Sivut

maanantai 22. lokakuuta 2012

Kiirettä pitää

On se koiran kanssa treenaaminen rankkaa - vaan samalla niin kovin kivaa ;)

Ollaan sitten viime päivityksen käväisty varmaan parilla vetolenkillä (näistä olen kyllä jo sekaisin - voi myös olla, ettei vetovaljaita ole puettu kertaakaan). Sunnuntaina oli tarkoitus kickbikeilla, mutta tyhjät renkaat ja huono pumppu takasivat sen, että haaveeksi jäi moinen puuhailu. Hmph. Olisi vaan pitänyt napata se oma pumppu matkaan...


Mutta ollaan me sitten muutakin tehty. Agility on aikalailla se ykkösjuttu nyt, ja kehitys onkin huimaa! Tai no, ei se nyt varmasti ole viime päivityksestä mihinkään muuttunut, mutta noin kesän alkuun verrattuna.

Lisätreeniä ollaan otettu erityisesti kepeillä ja kontakteilla. Molemmat alkaa sujua varsin näppärästi :) Kontaktit onkin Entsun mielestä huippukivoja, nyt koitetaan saada samaa palavaa intoa kepeillekin. Onneksi on olemassa vinkuvat eläinpallot, joilla asia kuin asia muuttuu valoisammaksi! Muuten treenit sujuukin tosi kivasti. Ainoana miinuksena on tuon meidän itsenäisharjoittelun paikka, jossa himppasen liukas mattolattia on saanut Enteen varovaiseksi (onko ihme, että keppien vauhti on hidastunut, kun koira on kaksi kertaa lentänyt kesken keppien kyljelleen kiireessä liukastuessaan?!). Koitetaan siis tuolla ottaa lähinnä tekniikkajuttuja ja jättää ne vauhdikkaammat otokset sitten keskiviikon ohjattuihin treeneihin. Viime keskiviikko olikin parasta suorituskykyä ikinä, Enne ohjautui ihanasti ja saatiin huippusuorituksia aikaiseksi! Yksi hepuli mahtui joukkoon myös, mutta valpas purkittaja palautti ipanan pikaisesti ruotuun ;)


Tänään vähän tokoiltiinkin, tosin vain sisätiloissa ja vain noutoja. Itse olen saikkuillut tämän päivän kotioloissa, joten tokoilutkin jäivät varsin lyhyiksi ja samasta syystä muuttivat olohuoneen tokoareenaksi. Perusnouto hyvä (heittomatka tietty liian lyhyt noin kisoja ajatellen - eikä E sisällä laukkaa), tätä halusin lähinnä vain muistutella mieleen ja varmistaa, ettei kapula suussa istuminen ole taas muuttunut maailman kamalimmaksi asiaksi. Ei ollut, joten tämä hyvä.

Lisäksi treenattiin tunnaria. Ensin piilotettu kapula, hyvin etsi, joskaan ei meinannut saada hajusta kiinni millään. Liekö liian vahvasti nakeilla hajustettuja kapuloita ollut aiemmin? Löydettyään palautti hyvin. Tämän jälkeen otettiin kaksi lisäkapulaa käyttöön, ja siinä kohtaa homma lähtikin lapasesta. Ensin laitoin kaksi kapulaa lomittain päällekkäin ja heitin kolmannen (oikean) melko kauaksi niistä. Ideana varmasti ihan hyvä, mutta Enne ei kyllä vilkaisuutkaan vääriä kapuloita vaan surffasi oikean kapulan kanssa villigasellin lailla. Huoh. Seuraavaksi laitoin kapulat riviin ja lähetin Entsun tosi läheltä. MAHTAVA haku, haisteli ja toi! Loistavaa! Tähän olisi varmaan pitänyt lopettaa, mutta kukapa nyt niin fiksu olisi? Päätin siis varmistaa, että E todella ymmärsi homman juonen, ja sama kuvio uudelleen. Alkuun koiran rauhoittelua (yhtä tyhjän kanssa) ja lähetys. Ei yritystäkään haistelusta, ei minkään valtakunnan ajatusta tekemisestä, ryykäsi vaan keskelle kapuloita ja antoi niiden lentää pitkin seiniä. Eipä sitten tosiaan ihan tainnut kirkkaana olla mielessä se oikean valitseminen. Otti väärän, palautin ja laitoin matkaan uudelleen. Otti oikean, mutta sellaisen sähellyksen kanssa, ettei taatusti haistanut yhtään mitään. Taitaisi olla paikallaan treenata vähän lisää?


Olen saanut itseäni himppasen innostumaan naksutinkoulutuksesta (taas), katsotaan jos sitä saisi aikaiseksi ja jotenkin saisi yhdistettyä senkin tuohon tunnariin. Yhtenä ongelmana liikkeessä on se hillitön energian ja innon määrä, mikä Ennettä ajaa eteenpäin - siinä on rauhallinen haistelu ja maltillinen toiminta aivan utopistista. Omat kehut tuntuvat vain nostattavan fiilistä, joten ehkäpä naksuttelu voisi olla sen suhteen toimivampi. Vielä kun oppisi itsekin sen hallitsemaan...

Ja lopuksi vielä: sunnuntaina käväisin katsomassa 3-luokan aksakisoja vähän "sillä silmällä", ja nyt taitaa taas olla astetta kirkkaampi ajatus siitä, millaiset neljä lisäjalkaa tämä lauma voisi ottaa jäsenikseen. Katsotaan, miten tilanteet etenevät ja mikä on lopputulos - tästä lisää myöhemmässä vaiheessa asioiden selvittyä :)

Kuvituksena muutama otos taannoiselta pyörälenkiltä. Laatu on vähän mitä on, mutta minkäs sille voi, että edetään tuulennopeudella eikä kamera pysy mukana?!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti