Sivut

torstai 16. elokuuta 2012

Maailman paras Enne

Tultiin juuri tokoilemasta ja ah! Kyllä tuossa on koeainesta, kunhan saadaan tämänpäivänen motivaatio säilymään ja pysymään aina, saadaan se ALO1 (ja samantien näemmä AVO1) heittämällä!

Alotettiin näppärästi paikkamakuulla, käytännössä metodilla koira autosta makuuseen (näppärästi olin hieman viime tipassa). Jätin varoiksi hihnan. Kolmen minuutin makuu keskellä riviä, vähän väänteli mutta pysyi. Pysyi, vaikka omistajansa huitoi hulluna ampparia ja meinasi välistä lähteä jo juoksemaan karkuunkin, kun ötökkä ei meinannut millään jättää rauhaan... Mutta pysyi, vaikkei mikään kympin makuu ollutkaan.

Jossain välissä otettiin toinenkin makuu, E keskellä riviä, aika 2 minuuttia. Taas vähän levotonta, mutta pysyi. Toivon liekki kytee yhä :)

Seuraaminen oli kivan näköistä. Kontakti laski välistä, mutta seurasi silti nätisti. Pari pidempää pätkää ja pari lyhyttä, jolloin vapautus hyvästä kontaktista. Kaiken kaikkiaan tykkäsin :) Juoksupätkäkin pysyi koossa ja näytti seuraamiselta.

Jäävät oli hyviä, samoin luoksetulo. Tehtiin vähän palkkaamattomuustreeniä ottamalla liikkeestä maahan, luoksetulo ja liikkeestä seisominen putkeen rapsupalkalla. Hyvin jaksoi, jee! (Pitäisi muuten oikeasti opetella, kummin päin nuo jäävät tulevat...)

Hyppyä treenattiin taas. Hyppää hyvin yhdestä käskystä ja pysähtyy hyvin. En edelleenkään tiedä, minkä verran pisteitä menee siitä, että Enne ei jää esteen taa, vaan siirtyy sivummas. Pysyy siis estelinjan takana, mutta ei itse esteen takana. Hmm.

Nouto oli taas päivän sana. "Pientä" säätöä oli ilmassa, mutta saatiin ihan upeita, uusia onnistumisia. Eka heitto, lähetys ja Enne päätti lähteä piilottamaan kapulaa. Huusin pari kertaa, kääntyi ja lähti tulemaan kohti. Laukaten. Koska muruseni on oppinut laukkaamaan kapula suussa?! En voinut ottaa edes sivulle saakka, kun täytyi pitää bileet tämän johdosta! Toisella heitolla hyvä suoritus, toi sivulle ja laukka-askeleet olivat mukana. Kolmas oli... no, varsin ennemmäinen suoritus. Ilmeisesti katsoi heiton ajan muualle, ja kun lähetin kapulalle, Eps kyllä lähti - mutta vain juostakseen kahden metrin päähän, kääntyäkseen ja näyttääkseen puusta pudonneelta. Sillä ei siis ollut mitään havaintoa, missä kapula oli :D Tietysti olin vielä heittänyt sen kentän reunaheinikkoon niin, ettei sitä juuri näkynytkään... No, aikani siinä ohjailin ja siirtylin lähemmäs, ja kyllähän se kapula lopulta löytyi. Laukalla toi suoraa sivulle, jeejee.

Lopuksi otettiin vielä hassuttelujuttuja: pallon perässä säntäilyä urheilukentällä (Enne niiiiin nautti!), kiville käskystä kiipeilyä (näemmä tuo osaa kaukaakin kiivetä osoitetulle kivelle), lasten pukkitaistelupalkin yli hyppyjä. Lisäksi yritin opettaa puun kiertämistä, mutta käsky oli huono (sama kuin selvittäessä hihnaa esim. puun ympäriltä) ja Enteellä vähän muut jutut mielessä... Hyvin oli kuulolla, mutta luuli mun haluavan, että se kiipeää sinne puuhun :D Niinpä joka kerta ipana nousi takajaloilleen ja kurkotteli itseään yhä ylemmäs, häntä heiluen ja katsoen ilmeellä "joo, kato, kyllä mä tajuan, kyllä mä osaan!!".

Maailman parhaat treenit vähään aikaan <3


Ainiin, ja maanantaina aksattiin taas. Tehtiin huippupitkää, 19 estettä! Tästä on kuvia olemassa, blogikin saa niistä täytettä, jahka saan ne itselleni. Enne oli melkoisen pätevä, joskin tuo pitkä rata sai osakseen pari kierrostenlasku hepulia. Ei kuitenkaan lähteä huitelehtimaan kauas, vaan palasi aina jatkamaan rataa laskettuaan pahimmat kierrokset. Kontaktit paukkui kierrosten noustessa, malttaessaan osasi tosi hienosti. Keinu, rengas ja kepit radalla onnistuivat kaikki. Ratapiirroksia en edes yritä tehdä, koska en enää ko. ratoja muista...

Eilen treffattiin pienellä porukalla ja harjoiteltiin mitä kukin tykkäsi. Me otettiin rennosti (tai ainakin yritettiin, se oli päivän treeniteema meille), ja kyllä Eps pääsi vähän temppuilemaankin. Itsensä kierrot kumpaankin suuntaan huippuja, samoin jalkojen väliin tulot. Peruutus ihan hukassa, ei tajunnut pätkääkään mitä hain takaa :D Lopulta saatiin pari ihan onnistunutta. Kuoleminen hyvä, ulkona ei näemmä häntä niin heilu, mutta pääasia että pystyi heittämään kyljelleen tavalliseen tapaan.

Treffien jälkeen käytiin vielä koirapuistossa piipahtamassa, mutta niin se vaan on, että se ole Ennettä varten. Nytkin mentiin siis sillä ajatuksella, ettei mennä puistoon lainkaan, jos siellä on muita. Hetki siellä oltiin, mutta ei Enne tuolla kamalasti innostu leikkimään tai juoksemaan - ilmeisesti paikkana jotenkin epämiellyttävä. Katsotaan, jos saataisi leikkitreffejä järkkäiltyä muualle, kyllä tuo kuitenkin tykkäisi kovasti juosta ja leikkiä muiden kanssa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti