Sivut

keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Kisakausi lähenee!

Tänään lähti ensimmäinen ilmoittautuminen kauden kisoihin. Kausi startataan Toivakan Robur Sprintissä heti 8.-9.1.2011. Sen jälkeen kisakauden osallistumiset ovat vielä vähän avoinna, mutta näillä näkymin kausi jatkuisi osaltamme Ruuhirodin Ruuhikierroksella 19.−20.2., Äkryn Ähellyksellä (kilpailukoe & käyttökoe?) 26.−27.2. ja Ohkolan talvikisoilla 5.−6.3. Kauden tavoitteena on saavuttaa REK2-tulos.

Todellisuus osallistumisten suhteen voi toki olla taas aivan jotain muuta... ;)

Viimeisin treenimerkintäkin on jäänyt kirjaamatta, eli maanantaina kävimme ajamassa 12 km lenkin. Enne juoksi johdossa vaihtelevalla menestyksellä - väsyttyään sitä alkaa kiinnostaa turhan paljon ympäröivä maailma, joten toistaiseksi poika saa siirtyä puurtamaan pyöräpariin. Nätisti ipana kuitenkin johti porukkaa umpihangessakin, joten missään tapauksessa ei treeni mennyt hukkaan kuitenkaan.

(ps. Pahoittelen kirjotusvirheitä tekstissä, kirjoitan vieraalla koneella, jonka näppiksen kanssa en tule näemmä kovin hyvin toimeen...)

torstai 23. joulukuuta 2010

Joulu on täällä!



Toivotamme kaikille lukijoille Riemukasta Joulunaikaa ja Upeaa Uutta Vuotta!

Normaalisti jaksan, ehdin ja haluan panostaa kunnon jouluntoivotuskuviin. Tänä vuonna joulunalusaika on kuitenkin ollut niin hektistä (ja tokihan sain vielä joulun kunniaksi kunnon flunssan tyyppiä "keuhkot pihalle"), ettei kuvaamisesta yksinkertaisesti ole tullut mitään. Parhaimmillaan kamera on ollut jo käsillä, mutta joko ulkona on ollut jo liian pimeää tai vaihtoehtoisesti kameran akku on ollut loppu.

Normaalielämästämme tässä samalla sen verran, että Enne on viimeisen viikon aikana päässyt tutustumaan niihin pikkukoiriin, hevosiin kuin kissoihinkin. Kaikki tapaamiset sujuivat mallikkaasti, ja erityisesti Mustis-kissa olisi oma-alotteisesti halunnut olla lähempikin kaveri Enteen kanssa. Kovasti kiehnäsi ja puski ipanaa, mutta sen läheisimmiksi en uskaltanut poikia päästää kuitenkaan ;)

Tiistaina kävimme ajamassa vajaan 30 km lenkin, joka Enteen osalta sujui kohtuullisen hyvin. Aluksi laitoin Epsun johtoon, josta se vaihtoi pyörään jo ehkä ensimmäisen viiden kilometrin jälkeen. Jostain syystä epävarmuus juosta vanhemman uroksen edellä on kasvanut ylitsepääsemättömäksi. Lopussa toinen johtajista alkoi väsyä siihen malliin, että laitoin Enteen pitämään vauhtia yllä, ja se sujuikin taas oikein mukavasti. Kyllä siitä vielä johtaja tulee, kärsivällisesti vain lisätreeniä ;) Ainiin, ja samaisella lenkillä Enne teki myös ensimmäistä kertaa tarpeensa vauhdissa, jee!

Nyt flunssa ja kylmät kelit yhdistettyinä rajoittavat ajopuuhia, mutta huomenna katson vielä lämpötilaa ja teen päätöksen joulutreeneistä. Jos on liian kylmä, siirrymme viettämään (toivottavasti) rentouttavaa joulua - toivottavasti myös te muut teette samoin!

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

2 x 20 km ja ohitustreeniä

Viikonloppu on ajamisen puolesta kulunut varsin mukavissa merkeissä. Enne on päässyt juoksemaan sekä eilen että tänään 20 km lenkin. Yllätyksekseni ipana jaksoi tämänkin päivän lenkin mainiosti, vaikka ajattelin eilisen verottavan vauhtia.

Eilen Enne aloitti lenkin johtajana. Alkumatkasta se paineistui valtavasti takanaan juosseesta vanhemmasta uroksesta ja ensimmäisen kilometrin ajan vilkuili taakse. Sen jälkeen löytyi oikea tahti ja matka sujui mukavasti. Loppumatkasta Enne väsyi ja alkoi pelleillä johdossa ihan tosissaan, hyvä ettei kompastunut omaan, löysänä roikkuvaan vetoliinaansa! Eipä siinä muuta kuin Eps pyöräkoiraksi, ja johan muuttui ääni kellossa. Viimeiset n. 5 km Enne siis juoksi takana, ja siellä homma sujui ongelmitta hyvällä asenteella.

Tänään osana treenejä oli ohitusharjoitukset. Onneksi päädyin laittamaan Enteen pyörään! E sai arvokasta harjoitusta ohitustilanteista, eikä vastaava oppi olisi varmasti mennyt perille johtajan paikalla. Erityisen vaikeaa Enteelle on edelleen irtoaminen, mutta eiköhän sekin harjoittelun myötä ala sujua. Ainakin tänään Enne nosti jo muutaman kerran jälkeen hyvin laukkaa ja kiristi vauhtia, vaikka takana olikin valjakko. Tosin vauhti hiipui melko nopeasti, mikä luonnollisesti johti siihen, että taakse jäänyt valjakko pääsi jälleen kintereille. Mutta sehän tarkoitti vain lisää harjoitusta, joten mikäs sen oivallisempaa!

torstai 16. joulukuuta 2010

Vetotreenit piiitkästä aikaa

Johan on aika kulunut taas siivillä! Viimeksi käytiin vetolenkillä lauantaina, sen jälkeen ei eri ihmisten kiireistä johtuen ole ollut aikaa ja mahdollisuutta treenata. Tänään asia onneksi korjaantui, kun kävin ajamassa 8 km lenkin kolmosella. Pikku-Eps oli johdossa, ja pääsääntöisesti toimikin siellä oikein hyvin. Muutama näppiminen tuli taas alkuun, mutta touhu loppui nopeasti ja E keskittyi olennaiseen. Suunnat sujuivat hyvin, joskin Enteellä ei ole varmuutta kääntää vanhempaa koiraa oikeaan suuntaan. Muutaman kerran saatiinkin hetki tahkota sitä oikeaa kääntymissuuntaa, mutta päästiinpähän lopulta aina oikealle reitille ;) Koirien ohituksia täytyy selvästi treenailla enemmän, irtoaminen on näemmä edelleen Enteelle ongelmallista - erityisesti johtajana ollessaan. Lisätreeniä siis...

Nyt olemme jälleen Erjan ja Micken talonvahteina ja eläintenhoitajina joulupäivään saakka, joten Enne saakin nauttia oikein urakalla koiramaisesta seurasta ja raikkaasta ulkoilmasta. Tänään Enne 2v. ja Outa lähemmäs 14v. leikkivät parin tunnin ajan kovin innoissaan - harmi, ettei ollut kameraa käsillä (...ja että hämärtyvä ilta olisi pilannut kuvat, vaikka kamera olisikin ollut...)!

Näyttelyviikonloppu Helsingissä

Viime viikonloppu meni mukavissa merkeissä Helsingin messukeskuksessa Voittaja-näyttelyissä. Tänä vuonnahan lauantaina oli Helsinki Winner -10 ja sunnuntaina perinteinen Voittaja 2010 -näyttely. Olin molempina päivinä esittelemässä valjakkourheilua ja siperianhuskeja VUL:n kojulla, mutta tokihan päiville jäi kiertelyaikaakin.

Messuilla oli jälleen hurrrja määrä myyntikojuja mitä erikoisimmin tuottein. Omat ostohaluni sain suurimmaksi osaksi (onneksi!) hillittyä, ja mukaan lähti "vain" 15 kg ruokaa, ruoka-astia (luonnollisesti eri merkkiä kuin ruoka, joten astiakin täytyi ostaa), shampoo ja hoitoaine Enteelle (pahimpiin pakkasen aiheuttamiin kutinoihin, pakkasella kun ongelma tuntuu kuivan ilman myötä pahenevan), tassuside sekä pääliinan jousto vetotreeneihin (nykyinen kun on astetta löysempi, ja tuntuu turhankin löysältä nelosen valjakolle). Lisäksi muutama tilattava juttu on vielä korvan takana, josko nekin saisi tässä lähiaikona hankittua...

Shoppailun ja kojulla olon lisäksi katselin toki esillä olleita koiria, joskin se puoli jäi tänä vuonna vähemmälle. Taas kerran ryhmäkehissä pärjäsi epäpuhtaasti liikkuva koira (kuten viime vuonnakin, tosin eri rotuinen koira kyseessä) ja käytäville kävelleet koirat eivät tuntuneet pääsevän eteenpäin lainkaan, mikä mielestäni kertoo näyttelyn tasosta jotakin... Edelleen tykkään koiranäyttelyistä, mutta monta asiaa niissä voisi kyllä muuttaa, tehdä toisin tai jättää kokonaan tekemättä. Vaan enpä ole näistä asioista päättämässä ;)

Kaikenkaikkiaan viikonloppu oli - aikaisista aamuherätyksistä huolimatta - antoisa, ensi vuoden Voittajaa odotellessa...

maanantai 13. joulukuuta 2010

Treeniä kolmessa kokoonpanossa

Päivitykset laahaavat taas perässä... Saapi nähdä, mitä noista viime viikon treeneistä on vielä muistissa!

Torstaina oltiin tavalliseen tapaan liikkeellä Lassen ja Päivin kanssa. Ajoimme kaksi kasia, Enne juoksi ensimmäisessä porukassa. Laitoimme ipanan jälleen Kossin viereen muistelemaan käytöstapoja, vaikka edellisissä treeneissä ei ongelmia ollutkaan. Matkana oli 12 km, joka sujui mukavasti. Alussa Enne vähän ihmetteli Kossia, joka innoissaan pörisi juostessaan - ja tokihan varoiksi täytyi nostaa niskakarvatkin pystyyn. Näppiminen kuitenkin oli tiessään, eli josko ne käytöstavatkin oikeasti alkaisivat pikkuhiljaa olla automaattisesti osa treenejä...

Perjantaina tarkoitukseni oli ajaa kaksikolla Enna & Bea, mutta koska Erja oli kipeänä, päädyin ajamaan kaksi kolmosta kuitenkin. Enne pääsi jälleen ensimmäiseen porukkaan, jossa se juoksi yksin pyöräkoirana. Johtajina toimivat Dacabe-tytöt Zaigga ja Ezzy. Tehtiin 7 km lenkki, joka sujui hyvin hieman liukkaista teistä huolimatta.

Lauantaina tarkoituksemme oli Suvin kanssa treenata kisoja varten, ja poikkeuksellisesti lainasin koiria Suvilta ja Katilta. Matkana oli 5 km pyrähdys. Lähdin liikenteeseen nelikolla Tullatuulen Rina & Enne johdossa ja Tullatuulen Wilma & Kaskensavun Dooris pyöräkoirina. Suvi lähti perään kutosella, ja tarkoituksena oli siis saada kisanomainen lähtötilanne ja melko alkumatkaan ohitusharjoitus. Treeni ei varsinaisesti mennyt ihan putkeen, mutta oma valjakkoni toimi hienosti ja olin erityisen tyytyväinen Enteen johtajana toimimiseen. Pärinät pysyivät poissa ja Eps kuunteli hienosti käskyjä. Taakse vilkuilukaan ei näemmä enää ole ongelma, hienoa! Harmittavasti ohitukset jäivät tällä kertaa testaamatta, mutta ehkäpä me Suvin kanssa keksimme jotakin tähän liittyen... Vaikka emme varsinaisesti yhdessä treenaakaan, on Enne sen verran hyvässä kunnossa, että satunnaiset lyhemmät lenkit eivät ole samanlainen ongelma kuin esimerkiksi viime talvena - silloin Enteen kunto ja juostut kilometrit eivät olisi riittäneet yhteisiin treenikertoihin ollenkaan.

Vetotreenien lisäksi olen - vihdoin! - aktivoitunut tokorintamalla. Olemma muutamana päivänä ottaneet pikkuisia treenejä sisätiloissa, pääsääntöisesti istu-maahan -litaniaa sekä sivulla oloja ja asennon vaihtoja (ts. jälleen sitä tuttua, että itse vaihdan askeleen verran paikkaa, ja Enne tulee uudelleen sivulle). Hyvin toimii, ja olenkin vaatinut Ennettä tekemään useamman liikkeen yhdellä palkkauksella. Esimerkiksi tänään toimi oikein hyvin istu-maahan-istu-maahan-istu-palkka. Ihmeen kärsivällisesti tuo tekee, vaikka yleensä keskittyy vain tasan siihen kädessä olevaan namiin. Lisäksi paikkamakuut ovat nykyään entistä arkipäiväisempiä: esimerkiksi ennen luun syöntiä Enteen tulee maata paikallaan sen aikaa, että saan levitettyä suoja-alustan, asetettua luun sille ja annan luvan ruokailuun. Tällaiset lyhyet makuut onnistuvat myös, vaikka itse kävisin toisessa huoneessa. Eli vielä en heitä kirvestä kaivoon, joskin näin talviaikaan vetotreenit verottavat tehokkaasti tokon treeni-intoa...

tiistai 7. joulukuuta 2010

Terve ipana!

Enteellä oli tänään silmien ja polvien terveystarkastukset.
Polvet ovat priimatavaraa 0/0 ja silmätkin terveet.

maanantai 6. joulukuuta 2010

Sporttikoiraseminaari 4.12.2010

Vietin lauantaipäivän Sporttikoiraseminaarissa kuuntelemassa luentoja koiran ravitsemuksesta ja treenauksesta. Luennoitsijana oli Riitta Kempe, jolla on kokemusta erityisesti rekikoirien ruokinnasta ja valmennuksesta.

Päivä oli todella mielenkiintoinen ja antoisa - joskin myös kovin, kovin tietopainotteinen (luonnollisesti). Itselle tuotti lähinnä ongelmia sisäistää kaikki esille tuleet asiat ja erityisesti miettiä niiden toimivuutta ja toteutusta Enteen kohdalla.

Sen enempää en seminaarin sisältöön pureudu, mutta voinen todeta, että vastaaviin tapahtumiin kannattaa kiinnostuneiden ehdottomasti ottaa osaa! Jahka aikataulut sallivat, menee Enteen ruokinta ainakin uusiksi, tällä hetkellä kun tuntuu olevan aivan tuulesta temmattua (vaikka miten kuvittelinkin ruokkivani sitä oikein...).

Räyhääjästä rekikoiraksi

Kuten aiemmista treenikertomuksista on käynyt ilmi, on Enne oppinut "hurmaavan" tavan näppiä vieruskaveriaan erityisesti treenien alussa. Torstaita varten olin kehittänyt sotasuunnitelman, joka sopi Lassellekin: mikäli Enne kiusaa Navajoa jatkuvasti, heitetään se pyörään Kossin oppiin. Kossi on vahva johtajaluonne, jolle urokset harvoin isottelevat.

Ja olisihan se pitänyt arvata, että Eps pitää kiinni tavoistaan. Muutaman sadan metrin jälkeen touhu meni mahdottomuuksiin, minkä seurauksena Enne pääsi maistamaan pyöräkoiran elämää. Ennen matkan jatkumista E murisi ja pärisi Kossin kertoessa heti, että sen nenille ei hypitä. Molemmat lähtivät liikkeelle niskakarvat pystyäkin pystymmässä, mutta niin vain ei pärinää kuulunut Enteen suunnasta! Täysin oikea toimintatapa siis. Ajoimme 12 km lenkin, eikä koko matkan aikana ollut ongelmanpoikastakaan. Kokonaisuutena meni muutenkin hyvin, joten ehkäpä tuo kadonnut valjakkokäytöskin vielä löytyy :)

Perjantaina poikkesin Erjan ja Micken huomaan ja kävin ajamassa Entsun ja Bean kanssa n. 9 km lenkin. Enne meni mukavasti, kaksi kertaa vanhat huonot rähjäystavat nostivat päätään, mutta touhu loppui käskystä. Suunnat menivät pääsääntöisesti hyvin, vaikka muutamaan otteeseen nuoret eivät malttaneet ajajaa kuunnella...

Sunnuntaina kävimme Erjan kanssa ajamassa kahdeksan koiran valjakolla 7 km lenkin. Enne meni hyvin, ei pärinän poikastakaan.

Tänään oli jälleen treenipäivä, tällä kertaa 14 koiran valjakossa himppasen yli 17 km lenkki. Hyvin meni, joskin loppumatkasta alkoi väsymys näkyä... Kokonaisuutena kuitenkin hyvä suoritus, ja nyt muutaman lepopäivän aikana ehtii Enne palautuakin rauhassa. Ja tosiaan, jälleen oli hiljainen lenkki pärinöiden suhteen - ilmeisesti tuo Kossin vieressä juoksu todella palautti Enteen maan pinnalle!

torstai 2. joulukuuta 2010

Hei, meillä aktivoidaan!

En muista mainitsinko muutaman viikon takaisesta ostoksesta täällä, mutta ainakaan en ole kertonu käyttökokemuksia ennen tätä postausta. Ostin Enteelle siis Mustista & Mirristä tällaisen.



Kyseessä on niin Nina Ottossonin Dog Pyramid, aktivointilelu koirille. Käytännössä pyramid toimii niin, että sinne sisään laitetaan nameja, ja koiran tavoitteena on heiluttaa ja kaataa pyramid niin, että namit tulevat ulos sen yläosassa olevasta reiästä.

Olemme testanneet pyramidia nyt muutamaan kertaan. Ensimmäisellä kerralla Enne ei heti hahmottanut lelun ideaa, mutta päästyään hyvälle sen toiminnasta, innostui ipana tosissaan.



Edelleenkään Enne ei jaksa keskittyä pyramidiin kovin pitkään kerrallaan, mutta ymmärtää nyt idean ja tietää, miten namit saa ulos. Suurin ongelma taitaa olla se, että Enne pyrkii puremaan pyramidia, mikä ei auta namien saamisessa kyllä yhtään - ja on toisaalta myös kielletty ko. lelun kanssa.

Tärkeintä minulle on kuitenkin se, että Enne saa vähän erilaista tekemistä normaalien tokohetkien ja riekkuleikkien lisäksi. Siitä selvästi huomaa, että se ei ole joutunut paljoakaan käyttämään päätään, sillä sen kärsivällisyys on melko olematonta ja se kuvittelee ratkaisevansa kaikki ongelmat raa'alla voimalla - Kongia Enne käyttää niin, että se paiskaa sen täysillä seinään niin monta kertaa, että ruoka lopulta putoaa ulos. Tapahan se on sekin, mutta jatkamme harjoituksia kämppäystävällisemmän käyttötekniikan löytämiseksi ;)



___________________


Hetken se kesti, mutta ymmärsin myös vihdoin, mistä tuo Enteen yletön kuumuminen tilanteessa kuin tilanteessa johtui. Ei suinkaan liiasta rasituksesta, vaan ah-niin-ihanasta juoksunartusta naapurissamme. Enne ei aiemmin ole reagoinut tärppipäivillä oleviin narttuihinkaan noin voimakkaasti, joten tiedä mistä tämä sähellys johtui... Uros on kuitenkin aina uros, tällä kertaa omistaja vain ei tyhmänä tajunnut tätä tosiasiaa ;) nyt alkaa onneksi helpottaa, eilinen meni jo aivan mukavasti normaalin lenkin, pikaisen pyramidi-hetken (josta kuvatkin ovat) ja leijonaleikin kanssa. Ilmeisesti oli siis "kriittisimmät" hetket käynnissä, ja jostain syystä se tällä kertaa vaikutti Enteeseen erityisen vahvasti.