Sivut

maanantai 28. toukokuuta 2012

Pätevä Aksa-Enne!

Tänään aksailtiin taas. Ohjelmassa oli ohjausharjoituksia, joita me kaivataankin ihan hirmuisesti!

Ennen varsinaisten treenien alkua treenattiin Enteen kanssa keppejä (muutama sisäänmeno ja kaksi kertaa koko kepit) ja a-estettä. Kepit sujuivat hyvin, Eps muisti hyvin sisäänmenon idean ja koko kepitkin menivät suht näppärästi. Näitä pitäisi kyllä treenata useammin, että saataisi kunnon tahti ja rytmi selkäytimeen. A-este sen sijaan menikin ihan lekkeriksi, täysillä ylös ja huipulta alas... Onneksi E oli hihnassa, joten sain sen näppärästi palautettua ipanan takaisin ruotuun ja otettua hieman hallitumman otteen esteeseen.

Varsinaisissa treeneissä otettiin simppeleitä (jeah right...) ohjausharjoituksia: valssia, takaaleikkausta ja työntöä. Esteinä yhteensä kolme hyppyä ja putki. Valssista emme saaneet mitään tolkkua - näillä polvilla en uskalla juosta riittävän kovaa upottavalla hiekkakentällä, joten ohjaukset olivat lähinnä sitä takaaleikkausta tässäkin. Varsinaiset takaaleikkaukset olivat ok. Työntö onnistui myös hyvin, mikä oli jonkin asteinen yllätys - se kun tehtiin ilman putkea, jota kuitenkin oli käytetty kahdessa aikaisemmassa harjoitteessa.

Päivän positiivinen yllätys oli kuitenkin se, että Enne otti vain yhden hepuliksi luokiteltavan kierroksen, jolta siltäkin palautui hienosta pelkästä suullisesta käskystä. Aivan mahtavaa :) Pitäisi varmaan tehdä enemmänkin näitä ohjausharjoituksia, joissa ei tarvi keskittyä niin kauaa ja joissa koira on pakko olla oikeasti hanskassa koko ajan. Viimeisellä "radalla" tyttöjen hajut tosin kävivät vastustamattomiksi, ja hetki piti keskustella asiasta "haistelu vastaan liikkuminen".

Viimeiseksi vielä muutama kerta pelkkää rengasta, lopetettiin hyvään suoritukseen. Jouduttiin tosin ottamaan rimat sivuille ja renkaan alle, kun eipä tuo taas muistanut koko renkaan ajatusta...

Kokonaisuudessaan vallan kivat treenit, näitä lisää :)

lauantai 26. toukokuuta 2012

Kyllä se nenä näemmä toimii - silloin kun ei pitäisi...

Torstaina oli tokotreenit, ekaa kertaa aikoihin nurmella. Ja senhän tiesi, mitä siitä seuraa - ei mitään hyvää, kun Enne on kyseessä.

Paikkamakuussa otin takapirun, koska olin saletti, että ipanahan lähtee. Ja niinhän se lähti :/ Tosin kaunis karjaisuni aiheutti sen, että ipana syöksyi takapirun sivulle ja laskeutui siitä käskystäni maahan. Murh, miksi tuo nurmi on niin ihana ja nostaa kierrokset ihan älyttömyyksiin?! Pysyi alkuun, sitten alkoi takapään levottomuus ja sitten nousi. Lopun pysyi taas ok.

Muuten liikkeet menivät jotakuinkin seuraavasti:

Seuraaminen, oli vähän vaisua, ilma oli lämmin ja nurmi iiiiihana. Yllättävän hyvää seuruuta kuitenkin, joskin ne vasemmalle käännökset oli taas ihan hakusessa. Lisää treeniä siis.

Liikkeestä maahanmenossa otti kuulemma askeleen ennen laskeutumista, muuten oli kuitenkin nätti.

Luoksetulossa veti päin, muuten hyvä.

Liikkeestä seisomisessa meni maahan. Toisella yrityksellä ennakoi (?!) ja jäi seisomaan ennen kuin edes harkitsin käskyä. Tätä ei olekaan tapahtunut kai koskaan. Saatiin lopulta hyvä suorituskin, kun itse ryhdistäydyin ja käyttäydyin normaalisti.

Näiden käskytettyjen jälkeen treenailtiin omiamme. Lyhyitä makuita pienellä etäisyydellä, hyvin pysyi.
Seuraamisessa treenattiin vasemmalle käännöksiä, paras vire karsiutui lämmön takia, mutta ihan ok tekemistä. Luoksetulossa ohjasin vahvasti namilla, eikä törmännyt. Täytyy ehkä palautella tätä mieleen - tuo törmäys kun näyttää vielä pahemmalta kuin on, kun hyppään paniikissa alta pois polvia suojellen.
Kaukoja otettiin noin viiden metrin matkalla. Istumaan nousu on vaikea noin kauaa (mutta tokihan oli pakko jauhaa silti), joten täytynee lyhentää matkaa ja treenata varmuutta ensin niin.

Loppuaika menikin sitten taas nenämaassa ja huulet vapisten, kun yksi treeniryhmän narttu käytti meitä häiriönä ja pyöri ympärillämme. Ja niitä jälkiä kun Enne pääsi haistelemaan, ei paljon muuta ollut enää mielessä... Ihanaa omistaa uros. Jossain kohti otettiin vielä pari seuruuta, joista palkkana vinkupallo ja leikki 10 metrin liinassa. Ipana tykkäsi :)


Tänään treenailtiin ruutua. Lyhensin matkan ehkä viiteen metriin, ja toimi hyvin. Lähti lujaa eikä vilkuillut, ehkäpä silloin viimeksi ei oikeasti hahmottanut koko ruutua? Ehdin jopa käskyttää niin, että sain koiran makaamaan ruutuun. Neljä toistoa, joista kolmas ihan huippu (ja siihen ei tietenkään voinut lopettaa). Treenin jälkeen aloin kuitenkin miettiä epäjohdonmukaisuutta tuossa treenissä. Tällä hetkellä siis koira syö namit, jonka jälkeen käsken sen maahan. Pitäisi ehkä kuitenkin ottaa joku odotuskäsky tuohon väliin, tai on ongelmia luvassa... No, tätähän ehtii taas miettiä :P

Muuten Enteellä ilmeisesti on kevättä rinnassa, ja ipana on viime päivinä koetellut kärsivällisyyttäni ihan urakalla. Käsittämätöntä, miten välillä niin ihanasta koirasta muovautuu toisinaan täysi idiootti.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Maailman laiskin päivittäjä

Huh, on taas venynyt tämä päivitysväli vallan mahdottomaksi, liekö muistissa enää edes kaikki tekemiset...

Torstaina oli tokotreenit. Enne teki aloluokan liikkeet ja plussana kaukoja ja noutoalkeita.
Tietenkään en enää muista treenien kokonaiskuvaa, mutta tosi hyvä mieli jäi :) Plussia olivat
- paikkamakuun onnistuminen: maa oli taas k-a-m-a-l-a ja vähän piti takapuolta nostaa (kyllä, pelkkä takapuoli, etuosa pysyi kuin naulattuna paikallaan). Käskystä laski alas ja oli nätisti, siitä plussa.
- kapulan suussa istuen! (tätä treenattiin joku päivä ennen torstaita kotonakin, ja tosiaan pitää sekunnin sadasosan jo, vaikka hirrrrveää onkin)
- nätti kontakti

Miinuksina
- maahanmeno muualle kuin "tavalliseen maahan". Tätä alettiinkin jo treenata, mutta paaaaljon lisätreeniä kaivataan
- jäävien jäätävä hitaus. Mitä näillä on käynyt?

Perjantaina käytiin Enteen kanssa kaksin treenailemassa. Otettiin taas työn alle ruutu, jota joskus muinoin aloiteltiin... (tästä koitin kuvata myös videota, mutta en löydä kameraa siirtääkseni ne koneelle!) Eka kerta meni tosi kivasti, rakennettiin ruutu yhdessä, laitoin namin alustalle ja lähetys ruutuun, etäisyys ehkä 6-7 metriä. Toisesta kerrasta eteenpäin juttu olikin haastavampi, eikä Enne millään olisi irronnut ruutuun, vaan häseltänyt yhdessä kanssani. Hassua, se oli kuitenkin mukana namin laitossa, mutta silti ei irronnut. Hmm. Joka kerta sain joka tapauksessa koiran ruutuun, se lienee nyt pääasia. Tosin, joka kerta se myös palasi sieltä miljoonaa. Tämän takia muutin toimintatapaa, ja kävelin itse ruudun läheisyyteen, palautin koiran sinne ja käskin maahan. Eiköhän se tästä lutviudu :)

Saatettiin tehdä samalla seuraamisen tynkää ja jotain muuta, en enää muista.

Tänään oli sitten vuorossa aksailut. Pirun huskilaisipana on ihan liian nopea mulle ja mun polville, lähtee lapasesta joka kerta :D Ohjaajan palaute olikin "se menee tosi nätisti, kunnes lähtee käsistä".  Ja itse asiassa, kun summaan viime viikon ja tämän viikon treenit, tuo lähteminen menee tasan aina samalla kaavalla: tasan ennen kontaktiestettä. Aargh, eikö se riittänyt, että yhden huskyn kanssa on jo tämän ongelman kanssa paininut! :D Ohjaaja kyllä sanoi, että Enne ottaa kontaktit kiitäessäänkin, mutta enpä kyllä lähtisi tuohon luottamaan pidemmällä tähtäimellä.

Hepuleissa ollaan kuitenkin edistytty sen verran, että ne rajoittuvat kunniakierrokseen, jonka jälkeen Enne parhaimmillaan palaa suullisesta käskystä. Vinkulelu pelasti tilanteen edelleen pari kertaa, toivottavasti sama jatkuu tulevaisuudessakin!

Ilma oli tosi lämmin, ja se näkyi tekemisessäkin. Lisäksi kenttä oli järkyttävän täynnä ötököitä, jotka söivät sekä koiran että omistajan. Saatiin kuitenkin ihan nättejäkin pätkiä tehtyä ja oli ilo huomata, että Enne alkaa oppia lukemaan rataa kivasti. Itsehän olen auttamattoman myöhässä koko ajan, mutta niin vaan saatiin ihan kunnon rataakin tehtyä. Tietty ne kontaktit välissä katkaisivat koko touhun, mutta katsotaan nyt, miten asiat lähtevät niiden osalta etenemään.

Eli lisää treeniä vaan molemmissa lajeissa, ja joskus vielä päästään kisatantereille. Tokossa ainakin.

torstai 17. toukokuuta 2012

Koiraseuraa ja tokoilua

Eilen meillä olikin spesiaalipäivä: olin itse taas opetushommissa, ja Enne pääsi (Enteen mielestä pääseminen oli tästä kaukana, kyseessä oli ennemmin suoranainen pakottaminen ja ehdoton vaatimus) päiväksi koulun eläinhoitolaan. Päivä oli Epsulle rankka jo ihan vieraasta paikasta johtuen, mutta päästyäni töistä jatkui raskas puuhastelu - joskin positiivisessa mielessä.

Ensin kävimme vierailulla moikkaamassa Sirua, Hymyä ja Lucaa. Visiitin tarkoituksena oli päästä tutustumaan lähemmin Hymy-kelpieen (Suuri Harrastuskoiran Metsästys on käynnissä!), ja siinä ohessa Enne sai rallata Hymyn ja Lucan kanssa mielin määrin. Oli ilo huomata, että muiden seurassa Enne pysyi aitaamattomalla pihalla hyvin, ja aina kun suunta harhautui turhan kauas, palasi E kutsusta takaisin ilman kommervenkkejä. Ihana nähdä, että tuolla on sentään jotain tolkkua päässä ja korvat tallella - ihana Eps :) Ja olihan tuolla kivaa, varsinkin leikattu Luca oli Enteen suosiossa - vaikka niinhän se aina on, että kyllä husky huskyn tunnistaa (tällä kertaa jopa juoksuja aloittelevan nartun yli...).

Vierailun jälkeen treffattiin Viivi ja Leevi tokoilun merkeissä. Meillä tavoitteena oli tehdä alokasluokan liikkeet kerran läpi (yhdellä seuraamisella), mutta ihan putkeen tämä ei mennyt... Enne oli aika vetämätön, taisi olla kamala jano ja ilmakin turhan lämmin. Lisäksi treenialustana oli ällöttävä, kivinen maa, johon ei esimerkiksi voinut mennä suosiolla maahan. Huoh.

Seuraaminen ok, tehtiin 10 metrin liinassa, en pitänyt kiinni. Eipä tuo edes yrittänyt huitelehtia omille teilleen, joskaan tekeminen ei myöskään ollut sitä parasta ja aktiivisinta Ennettä, vaan kaukana siitä. Seuraamisesta saatiin kuitenkin ok pätkä. Liikkeestä maahanmeno oli totaalihasardi, tuo alusta tosiaan oli maailman epämiellyttävin... Luoksetulo ok, jotain kohelsi lopussa, mutten enää muista mitä :D Liikkeestä seisominen TAAS hakusessa. Ärh, taasko tämä pitää aloittaa alusta?! Hyppyä ei tehty, koska emme päässeet kentälle muiden treenien takia... Paikkamakuu otettiin loppuun, pysyi hyvin, mutta väänteli ja käänteli kivisessä maassa. Pikku hienohelma... Pitäisi oikeasti alkaa ottaa näitä makuista erilaisissa paikoissa, että saisi varmuutta myös vähemmän mukavalle alustalle.

Kaikenkaikkiaan en voi kehua treenejä erityisen hyviksi, mutta hanskassa pysyminen meni nappiin. Lisäksi voin ilokseni todeta, että pikku rähjäpetteri on kasvanut aikuiseksi, eikä pullistele enää kaikille vastaantuleville uroksille ;) Leevin kanssa pystyivät jopa haistelemaan samaa mätästä ja Leevi sai olla takapuolessakin kiinni, eikä Eps sanonut mitään. Tätähän on ollut ilmassa jo jonkun aikaa, mutta onnellisesti olen jättänyt seikan huomiotta. Vielä viime kesän lopulla tuli sanomista hyvinkin herkästi, jos joutui yhtään lähemmäs Leeviä... Ihanaa, että tuo alkaa tasaantua ja tulla järkeä päähän!

Tänään olisi tarkoitus mennä taas oikeisiin tokotreeneihin, toivottavasti ei iske rankkasadetta päälle silloin!

maanantai 14. toukokuuta 2012

Varoivainen toive: oliko tässä ratkaisu ongelmiin?

Tänään aksailtiin ekaa kertaa ohjatusti. Tai no, ohjatusti ja ohjatusti... Kamalasti vinkkejä tai ohjeita ei saatu, mutta pääasia että päästiin tekemään ja treenaamaan.

Näin ekalla kerralla ohjelmassa oli tosi simppeleitä juttuja. Alkuun vähän harmittelin asiaa, mutta taisipa olla ihan hyvä juttu vaan... Ne ah-niin-ihanat juoksuhepulit kun palasivat kuvioihin, joten ehkäpä tuollaiset helpot radantyngät olivat näin alkuun meille juuri oikea tapa aloittaa: ehdin keskittyä koiraan ja sen hanskaamiseen monimutkaisten ohjauskuvioiden sijaan.

Esteinä tänään hyppyjä, pujottelu, putki ja puomi.

Puomin kontakteilla Enteellä ei näyttänyt olevan mitään havaintoa maahanmenosta. Huoh. Ryösti miljoonaa puomille joka kerta, ja jouduin palauttamaan. Varsinkin oikealta puolelta ohjatessa oli ulapalla - eipä tosin koskaan ollakaan treenattu niin päin :D Ylipäänsäkin toi ohjaaminen väärältä puolelta on näemmä ihan mahdoton tehtävä mun aivoille, ja Enne kuvittelee mun leikkivän sen kanssa, jos yritän ohjata väärin päin. Vähän kaivataan lisää harjoitusta siis :D

Pujottelu oli yllättävän hyvä, kun pari kertaa oltiin tehty. Kerran yritin väärältä puolelta, mutta varsinaisesti ei toiminut mitenkään päin... Jos vaikka oppisi ensin hallitsemaan omat kätensä ennen kuin yrittää yhdistää niitä koiran hallitsemiseen. Mutta pikkuhiljaa alkaa löytyä rytmi ja joku tolkku tekemiseen, jee!

Putki ja hypyt hyviä, irtoamista täytyy treenata vielä oikein olan takaa, mutta kyllä sekin saadaan kuntoon vielä :)

Ja ne hepulit: saatiin siis kai yksi rata tehtyä niin, että E ei lähtenyt heittämään omaa kierrostaan. MUTTA joka kerta se palasi hyvin pian vinkulelun äänen kuultuaan. Vielä ei saa juhlia, mutta voisiko tämä tosiaan toimia? Ratojen jälkeen Eps kulki nätisti lähellä ja odotti lähinnä seuraavaa käskyä.  Kyllä tästä vielä jotain tulee!

(Pahoittelen sekavaa ja epämääräistä tekstiä, työt verottavat tällä hetkellä tarpeellista enemmän, eikä ajatus oikein kulje näin kotonakaan...)

lauantai 12. toukokuuta 2012

Tokostelua ihan tosissaan

Torstaina meillä oli kesän ensimmäiset tokotreenit. Siis ihan oikeat treenit, jossa on muita kisaavia harrastajia. Ihan huippua!

Aloitettiin paikkamakuulla. Enteellä oli varmistaja liinan päällä, mutta pysyi hyvin. Katseli maisemia ja haisteli ilmaa, mutta ei yrittänytkään lähteä. Jeejee! On se vaan aina yhtä hyvä tunne, kun tuo pysyy makuussa :) Tuon jälkeen toimin liikkurina toiselle makuuryhmälle, Enne makasi vieressä tuon ajan rauhassa. Perään vielä yksi makuu ilman varmistajaa. Matka himppasen kisamatkaa lyhempi, varmuuden vuoksi. Kehuin hyvistä hetkistä. Jossain vaiheessa alkoi katsella takana kulkevaa koiraa ja sen jälkeen haistella maata. Tässä kohtaa otin riskin ja annoin uuden makuukäskyn, joka toimi juuri kuten toivoin: makuu suoristui ja keskittyminenkin siirtyi makaamiseen. Pysyi koko ajan, mutta nättiähän tuo ei ollut mitenkään päin :D Tässä kohtaa tärkeintän kuitenkin on se, että Enne ei pääse nousemaan omille retkilleen, ja se onnistui.

Seuraavaksi otettiin seuraaminen, liikkeestä maahanmeno, luoksetulo ja liikkeestä seisominen peräkkäin, palkkaus joka liikkeen jälkeen.

Seuraaminen oli aikas kamalaa. Pätkä oli tooooosi pitkä, eikä Enne tainnut alkuun olla ihan kartalla siitä, mitä olisi tarkoitus tehdä. Loppua kohti parani, eikä se välissäkään nyt ihan hirveää ollut. Väitän kuitenkin oikeasti, että syynä tähän oli juurikin tuo yhtäkkinen aloitus, josta puuttui kaikki normaali virittely.

Liikkeestä maahanmeno ruma, otti ainakin pari askelta ennen kuin laskeutui. Käsky tuli TAAS sillä ihmeellisen painokkaalla äänellä, jota Enne ei ymmärrä. Miten voin kuvitella, että koira tottelisi käskyä, jonka merkitystä se ei ymmärrä? Kotiläskyksi itselle opetella käyttämään samanlaista käskyä joka kerta!

Luoksetulo hyvä. Tuli laukalla eikä törmännyt. Vähän voisi varoa enemmän sivulletullessaan, mutta kelpaa tämäkin :) Eikun joo, taisi itse asiassa lähteä ensin liikkeelle paikalleen jäämisen sijaan... Ehkä?

Liikkeestä seisominen meni ihan pipariksi, pysähtyi hyvin, mutta vasta toisesta käskystä. Liekö tässäkin taas äänenpaino ja käskytys pielessä?

Välissä liikkuroin toisen koirakon, sen jälkeen vielä pätkä seuraamista leijonalelun kanssa. Kyllä oli himppasen eri näköistä toimimista, ja piiiiitkä pätkä meni tosi nätisti. Tähän oli hyvä lopettaa varsinainen tekeminen :) Loppuajan Enne sai olla tolpassa kiinni ja harjoitella rauhoittumista. Viimeiseksi otin sen vielä lenkkivermeissä kanssani seisoskelemaan ja juttelemaan, jotta muistaisi käytöstapoja. Näitä rauhoittumis- ja seisoskelutreenejä on tärkeä jatkaa, sillä nämä ovat tällä hetkellä totaalisen hakusessa.

Kokonaisuudessaan kivat treenit, tekeminen ok ja ennen kaikkea koira pysyi hanskassa. Juoksuhepuleille ei edes yrittänyt lähteä, vaan pysyi näppärästi näpeissä koko ajan - hieno homma :)

Loppuun vielä luonnetestikuulumiset. Enne kävi viime sunnuntaina luonnetestissä saaden tulokseksi +140 pistettä, laukausvarma. Tarkempi analyysi kera kuvien tulossa, jahka paikannan kyseiseen postaukseen tarvittavat välineet ja tiedot... Toivottavasti kuitenkin piakkoin!

lauantai 5. toukokuuta 2012

"Vauhti on toinen nimeni!"

Käytiin tänään taas möllitokoilemassa, joskin vähän omin säännöin ;)

Heti alkajaisiksi päätin jättää paikkamakuun väliin. Sateisen kostea ilma yhdistettynä autossa olleeseen koiraan ja match show -tunnelmaan epäilytti sen verran, etten uskaltanut ottaa riskiä ja testata, pysyisikö Eps. Muiden maatessa otettiin oma, lyhyt makuu kehän ulkopuolella tosi lyhyellä välimatkalla, se oli hyvä.

Kierrokset nousivat taas tuhansiin oman vuoron lähestyessä (ja toki jo ennen sitä...). Niinpä tein päätöksen pitää Enteen koko ajan liinassa, jotta vältytään ylimääräisiltä kunniakierroksilta ja hepuliringeiltä. Oikea päätös, tunnelmasta päätellen olisi vauhti kiihtynyt nollasta sataan sekunninsadasosassa ja koirasta näkynyt vain hännänpää.

Saatiin kuitenkin suoritukset tehtyä ihan hyvin. Tuomari kehui Enteen tekemistä ja sanoi, että se selvästi osaa asiat ja tekee ne hyvin. Pitäisi vaan saada tuolla päässä aikaan se naksahdus, että juokseminen hoidetaan sitten treenien jälkeen/muutoin luvan saatuaan. Jälleen kerran saatiin vinkkejä tähän, joten kunnon taisto alkakoon! Seuraavaksi lähdetään treenailemaan niin, että pidän itse liinan (3 metriä) päästä kiinni ja pyrin hallitsemaan koiraa kuten se olisi vapaana. Liina on sitten se viimeinen keino saada ipana haltuun, jos mikään muu ei auta. Käytännössä pyritään siis välttämään liinan kiristymistä ja saamaan koira pysymään lähettyvillä muutoin.

Tällä kertaa palkkasin namilla ainoastaan luoksetulosta (haluan Enteen ymmärtävän sen, että kun juoksee täysillä luokseni, luvassa on herkkupalkka - muutoin tuo juokseminen jatkuu herkästi omille reiteille). Hyvin jaksoi, vaikka vähän ihmetteli namittomuutta. Varmasti olisi saanut palkkauksella parempiakin suorituksia aikaan, mutta pidempi palkkaväli on hyvä ottaa treenin alle jo tässä vaiheessa (tai no, palauttaa mieleen...).

Pisteet ovat seuraavanlaiset (tuomari sanoi tiputtaneensa liikkeestä riippuen 1-2 pistettä liinan käytöstä, ts. luoksepäästävyys ja hihnaseuraaminen ovat ainoat, joissa pistemäärät vastaavat suorituksen teknistä tasoa):

Luoksepäästävyys: 10 - jee, istui ja oli nätisti!
Paikkamakuu: 0
Seuraaminen kytkettynä: 8
Seuraaminen taluttimetta 6 1/2 - parempi kuin hihnassa, sekä omasta että tuomarin mielestä
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 7
Luoksetulo: 8 - näppärästi täysillä lähes päin... Huoh.
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 7 1/2
Estehyppy: 8
Kokonaisvaikutus: 8

Yhteensä 129 pistettä ja 5. sija.

Tästä on hyvä jatkaa, alkaa kisakuume jo poltella ja treeni-into on valtava!

perjantai 4. toukokuuta 2012

Kilometriteksti ja miljoona asiaa

Vitsit, kun ollaan oltu kauan poissa langoilta! Edelleenkään tuo norminetti ei suostu toimimaan, mutta antoivat nyt lainaan nettitikun, josko tuo varsinainenkin saataisiin kuntoon. Nyt tuskastelen uuden Bloggerin ja hitaahkon netin kanssa, joten ulkoasultaan tämä postaus saattaa olla vähän mitä sattuu...

Mutta siis: huh, mitä kaikkea on ehtinyt tapahtua ja tulee lähiaikoina tapahtumaan! Koitan tässä jaotella asioita jotenkin fiksusti, kertoa kaiken tiivistetysti ja jättää runoilut aikaan, jolloin ei ole viikon asioita kerrattavan yhdellä istumalla.

Match show

Käväistiin 22.4. kevään ensimmäisessä match showssamme. Enne oli unohtanut koko kehäkäyttäytymisen, eikä oikein tajunnut, miksi sen pitäisi seistä edessäni sivulla istumisen sijaan :D Hyvin on siis tokoasiat iskostuneet päähän!

Muutaman harjoittelukerran jälkeen muistui oikeat toimintatavat mieleen, ja normaali hännänheiluttaja pääsi vauhtiin. Kuviin koitin valita mahdollisimman neutraalit otokset, mutta kyllähän tuo nätti ympyrää heiluva häntä noissakin näkyy...

Juostessa vauhtia ja intoa oli astetta enemmän.. Enne sai ensin sinisen nauhan, voitti isot siniset ja oli lopulta BIS2. Kakkoseksi putosi, koska "eteni vähän joka suuntaan tänään". Ai todellako, oma pikku Enteeni, joka juoksi ja suhasi ja sähläsi minkä ehti, edelleen toki häntä heiluen ;)

Tokoilu

Tokoilua ollaan treenailtu enemmän ja vähemmän kotioloissa. Ollaankohan kerran käyty treenaamassa seuran kanssa? No, hyvältä näyttää kotona, joten tuskinpa se niin kamalaa on muuallakaan. Huomennahan sen näkee, kun on möllitoko ohjelmassa! Varsinaisen tokoilun lisäksi ollaan tehty paljon hallintaharjoituksia, ts. Enne juoksee liinassa tai vapaana (koirapuistossa), ja kutsun sitä palkattavaksi ja vapautan takaisin omille teilleen. Hyvin toimii, vaikka edelleen kierrosten noustessa haaste kasvaa turhan suureksi.

Tulevat kuviot

Kuten aiemmin kerroin, hain Enteelle treeniryhmäpaikkaa tokoon, agilityyn ja rallytokoon. Uskomatonta kyllä, pääsimme treenaamaan kaikkia lajeja! Ainoaksi ongelmaksi nousi koulutusten ajankohdat: ainakin tällä hetkellä näyttäisi, että toko ja rallytoko ovat samaan aikaan :( Tokon aikataulu ei ollut tiedossa vielä ryhmiin hakiessa, mutta harmi, jos jatkossakin on näin. Odottelen vielä hetken tietoa siitä, jääkö tokotreenit suunnitelmien mukaan torstaille. Jos jäävät, on jätettävä jompikumpi laji tältä erää. Päätös lienee loppujen lopuksi melko helppo: tokohan on meille näistä se ehdoton ykkönen, ja jos se suunniteltu alo1 meinataan tänä vuonna saada, treeniä tarvitaan! Harmittaa kyllä vietävästi!

Suurin ja merkittävin uutinen kuitenkin on, että sain Enteelle paikan luonnetestiin! Ylihuomenna olisi testin aika, saapi nähdä, miten ipanan käy ;) Itse luonnetestihän ei mitenkään päin ole sopiva kuvaamaan huskyn luonnetta, mutta odotan tulosta silti suurella mielenkiinnolla! Olen vähän kahden vaiheilla, kirjaanko ylös omat ennakko-odotukseni, vai lähdenkö testiin täysin takki auki. Jotain tästä innosta kertonee se, että viime yönä näin luonnetestistä unta. Unessa olin ensin unohtanut koiran paperit ja lopulta hihna ja pantakin olivat vääränlaiset. Toivottavasti ei ollut enneuni kyseessä :D

Ruokinta ja terveys

Enne on syönyt nyt kaksi viikkoa testiruokaa. Valitettavasti ruoka sellaisenaan ei sovi ipanalle. Viikossa Enne laihtui niin, että hierojakaan ei pystynyt hieromaan sitä kunnolla. Laihtuminen tapahtui todella nopeasti, suorastaan hämmentävän nopeasti. Muutaman päivän uuden ruoan syötön jälkeen huomasin laihtumista, lisäsin annosta (ts. Enne sai ruokaa niin paljon kuin jaksoi syödä), mutta niin vaan lähti kaikki mahdollinen, mikä oli kykenevä lähtemään... Nyt siis jatketaan niin, että kyseistä kuivaruokaa annetaan lihan ohessa - katsotaan, miten tämä toimii. Mikäli noiden paistavien kylkiluiden päälle ei tule lisää tavaraa, on selvää, että palaamme vanhaan ruokaan. Oikeastaan tätä vähän pelkäsinkin ruokatestiin lähtiessäni, Enne kun tarvii todella energiapitoista ruokaa pysyessään kunnossa. Maistuvuudeltaan tuo ruoka on mainio, mutta tuo tavallinen versio ei vain Epelillä toimi - kuten ei monessa muussakaan merkissä tahdo toimia. Vaan nytpä voi ainakin testailla erilaisia versioita tuon syöttämisestä ja antaa mahdollisimman laaja-alaista palautetta. Lihan yhdistäminen selvästi vaikuttaa jo nyt, katsotaan sitten päästäänkö näin takaisin lähtöpisteeseen vai jääkö tuo ruoka syrjään.

Käytin Enteen tosiaan hierojalla varmistuakseni siitä, ettei ipanalla ole jumeja tai muita. Eipä ollut, hyvä niin :) Varsinainen hieronta jäi kevyeksi, mutta tuo "jumitarkistus" olikin se tärkein asia tällä kertaa.

e

Pyöräily

Pyöräilemässä olemme käyneet aina sään salliessa. Aurinko lämmittää jo niin paljon, että lenkeillä saa olla varovainen ylikuumenemisriskin vuoksi. Onneksi meillä treenilenkki kulkee järven rannassa, joten juoma- ja viilennystaukoja voidaan pitää tarpeen mukaan. Saman lenkin jauhaminen tosin alkaa taas näkyä Enteen motivaatiossa vetämisen suhteen... Toki lämmölläkin on suuri vaikutus, varsinkin kun Enne on aina tuntunut kuumenevan monia muita koiria helpommin. Yhdeltä vetolenkiltäkin on kuvamateriaalia, mutta jääkööt ne seuraaviin postauksiin värittämään tunnelmaa.

Jotakin (oleellista tai ei) varmasti jäi puuttumaan tästä romaanista, mutta ehkäpä tästä päästään taas uuteen alkuun kuulumisten kirjoittelunkin suhteen. Ainiin, ainakin sen voisi mainita, että olemme nyt muuttaneet uuteen kotiin. Enne on sopeutunut oikein hyvin, eikä ainakaan tuhoja ole tullut töissä ollessanikaan. Vielä en ole naapureita nähnyt niin, että olisin ehtinyt kysyä ulvontapuolesta - pahoin kyllä pelkään, että hieman lähtöni jälkeen Enne kertoo kovaan ääneen tulleensa hylätyksi...

Tänään kuvituksena mtahc show -kuvien lisäksi kuvia metsälenkiltämme kauniina sunnuntaiaamuna.