Sivut

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Heti alkuun: blogin päivittäminen (työ)puhelimella on todella työlästä! Pahoittelen kirjoitus- ja muotovirheitä, mutta varsinainen nettiliittymä ei vielä ole siirtynyt uuden katon alle.

Elämämme on ollut.. No, omalta osaltani kiireistä ja Enteen osalta stressaavaa. Itselläni on ollut töitä runsaasti enemmän kuin olisi tarpeen, onneksi Enteellä on ollut hyviä seuranpitäjiä! Nyt onkin ensimmäistä kertaa hetkeen rauhallista (toki vain viikonlopun ajan), joten tulimme viettämään viikonloppua uuteen kotiin. Alun levottomuuden jälkeen Enne alkoi rauhoittua pätkittäin, ja nyt ipana nukkuu makuuhuoneessa omalla pedillään, kun itse katsot telkkaa olohuoneessa. Eiköhän tästä pikkuhiljaa tule ihan oikea koti meille :)

Ollaan jatkettu pyöräilyä rennolla asenteella, keskiviikkoa ja tänään ollaan käyty jonkunlaiset lenkit vaihtelevalla nopeudella ja askellajeilla. Enne tykkää ja tulee itsellekin hyvä mieli, kun saa nelijalan liikutettua monipuolisemmin. Tätä jatketaan niin kauan, kun säät sen sallivat.

Tänään käytiin pikatokoilemassa tutun kanssa. Enne oli vähän muissa maailmoissa ja kurja saa vaikutti molempien mielialaan. Jotain saatiin kuitenkin tehtyä ja ihan hyvä mielikin jäi. Seuraamiset olivat tosi vaihtelevia, välillä mainiota ja välillä ihan mitä sattuu.. Maahanmenoja saatiin muutama tosi hyvä, vaikka maa oli märkää ja ällöttävää. Tämähän on Enteelle ihan kamalaa.. Paikkamakuu alkoi hyvin, sitten E päätti, että on ihan ok nousta treenikaverin saapuessa paikalle.. Uudelleen maahan ja pysyi, vaikka koville otti. Perusasentoa, sivuttain liikkumista ja peruuttamista sivulla treenattiin, mukavasti toimi. Loppuun ihan hallintatreeniä, koira liinassa (huom. EN pitänyt kiinni!) ja siitä luoksekutsuja ja suunnan ohjauksia. Pari kertaa näkyi aivojen raksutus, mutta tosi hyvin tuo tuli kuitenkin. Kerran sai niin pahan hepulin, että jouduin kelaamaan luokse. Toisella kerralla tuli jo käskystä, vaikka oli hepuli päällä :)

Missään tapauksessa ei meidän parasta tekemistä, mutta ihan ok kuitenkin. Ei olla aikoihin treenattu noin myöhään, ja taisi nälkä ja aiempi pyörälenkki vähän painaa tekemisessä (vaikkei varsinaista väsymystä lenkistä ollutkaan nähtävissä).

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Nousukausi alkakoon: möllitokon alo-luokasta 186 pistettä!

KYLLÄ!

Tänään aloitettiin todelliset treenit möllitokon merkeissä. Aavistukset olivat melko pahat, joten varauduin pahimpaan... Alla liike, saamamme pisteet ja kuvaus suorituksesta.

Luoksepäästävyys: 10
Siis se istui. Sivulla. Paikallaan. Ei varmaan tajunnut tuomarin tuloa, koskaan ennen ei nimittäin ole näin onnistunut :D

Paikalla makuu: 10
JES!! Ehjä makuu, eikä edes mikä tahansa makuu: LOISTOMAKUU! Pyysin varoiksi liinan päälle takapirun (tässä tapauksessa sivupiru), mutta mitä vielä: Ipanaattori makasi ryhdikkäästi, kerran värähti kun meinasi laskea lonkalle, vaan pysyi ryhdikkäästi. Ei vilkuillut, ei haistellut, ei sählännyt. Makasi ja nätisti, koko ajan, ilman välipalkkaa tai kehuja. Käskystä nousi tosi hyvin. JESJESJES! Toivoa onkin vielä :D

Tässä välissä neljä aloluokan koirakkoa suorittivat omat liikkeensä, joten me odottelimme ja kasvatimme kierroksia... Tai ainakin toinen meistä ;)

Seuraaminen kytkettynä: 7 1/2
Kierrokset oli korkealla ja meno sen näköistä... :D Enne oli kuitenkin todella iloinen ja puuhakas, vaikka tokihan pientä sählinkiä oli siinä ohessa. Juoksuun siirryttäessä annoin tosi kovan käskyn, näemmä auttoi: pysyi edes suunnilleen oikeassa kohdassa eikä lähtenyt hepuloimaan.

Tähän väliin sitten se, mikä kisoissa olisi tiputtanut tulosta hyvin näppärästi, ellei jopa keskeyttänyt koko suoritusta: hepuliralli. Tämä oli aavistettavissa, ja sanoinkin jo ennen kehään menoa, että kyllä me show saadaan aikaan... Tämä ei mitä ilmeisimmin kuitenkaan vaikuttanut pisteisiin.

Seuraaminen taluttimetta: 9
Jeesjees, kelpaa minulle :) Sama juttu juoksuun siirtymisen kanssa, ei ongelmaa tälläkään kertaa.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 8 1/2
Laskeutui vinoon, ja alussakin oli vähän säätöä. Rehellisesti sanottuna en tiedä, ottiko askelia vai putosiko heti, koitin parhaani mukaan keskittyä olemaan vilkuilematta koiraa ja hankkimaan pistemenetyksiä sillä...

Luoksetulo: 10
Mahtava, tuli lujaa ja nätisti sivulle.

Seisominen seuraamisen yhteydessä: 9 1/2
Hyvä. En oikein osaa sanoa muuta, meni vähän ohi koko liike :D

Estehyppy: 10
No tämähän ei tosiaan kympin suoritus ollut, mutta tuomari ilmeisesti oli sellaisessa kulmassa, ettei huomannut Enteen pysähtyvän esteen viereen eikä taakse... Mutta periaatteessa kuitenkin hyvä, hyppäsi hyvin, kääntyi ja pysähtyi. Vielä kun saisi tuon opetettua niin, että jäisi esteen TAAKSE. Täytynee alkaa palkata sitä ihan vaan esteen takana olosta...

Kokonaisvaikutus: 9
:)


Kivaa oli molemmilla, ja katsojiltakin tuli palautetta Enteen iloisuudesta ja tekemisen innosta. Myös vinkkejä ja pohdintaa juoksuhepuleista saatiin aikaan, eli nyt härkää sarvista. Taistelutahtoa on, ja suunnitelmia useampia: liina, jonka päässä on joku muu ("vapautan" Enteen itse hihnasta), kauko-ohjattava sitruunapanta, vinkulelu... Muuten tuli hyvää palautetta, eli kunhan tuo saadaan kuosiin, voidaan alkaa suunnitella seuraavia kisoja :) Varsinkin nyt, kun tuli vähän luottoa tuohon paikkamakuuseen, jonka pelkäsin olevan totaalihasardi. Niin, ja tällä suorituksella oltiin siis aloluokan toisia!

Tästä on hyvä jatkaa, 5.5. olisi tarkoitus mölleillä seuraavan kerran!

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Kun väsymys iskee...

...on Enne päässyt tekemään jotain ttosi kivaa!

Tänään se kiva oli pyöräily, johon sisältyi jälleen sekä ravipätkiä että kunnon kiihdytyksiä. Olen heittänyt kaikki periaatteeni ja aiemmat toimintamallini romukoppaan niin, että näillä ravailulenkeillä Enteen ei tarvi vetää, kunhan etenee tehokkaasti ja eteenpäin (tästä keskusteltiin muutamaan kertaan hajujen ja erityisesti fasaanien kohdalla).

Kivaa oli, ja vaan niin kovin paljon rennompaa kuin tuo kunnon treenaaminen (kyllä, meillä vetotreeneissä vaaditaan vähintää 110%, vähempi ei riitä). Nyt, kun kisaaminen taitaa itsestäni johtuen olla vetolajeissa lähinnä taakse jäänyttä elämää (ja jos joskus sulalle maalle lähdetään kisaamaan, Enteen kisavietti pitää huolen vetopuuhista), voinen hyvillä mielin keskittyä kivaan yhdessä tekemiseen kisojen ajattelun sijaan. Siirretään sama vaatimustaso siis tokoon ja agilityyn, ja jatketaan vetohommissa rennommalla mielellä.

Nyt taidetaan lähteä taas uuteen kotiin huomiseen saakka, josko vaikka se ihan oikea muutto tapahtuisi ensi viikonloppuna, kun töissäkin rauhoittuu edes vähän :)


Ainiin, ja rally-toko sekä tokoryhmien osalta kesä näyttää lupaavalta. Vielä ei hypitä riemusta, mutta ehkäpä nämä treenailut jatkuvat kesälläkin, jee!

torstai 12. huhtikuuta 2012

Uudet tuulet

Jopas meillä on ehtinyt tapahtua tässä parissa päivässä! Tai no, ei nyt varsinaisesti ole vielä tapahtunut mitään ihmeempää, mutta kova pyrkimys on, että pian tapahtuisi :)

Ensinnäkin, Enne pääsi Mustin ja Mirrin ruokatestiryhmään. Kyseessä on siis kehitteillä oleva ruoka, jota ei vielä markkinoilta saa. Katsotaan, miltä tämä näyttää, jahka ruuan saa haettua ja Eps pääsee maistelemaan ;)

Eilen päätin myös unohtaa marttyyrimaisen "lopetan kaiken harrastamisen"-vonkumisen ja laitoin ilmot menemään kesän toko-, agility ja rally-tokoryhmiin. Katsotaan, onko ryhmissä tilaa ja pääsemmekö mukaan edes johonkin :)

Ja viimeisinä muttei vähäisimpänä uusin "lajikokeilumme" (todellinen laji ja todellinen kokeilu, ehkäpä tässä oli vähän liioittelua). Sain siis kuningasajatuksen ja päätin, että lähden Enteen kanssa ravitreeneihin, toisin sanoen Enne saa juosta pyörän rinnalla ravaten. Meillä on jääneet hävettävän vähiin nuo juuri raviin keskittyvät treenit, vaikka ravihan on mitä monipuolisin liikuntamuoto ja lihasten rasittaja.

Välineiksi Enteelle talutusvaljaat (meillä siis talutusvaljaina y-valjaat, jotka soveltuvat koira juoksuun, -pyöräilyyn ja -hiihtoonkin) ja nahkahihna. Ulko-ovella tosin päätin vaihtaa hihnan kuitenkin vyöhön ja joustavaan liinaan (LUOJAN KIITOS!).

Kypärä päähän, pyörän selkään ja matkaan. Ja lujaa. Ennehän ei käsittänyt tasan yhtään, miksi olisi tarkoitus himmailla, kun pitkästä aikaa pääsee juoksemaan! No, annoin ipana purkaa alkuenergiat juoksemalla täysillä, jonka jälkeen käskin raville. Nätistihän tuo ravasi, mutta pyörän rinnalle sitä oli turha edes yrittää saada. Pääasia kuitenkin oli, että ravaus toimi, sitähän tässä lähdettiin hakemaan. Välissä muutama spurtti ja yksi kävelypätkä, muutoin ravasi näppärästi. Tätä voitaisiin jatkaakin, ihan erillään varsinaisista vetotreeneistä - varsinkin nyt, kun edellisen kerran on vetovaljaat olleet päällä tammikuussa! Hyvää vaihtelua ja kivempi Epsullekin, kun saa edetä reippaasti eikä ainaista kävelyvauhtia...

Kotona kyllä naureskelin ja mietin, miten edes kuvittelin tuon rinnalla ravaamisen olevan toimiva etenemistapa, Enteen tuntienhan se on jo ajatuksen tasolla sula mahdottomuus... ;)

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Se oli sitten siinä.

Se koiraharrastus nimittäin.

Ainakin huomiseen saakka.


Tästä tekstistä on turha odottaa mitään järkevää kertomusta. Kaiken voinee tiivistää lauseeseen: sama henkilö, joka viime viikolla sanoi Enteen olevan kisakunnossa kesällä, totesi tänään, ettei koira ole hanskassa. Jeejee.

Pirun piski, mikä ihme siinä on, että välillä pitää toimia kuin unelma ja yhtäkkiä katoaa kaikki järki.

Aloitettiin tämän päivän treenit siis näppärillä juoksuhepuleilla. Eikä ollut muuten mitään halua rauhoittua ja tulla luokse. Voiko se viime kerran pallonheittely vaikuttaa näin paljon? Onko tuo koira näin stressaantunut muuton keskellä? Eikö sitä vaan tasan kiinnosta? Enkö osaa kouluttaa sitä kuitenkaan?

Ratkaisuksi ongelmaan sain, että pitää vain keksiä jotain juoksemista parempaa. Haloo, Enne on HUSKY! Se elää juoksemisen tähden! Mikä ihme voisi olla parempaa?!

No, seuraavalla kerralla otetaan vinkulelu mukaan tähän sotaan, josko se olisi se ratkaiseva ase...

Jotain positiivista kuitenkin: seuraaminen ja kontakti olivat ihan huippuja, jeejee!

Muuta en jaksa selostaa. Kiitos ja hei.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Taitava tokoilija

Tänään käytiin tokoilemassa muutaman koirakon voimin. Enne oli varsin pätevä pääsääntöisesti, ja ihanassa auringonpaisteessa oli ilo tokoilla :)

Päätin kerrankin pitää treenit oikeasti lyhyinä, joten ohjelmaan kuuluivat:

- liikkeestä maahanmeno kertaa kaksi. Eka hyvä, toisella ei mennyt maahan ollenkaan. Kun ei ekasta käskystä mennyt, otin koko liikkeen uudestaan, silloin ok. Jotenkin tuntuu, että tuo on alkanut hiippailla eteenpäin ennen maahanmeno, ei siis laskeudu heti. Täytyy katsella, miten homma jatkuu tulevaisuudessa, josko tuota saisi jotenkin nopeutettua.

- liikkeestä seisominen. Toimii, mutta vähänhän tuo hiippailee... Pysyy kuitenkin nätisti, eikä palatessakaan tule vastaan ja liiku muualle. Ottaen huomioon, miten paljon tämän kanssa on tuskailtu, lopputulos näyttää hyvältä :)

- seuraaminen. Jee, kontakti alkaa palata! Tehtiin muutama suora seuruu ja muutama, joissa käänyiltiin paljon. Hyvältä näytti ja tuntui, vaikka tokihan kontakti toisinaan oli ihan mitä sattuu. Huomattavasti parempaa tekemistä kuitenkin kuin jossain vaiheessa aiemmin oli.

- paikkamakuu. Reilu 2 min muutamalla välikehulla, ei välipalkkausta. Muut tekivät ja Enne makasi, pysyi nätisti eikä edes kääntyillyt! Makasi lonkalla, mutta ei paljon kiinnosta - kunhan pysyy maassa!

- paikalla istuminen :D Tarkoitus oli ottaa luoksetulo, mutta koska toisen koirakon vinkulelu vaikutti vastustamattomalta, en uskaltanut kuitenkaan kutsua. Hyvin tuo istui kuitenkin :D

Lopuksi vielä otettiin "hengausharjoitus", ts. istuskelin katsomassa muiden treenejä ja Enne hengailu lähettyvillä. Näitä pitäisi tehdä enemmänkin, tuon odotuskyky on ihan minimaalinen useimmissa tilanteissa.

Tosi kivat treenit kokonaisuutena. Lisäiloa toi erään ohikulkijan kommentti: katseli ensin meidän tekemistä, tuli sitten kysymään minkä ikäinen koira, olenko ollut mulla pennusta saakka ja lopuksi totesi, että hyvin olen koirai kouluttanut :)

Loppuksi Enne pääsi vielä jääkiekkokaukaloon juoksemaan parin tyttösen kanssa, ja löytyipä jopa sopiva juoksukaverikin porukasta :)

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

!!!

Huoh, kylläpä taas rassaa tämä blogin kirjoittaminen! Päivitykset venyy ja vanuu, eikä päivittäessäkään saa ajatuksia purettua kunnolla kirjoitettuun muotoon. Tänään en jaksa edes panostaa, mutta pääpointit viime aikojen treeneistä tässä:

Kotona ollaan tehty sekalaisesti jos sun mitä. Tärkeimpänä kapulointi: otin käyttöön harjanvarren pätkän, koska ajattelin Enteen mieluummin istuvan kevyt esine suussa kuin tuo kunnon kapula. Nojaa, ajatuksen tasolla hyvä, mutta tietysti tuo pätkä oli niin pehmeä, että sitähän teki mieli pureskella. Jeps, hieno homma... Katsotaan nyt sitten, miten jatketaan, alkaa pikkuhiljaa iskeä jo epätoivo koko noudon suhteen - kohta tuo ei koske koko kapulaan enää millään.

Sunnuntaina käytiin treenailemassa uuden kaverin kanssa. Treenit meni aika harakoille, mutta syy selvisi vasta loppumetreillä: fasaanit alkoivat huudella puskissa, joten Suuren Metsästäjän oli luonnollisesti mahdoton keskittyä tekemiseen. Saatiin me jotain älykästäkin aikaan, kai. Uuutena juttuna pidin Ennettä 10 metrin liinassa "vapaana", jotta edes tuota hallintaa saataisiin treenattua. Nätisti pysyi näpeissä.

Tiistaina oli taas tokon vapaavuoro (=meidän aksatreenit :D). Tokoa tehtiin jossain välissä, aikas hyvää tekemistä oikeastaan. Ennen koko treenisettiä heittelin palloa ja juoksutin ipanaa, ja sehän toimi! Enne pysyi nätisti kuulolla ja palasi haihatteluiltaan, juoksuhepuleita treenien aikana NOLLA.

Agipuolesta kuvaavin lienee tiistai-illan FB-statukseni "Kata alkaa kohta itkeä (ja ei, ei ilosta)... Tänään ageillessa osaava, kisannut harrastaja kommentoi meidän menoa melko odottamattomalla tavalla: "Nyt vaan koitat päästä treeniryhmään, niin koira on helposti kisakunnossa kesällä - tai ihan viimestään syksyllä". Eijeijei! Vaihtoehdot on siis joko a) opettaa toi ipana tekemään rataa niin, että voin ite vaan kevyesti hölkkäillen ohjata sitä, b) löytää joku ihminen, joka osaa, pystyy ja saa ohjata Ennettä (=mahdoton tehtävä?) tai c) tuhota polvet ottamalla riski ja ohjaamalla sitä juosten, kieppuen, spurttaillen... Tässä kohtaa olis melkein ollu kivempi kuulla, että parempi kun harrastellaan omaksi iloksi vaan :/

Vaihtoehto d) unohtaa kisaaminen ja jatkaa harrastelua ei tällä hetkellä mahdu mun päähän oikeana vaihtoehtona."

(Epämääräinen otsikko viittaa tähän ylläolevaan)
Eli koira toimii ja potentiaalia olisi (Ennehän osasi siis mm. pujotella ilman käsiapua, kunnes menen ja sotken kaiken sillä käsiavulla :D), saa sitten nähdä miten tämän kanssa edetään. Ääh...

Mutta siis, tiistain treenit oli tosi jees, nyt odotellaan pääsiäisen tokoiluhetkiä, jos vaikka vihdoin saataisiin vähän suurempikin joukkio treenareita kasaan :)