Sivut

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...

Kävimme Entsun kanssa aamulenkillä seuranamme Suvi kera Dooriksen ja Vilin. Valitettavasti suurin osa lenkillä otetuista kuvista oli julkaisukelvottomia laadun takia, mutta tässä "muutama" otos itse lenkiltä ja poikien leikkihetkestä lenkin jälkeen.



























































Ja lopuksi kaikki koirat kauniissa rivissä (tai no, se oli tavoite...):

lauantai 24. huhtikuuta 2010

Parantelua...

Meillä eletään melko hiljaiseloa tällä hetkellä. Enne aloittiin tänään kortisonikuurin kutinaan, josko se nyt helpottaisi ja päästäisiin jatkamaan normaaliin malliin. Vetopuuhat ovat tauolla, koska Enne tuntui olevan sen verran kipeä, ettei treenaus kannattanut. Niinpä olemma lenkkeilleet yhdessä metsissä, ja onpa Enne välillä saanut juosta pelloilla vapaanakin :)

Tokopuuhatkin ovat olleet melko pitkälti tauolla, toisinaan olemme ottaneet simppeleitä juttuja (perusasentoa, lyhyttä seuraamista, suoria maahanmenoja), mutta pidempiä treenejä olen vältellyt. Josko pian saisi taas jutun juonesta kiinni...

Myös varmuus kisojen väliinjäämiseen tuli kortisonikuurin myötä (se kun on doping-aine). Nyt siis lähinnä katsellaan ja kuulostellaan elämään, nautiskellaan ihan vaan normaalista arjesta yhdessä.

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Todellista kickbike-kikkailua

Jaaha, meillä alkaa näemmä tauko vetohommista. Tänään oli lenkki sellainen, ettei ollut kyllä mitään tolkkua missään...

Lähdettiin siis aamulla kickbikella, tarkoituksena ajaa n. 5 kilometrin lenkki. Alku meni ihan kohtuullisesti, joskin Enne oli vähän vaisu. Ajattelin, että saattaa hyvinkin johtua eilisestä lenkistä, vaikka koira muuten olikin virtaa täynnä. Vaan siinä vaiheessa kun ylämäissä pysähdytään käytännössä heti kun vauhti hiipuu, koirien ohituksista ei ole mitään havaintoa, vastatuuleen ei jakseta juosta jne. alkoi oma pinnani kiristyä uhkaavasti.

Päästiinhän sitä lenkki loppuun saakka, mutta normaali vetointo näkyi ainoastaan tilanteissa, joissa joku meni edellä ja Enne aloitti kilpailemisen.

Käsittämätöntä. Nyt aloin epäillä, josko Enne on ihan oikeasti kipeä/sillä on joku vialla. Tassu ja maha ovat ok, mutta ollessaan ilman kauluria puree ja nuolee itseään (kokonaisvaltaisesti) jatkuvasti. Toki myös eilinen totaalinen syömättömyys (luut eivät nykyään kelpaa, johtuneeko tämäkin jostain ongelmasta?) varmasti vaikuttaa osaltaan.

Eipä tässä auta kuin odotella verikoetuloksia eläinlääkäriltä ja katsoa, selviääkö niistä jotain. Jos ei, täytynee miettiä mitä tehdään...

Kevään kisat ovat nyt siis vaakalaudalla, ihan jo tuon ohituskäyttäytymisen vuoksi. Vaikka se normaali into touhuun löytyisikin, ei noilla ohituksilla kyllä voi lähteä säätämään radalle ja pilaamaan muiden kisoja.

lauantai 17. huhtikuuta 2010

Kuulumisia

Enteen kaulurielämä jatkuu edelleen... Lähinnä kauluri on käytössä vain öisin ja Entsun ollessa yksin, mutta toisinaan joudun laittamaan sen päivälläkin päähän. Ihme ja kumma Enne ei vastustele kaulurin laittoa ollenkaan, vaan seisoo häntä heiluen paikallaan laittaessani sitä. Kaipa sekin tietää, että voi rauhassa nukkua, kun nuoleminen ei kaulurin kanssa onnistu...

Tällä viikolla olemme lenkkeilleet kävellen, koska vetotreenit eivät antibioottikuurin vuoksi onnistuneet. Enne on kuitenkin saanut juosta muutamaan otteeseen vapaana, joten liikuuntaa se on saanut tehokkaasti - onneksi, sillä muuten olisi elämä ollut turhankin vilkasta! Koiraseuraa Enne selvästi kaipaa, nyt kun Hilekään ei enää asu koululla :/

Torstaina treenasimme kunnolla myös tokoa pitkästä aikaa, tällä kertaa sisätiloissa. Sivulletulot sujuivat hyvin, paikka ja kontakti hyvät ja lisäksi Enne ymmärtää nyt korjaa-sanan merkityksen. Seuraaminen oli hyvää, joskin toisinaan melko painostavaa. Kontakti oli kateissa, mutta korjaantui heti, kun palkka lensikin suusta käden sijaan. Tätä täytyy vahvistaa, mutta näemmä ei vaadi sen enempää pohdintaa - vielä kun muistaa itse tunkea namit suuhun ennen liikkeen alkua :) Seuraamiseen olen myös alkanut opettaa loppuosaa, eli istumista sivulle liikkeen pysähtyessä. Ei ongelmaa, Enne itse asiassa ymmärsi jutun juonen ilman sen kummempaa opastusta.
Paikkamakuuta treenattiin, ensin lyhyt pätkä ja sen jälkeen 2 minuuttia kehuen, mutta palkkaus vasta lopussa. Aivan loppuvaiheilla Enne oli hieman levoton, mutta painokkaan käskyn jälkeen ei edes pyrkinyt ylös. Näitä pidempiä pätkiä voisi alkaa treenata sisällä useamminkin, josko niistä jonkunlaista varmuutta kuitenkin tulisi liikkeeseen... Treeniseura olisi kyllä pop!

Tänään kävimme pitkästä aikaa vetolenkillä. Matka oli ehkä vähän turhankin pitkä pitkään treenitaukoon nähden, mutta eipä tuo suuria ongelmia näyttänyt tuottavan. Tarkkaa kilometrimäärää en tiedä, mutta villi arvaus on n. 6-7 kilometriä. Sää kickbikeiluun oli mitä loistavin, muutama aste lämmintä ja aurinko paistoi - ei voi kevätpäivää oikein paremmin aloittaa! Enne ei (taaskaan) juonut kunnolla ennen lenkkiä, mikä näkyi... Pidin matkalla yhden lyhyen juomatauon, sillä viileästä säästä huolimatta aurinko lämmitti t-o-d-e-l-l-a paljon. Tästä johtuen ei laukkakaan pysynyt yllä koko ajan. Periaatteessa olen kuitenkin ihan tyytyväinen, vaikka ennen kevään kisoja täytyy kyllä treenata vielä runsaasti! Ja tuo juottopuoli täytyy kyllä saada kuntoon, pian ei juomatta jättäneen koiran kanssa voi enää vetolenkille lähteä, kun ilmat vielä vähän lämpiävät. Kisoihin täytyy vakavasti harkita Enteen kastelemista kokonaan - en halua ottaa mitään riskejä lämpöhalvauksen suhteen.

lauantai 10. huhtikuuta 2010

Julma, kamala maailma

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:





Kuten kuvista näkyy, Enne elää kovia aikoja. Pääsiäisen aikaan sen mahaan ilmestyi outoja paukamia. Myös toiseen etutassuun tuli sama ongelma. Eläinlääkäri ei vielä osannut tarkemmin sanoa syytä tähän, odottelemme testituloksia vielä viikon verran. Nyt Enne on antibioottikuurilla ja joutuu kulkemaan kauluri kaulassa, jotta maha ja tassu saavat parantua rauhassa (Entsun mielestä kun nuoleminen on se paras lääke...).

Alkuun kauluri oli maailman kamalin asia, ja Enteen elämä vähintäänkin ohi. Se ei voinut liikkua, vaan mieluummin makasi (myös ulkona) ja kiljui. Nyt, muutaman päivän kaulurin käytön jälkeen nukkuminen onnistuu selälläänkin, ulkona voi nostaa jalkaa ja Enne on ottanut päätavoitteekseen päästä vaikka seinästä läpi, jos niikseen tulee. Alkuun E ei tajunnut lainkaan, että kaulurin takia se ei mahdu kaikista lävistä entiseen tapaan - nyt se ymmärtää kyllä, mutta päättäväisyydellä pyrkii silti läpi. Siinä missä aiemmin jouduin vapauttamaan sitä nurkista ja muista vähän väliä, nyt se (melkoisella metelillä ja mahdollisesti lentävien tavaroiden säestyksellä) vapauttaa itse itsensä hyvinkin tehokkaasti :D

Toivon, että kovin montaa päivää kaulurielämää ei tarvi enää jatkaa. Taitaa tässä itse kukin kaivata jo normaalia arkielämää!

sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Superjohtajakoira!

Tänään oli taas aihetta olla ylpeä Enteestä. Kävimme kickbike-lenkillä kosteassa säässä ja ajattelin juuri sään pitävän muut ihmiset sisätiloissa. Ja kissan villat! Ajoimme suosittua pururataa pitkin, ja niin vain ihmisiä oli liikenteessä vaikka kuinka. Matka olikin lähes yhtä ihmisten ohittelua ja väleistä pujottelua. Vaan eipä tuo haitannut, Enne juoksi enemmän kuin mallikkaasti vaihdellen vasemman ja oikean reunan välillä käskyjeni mukaan eikä välittänyt ihmisistä tuon taivaallista. Loistavaa! Matka oli ehkä kolmisen kilometriä ja sisälsi muutaman tauon - Enne ei juonut kunnolla ennen lenkkiä ja lämpimästä säästä johtuen en halunnut ajaa sitä ihan piippuun. Onneksi Eps on tajunnut lumen viilentävän voiman, ja muutama kymmenen sekuntia hangessamakuuta sai aikaan kunnon energiavirtauksen. Kokonaisuudessaan loistava lenkki, jäi todella hyvä mieli! Lenkin päätteeksi eräs ohittamamme ihminen sai meidät kiinni riisuessani Enteeltä valjaita ja antaessani sen hengähtää hetken, ja totesi hymyillen "Johan oli vauhdikasta menoa, ihan pelästyin kun ohititte! Mutta kyllä näytti olevan kivaa teillä molemmilla!". Mukava huomata, että ihmisetkin ymmärtävät koiran nauttivan työnteosta :)

lauantai 3. huhtikuuta 2010

Sisätreenejä

Tässäpä muutaman tokokerran kuvaukset...:

3.4. sisällä

- nouto: kapulatreenejä samaan malliin, hyvältä näyttää. Lisäksi harjoittelimme kapulan kuljetusta, jolloin lähdin itse liikkeelle Enteen nostaessa kapulan maasta ja seuratessa sen kanssa. Hienosti meni, vaikkakin välillä kapulan päätymollukoista sai paremman otteen kuin keskeltä... Tätä lähdetään hiomaan seuraavalla kerralla. Muutenkin aloitetaan järjestelmällisempi treenaus noutoliikkeeseen, ensimmäiset kerrat ovat olleet lähinnä kapulaan totuttelua.

- suora maahanmeno: samalla periaatteella kuin viimeksi, edelleen sujui hyvin. Käsiapua tarvii edelleen. Haluan kuitenkin varmistaa ajatuksen Entsun päähän, joten en pidä kiirettä avun poistamisen kanssa.

- sivulletulo: jälleen käskyt kauempaa, ei ongelmia. Kauempaa tulevat käskyt tärkeitä lähinnä luoksetulon kannalta, siksi treenaamme niitä. Sivulletulo on Enteelle nykyään helppo liike, ja usein se tarjoaa sitä pyytämättäkin. Tämän vuoksi päädyin ainakin testaamaan luoksetuloa siten, että E tulee suoraa sivulle. Edessä istumista emme ole treenanneet oikein missään yhteydessä, joten sivu taitanee olla luonnollisempi valinta koiran kannalta.

Lisäksi teimme tempputreenejä. Omistajalla tosin alkaa mielikuvitus loppua uusien temppujen suhteen... Tänään tarkoitukseni oli opettaa Enne keräämään tyhjät maitopurkit ämpäriin, mutten miettinyt koulutustapaa sen pidemmälle ennen aloitusta. Siinä vaiheessa, kun on namit kädessä ja erittäin innokas koira vieressä, olisi hyvä tietää, mistä lähteä liikkeelle... :D Niinpä päädyin opettamaan tempun päinvastoin, ts. Enne osaa nyt tyhjentää ämpärin maitopurkeista. Ehkäpä tässä joskus jaksan miettiä järkevän tavan tuohon alkuperäiseenkin temppuun.

---

2.4. sisällä

- nouto: ensi kosketus kapulaan :) Enne ymmärsi heti jutun juonen eikä aristellut kapulan ottamista suuhun. Tosin hahmotusvaikeuksia tuotti kädessäni olleet namit, joten kapula ei kauaa suussa pysynyt... Lähinnä annoin kapulan kädestä hetkeksi suuhun ja luovutuskäskyn ennen kapulan putoamista. Loppujen lopuksi osasi kuitenkin jo muutaman toiston jälkeen nostaa kapulan, eli loistava edistymistahti!

- suora maahanmeno: alkaa sujua todella hyvin. Peruutin itse ja kädellä ohjaten otin useita maahanmenoja. Kaikki sujuvia ja suoria, hienoa! Ilman kättä ei kuitenkaan vielä hahmotu.

- sivulletulo: läheltä ja kaukaa, molemmat ilman ongelmia. Lisäksi sivulletuloa "pyörien", ts. itse tein pientä ympyrää ja Enne ikäänkuin korjasi asennon aina uudelleen. Ymmärsi idean, asennot nättejä ja kontakti hyvä.

torstai 1. huhtikuuta 2010

Kevätkausi alkakoon!

Avasimme tänään kickbike-kauden Enteen kanssa. Matka oli vain pari kilometriä (sen enempää ei valitettavasti ollut vielä ajokunnossa, vaan kamalan loskan peitossa). Enne oli innoissaan, muisti heti miten kickbiken kanssa toimitaan ja juoksi vauhdikkaasti. Ylämäissä vauhti hiljeni, mutta hyvinpä tuo muista senkin, että töitä on tehtävä edetäkseen ;) Tokihan sama juttu on reenkin edessä, mutta siinä toisaalta on muut valjakon koirat kannustamassa eteenpäin, kickbikeilu on meillä itsenäisempää touhua. Yksi koiran ohituskin tuli, sujui ok. Toivottavasti kelit jatkuvat samanlaisina ja loputkin loskalumet sulavat - päästään sitten kunnolla treenaamaan. Kevään kisat kutsuvat...

Tänään käyn hakemassa noutokapulan tokotreenejämme varten, toivottavasti sopivan kokoinen on löytynyt (kävin eilen kyselemässä, mutta silloin Mustissa ja Mirrissä ei sopivaa ollut - lupasivat hankkia puuttuvan koon täksi päiväksi. Mahtavaa palvelua!). Treeni-into on kova, toivottavasti sama tahti jatkuu!