Hirmuisen kiva keli tänään! Tuntuu, että joko lähtee tuulen mukana lentoon tai vaihtoehtoisesti ei pääse vastatuulessa eteenpäin. Siis näin niinkuin kaksijalkaisena. Pieni nelijalka sen sijaan on elementissään: mitä kovempi tuuli, sitä kivempaa on! Sinänsä meillä ei pieniä erimielisyyksiä asiasta, kuten myös siitä, miten hauskaa koiran todellisuudessa on kiihdyttää vetäen laukkaan joka kerta, kun ihminen meinaa kaatua. Ei varmaan tarvi arvailla, kumpi edustaa kumpaa mielipidettä...!
Tänään käytiin kuitenkin pitkästä aikaa tokoilemassa Anskun ja Nemin kanssa. Enne oli ihan vaan hiukkasen turhan energinen, joten aloitettiin antamalla koirien juosta rallia ja purkaa pahimmat paineet ennen treenien aloitusta. Hyvin toimi, Enne oli pätevä kuin mikäkin ♥
Alkuun otettiin sivulletuloa, jotka olivat nopeita ja tehokkaita (joskin perusasento hiukan turhan edessä, kuten aina). Seuraaminen oli mahtavaa, kamalaa edistämistä, mutta kontakti ja käännökset huippuja! (Hahahaa, "mahtava" määritellään näemmä nykyään niin, että puolet liikkeestä on ihan muuta kuin mitä pitäisi, mutta koko hommasta tulee mahtavaa kun molemmilla vaan on hauskaa :D) Kerran Enne huijaantui, kun hidastin tahtia ennen täyskäännöstä. Söpöläinen luuli liikkeen pysähtyvän, ja jäi perusasentoon minun kääntyessäni :D Myös seuraamista juosten testattiin, ei paha! Edistää varmaan puoli metriä, mutta pitää kontaktin ja pysyy oikeassa paikassa (lue: ei häviä siitä suunnilleen vasemmalta sivulta mihinkään kovin kauas).
Liikkeestä maahanmeno oli mahtis! Ja meni jopa loskaiseen maahan, kun ei kamalan märkää ollut. Hyvähyvä :) Kyllä tuo kai joskus on nopeampikin ollut, mutta ei Enne nytkään mitään turhia pohtimaan jää.
Liikkeestä seisominen on taas hakusessa, Enne askelsi ja pysähtyi vasta jalan polkaisusta. (Kiva, tämähän nyt kannattaakin opettaa sille!) Palatessa korjasi takajalat. Lisää treeniä tähän siis.
Luoksetulo oli osittain hyvä: pysyi nätisti, tuli LUJAA ja istui nopeasti. Välissä Enne vaan ehti taklata oikein kunnolla, juoksi nimittäin tassut edellä maahaani... :D Täytynee alkaa keskittyä tähänkin.
Paikkamakuu olikin sitten se treenien murheenkryyni. Ensin nousi Nemin perään, sitten nousi omalle hepulikierrokselleen, sitten nousi haistelemaan (tässä sentään laskeutui kaukokäskystä suorilta jaloilta). Että ei taideta sitten ihan lähiaikoina lähteä kisaamaan kuitenkaan :( Pakkohan tuohon olisi sitä ryhmätreeniä saada (ja lisäksi se takapiru kertomaan, että nouseminen ei mitenkään päin ole sallittua). Nyt Enne nousee ihan vaan tylsyyttään, ja palkkaa itsensä juoksemalla. Joku liina nyt vähintään pitäisi ottaa käyttöön, en edes ajatellut tilanteen olevan ihan näin paha... Ääh, mietin tätä kun jaksan :D
Lopuksi vielä koirat juoksemaan keskenään, josko nyt sitten hetkisen olisi rauhallista täälläkin.
Ainiin, ja vetolenkeistä vielä: käytiin viime perjantaina pyöräilemässä vitosen lenkki. Olosuhteet olivat aika mielenkiintoiset (mm. reilu kymmenen senttiä pehmeää hiekkaa tiellä, jolloin pyörä ei polkemallakaan meinannut liikkua mihinkään), mutta ihan kohtuullisesti lenkki sujui. Vaan sen jälkeenhän tulikin sitten lumet, eikä olla päästy enää treenailemaan... Aiemmin niin rauhallinen koira on lumen tulon myötä sitä mieltä, että vetolenkkien takia vähintään kuolee tylsyyteen,ja virtaa onkin sitten vaikka muille jakaa. Reellä kun tuon yhden kanssa on ihan turha lähteä junnamaan (eikä tuota lunta nyt tosiaan vielä jalasten alle asti ole!)...
0 kommenttia:
Lähetä kommentti