Sivut

perjantai 10. elokuuta 2012

"Jeejeeviileetäjee!"

Haluaisin ihan ensimmäiseksi esittää kysymyksen: mikä ihmeen sääolo täällä vallitsee?!  Elokuu ei ole vielä puolivälissäkään, ja tämän aamun lämpötila (huom. aamu = klo 10) oli 11°C. Asia selvä sitten. Huomenna lämpötila ei ennusteen mukaan nouse lainkaan yli 15°C:een. Kyllä hymyilyttää seistä koko päivä (ulko)messuilla töissä, hyrr.

Enne sen sijaan alkaa näemmä asennoitua syksyyn ja kunnon lenkkeilykeleihin. Olen ollut todella hämilläni siitä, miten helppoa kesäajan elo on ollut: poissa on turhat hötkyilyt ja hepuloinnit sisätiloissa. Tai olivat poissa tähän päivään saakka. Kyllä lämmitti mieltä, kun ensin käytiin reippaan tunnin sauvakävelylenkillä (=reipasta tahtia) ja kotona tuo läähätti ehkä viisi minuuttia, ja sen jälkeen olikin hepulihetken paikka. Toiminta alkoi jossain vaiheessa näyttää sen verran hasardilta, että päätin ottaa virrasta ilon irti ja treenata.

Ensin muistuttelin mieleen kosketusalustaa ja sen käyttöä. No, siitähän ei ollut minkään asteista havaintoa, ja kierrokset nousivat sen verran haipakkaa kohti taivaita, etten edes yrittänyt jatkaa alustan kanssa. Siirryimme siis tokon pariin, tosin vain kapulan tiimoilta. Nouto sujui uskomattoman hyvin. Ekalla kertaa luisteli kapulalla, mutta  - rumpujen pärinää - toi sen suoraa sivulle ilman lisäkäskyä ja vielä häntä täysillä heiluen! Loistavaa. Kaksi seuraavaa toistoa menivät vähän säheltämiseksi, kun Enne ei kyennyt erottamaan noutokapulaa muista lattialla olleista leluista. Yeah right. Hyvin toi, ja taas suoraa sivulle. Viimeinen oli sitten niin hyvä kuin sisällä voi olla. Mainio epeli.

Lisäksi temppuiltiin pitkästä aikaa vähän enemmän. Kuolee hyvin, kunhan malttaa kuunnella käskyn (ja koirahan näyttää todella kuolleelta, kun häntä hakkaa lattiaa ja pää on koko ajan ylhäällä :D). Kasi jalkoen välistä menee tosi reippaasti, joskin alussa koitti vaan sählätä mihin tahansa suuntaan ja miten tahansa. Pyörähtämiset huippuja! Kylki edellä kulkemisenkin ilmeisesti alkaa jo ymmärtää, ainakin hyvin tekee. Tölkin nouto sujui älyttömän hyvin, ei kuulunut sitä tavallista kolinaa ja kalinaa tölkin kaatamisesta ja jahtaamisesta, vaan palasin tosi nopeasti (häntä miljoonaa heiluen) tölkki suussa. Huippua!

Muutenkin ollaan treenailtu tällä viikolla. Maanantaina oli aksatreenit, joissa Enne oli hirmu pätevä. Treeneistä on videomateriaalia,  mutta suurimpaan osaan pääsen käsiksi vasta seuraavissa treeneissä. Alla kuitenkin esimakua siitä, mitä me treeneissä sähelletään (toim. huom. nuo kepit! <3 :=":" br="br">


Treeneissä Enne sai yhden hepulin, jolloin pääsin tosi hyvään piiloon, ja Eps seisoi sen seurauksena todella hämillään keskellä kenttää parin minuutin ajan ;) Loistava harjoitus!

Keskiviikosta torstaihin olin itse työreissussa ja Enne hoidossa vanhemmillani. Valitettavasti keskiviikkona lähitalon bordercollie oli ohitustilanteessa päässyt nappaamaan (tai no, yritykseksi jäi) jo ohi mennyttä Ennettä persvilloista. Ennehän ei todellakaan tuollaista katsele, ja oli sekunnin tuhannesosassa kääntynyt ympäri ja antanut varoitushammasta. Kumpaakaan ei tullut reikiä (kiitos Enteen reflenksien!), mutta tämähän kostautui seuraavan päivän tokotreeneissä...

Jo treenipaikalle saapuessani näin, että haastavaa tulee olemaan. Asiaan saattoi osaltaan vaikuttaa treeniliivin, -pannan ja -liinan puute (kiitos ylitöiden, on se kiva kun ei ehdi edes kotona käydä!), mutta taatusti tuolla välikohtauksellakin oli vaikutusta asiaan. Jokainen taakse menevä koira oli epäilyttävä ja muutenkin koiria täytyi kyttäillä tekemisen (tai vaihtelevasti "tekemisen") lomassa. Seuraaminen oli kamalaa, kontakti putosi vähän väliä. Hyppy meni hyvin pysähtymiseen saakka, käskyn jälkeenkin Enne hoiperteli vaikka miten. Paikkamakuuta en uskaltanut ottaa rivissä ilman liinaa ja varmistajaa, joten käskytin muut seisomalla makaavan Enteen edessä hihnan päällä, 90° kulmassa muihin nähden. Pysyi, joskin vähän oli levoton ja katseli ympärilleen kovasti. Välissä meni niin sähläämiseksi, että iskin koiran tolppaan miettimään ja katselin itse kauempaa muiden tekemistä. Kyllä tuo "hylkääminen" tekee tehtävänsä, sen jälkeen saatiin jo jonkun näköisiä suorituksiakin tehtyä. Lopputuloksena ainakin yksi ok toisto seuruuta, jääviä, luoksaria ja hyppyä.

Nyt siis keskitytään taas tuohon arkikäytökseen, ohituksiin ja siihen, miten paljon muihin tarvii kiinnittää huomiota. Onneksi hihnan päässä on luupää, joka varmasti unohtaa pian tuollaiset hölmöilyt!

2 kommenttia:

  1. Yhdyn otsikkoon, jee viileetä! Koko kesä on ollut aika huippu, kun ei ole ollut läkähdyttäviä helteitä. Ja katselen jo lämpömittaria sillä silmällä, että jonain iltanahan voisi käydä pyöräilemässä, ou jee. Siistiä.

    Ja hehee, nauroin tuota kuollut koira -tempun suorittamista, kun se kuulosti _taas_ niin tutulta. Meillä ei kylläkään ole edes käskyä, mutta vähät reenit ovat näyttäneet juurikin tosi kuolleelta, kun häntä heiluu ja tassuilla tehdään jotain tosi outoja kuvioita. :D

    Teidän agivideo näyttää tosi pätevältä! Vaikka en lajista mitään tiedäkään...

    VastaaPoista
  2. Mun pitäis joskus kuvata noi meidän temput videolle, kun Enne on kunnolla innoissaan - on meinaan tekeminen sen näköistä :D

    Mä tuossa eilen tuskastelin, kun ei ollut pyörätelinettä eikä päästy tekemään "syksyn" ekaa pyörälenkkiä. Lämpömittari näytti +14°C (vähän turhan lämmin vielä) eikä aurinko paistanut. No, hyvä ettei menty, kävelylenkinkin jälkeen Enteeltä meinasi kieli pudota... Vielä odotellaan viileämpiä kelejä siis! Itse tosin olen varma, että helteet iskevät vielä!

    VastaaPoista