisomaan - vaihtoehtoliikkeet kehiin siis.

maanantai 12. marraskuuta 2012

Kiire!

Viime aikojen tunnussanamme käykin ilmi jo otsikosta - välillä on saanut juosta pää kolmantena jalkana, toisinaan lähinnä pää kainalossa ehtiäkseen joka paikkaan. Toivottavasti pian helpottaa, ainakin tämä viikko näyttää vielä varsin... tuskaiselta.

Ollaan kuitenkin treenattu aktiivisesti - ja kokonaisuudessaankin ollaan saavutettu jonkinmoinen zen-tila, jonka seurauksena kotioloissa voidaan rentoutua ja maata äksänä kumpikin tahollaan - ulkona ja treeneissä sitten rellestetään.

Vetotreenit ovat jääneet vähemmälle säästä ja omasta laiskuudestani johtuen. Enne käväisi valjakossa juoksemassa kerran, muutoin ollaan menty pyörällä ne vähät kilometrit, mitä ollaan saatu aikaiseksi. Tänään juoksulenkillä huomasin ensimmäistä kertaa aikoihin, että vetohalut nousivat pintaan - vaan nätisti ipana silti malttoi hölkötellä rauhaksiin.

Agilitya ollaan treenattu ja edistytty huimasti! Nyt parit viime treenit ovat kuitenkin saaneet vanhan ikävän hepulitavan nostamaan päätään, ja tänään kuppi menikin sitten kunnolla nurin. Purkit olivat tietysti kotona (miten niin ne eivät sieltä asti auta?!), joten koiraa kohti lensi jesarirulla. Ei ihan niin toimiva, mutta katkaisi juoksemisen. Keskiviikon treeneihin siis purkit mukaan ja kunnon kohtaus päälle, jos hepuli missään määrin ponnistelee pinnalle.

Muutoin aksailut sujuvat kivasti, pujottelu menee mukavasti ja viime keskiviikon treenien ongelmakohtaan - esteiden takaa kiertämisiin - ollaan puututtu todenteolla. Eiköhän nekin ala pikkuhiljaa sujua :) Seuraava haaste onkin sitten irtoamisen harjoittelu, se tuntuu unohtuvan aina niin treeneistä kuin Entsun päästäkin. Puuh.

Tokossa olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja koeilmokin lähti matkaan :) Valitettavasti ko. koe oli kuitenkin täynnä, joten seuraava tuloksenhakuretki saa vielä odottaa. Toivottavasti pian päästään kuitenkin jo koekehiin, meininkin nimittäin näyttää h-y-v-ä-l-t-ä! Pariin otteeseen ollaan tehty kisanomainen treeni, toisella kertaa liikkuroituna. Pääasiassa tosi kivaa tekemistä, kyllä tuolla tasolla pitäisi (ykkös)tulos saada! Katsotaan, koska mahdutaan mukaan kisailuihin katsomaan, miten oma jännitys muuttaa suoritusta ;)