Sivut

lauantai 2. helmikuuta 2019

Rallykuulumiset: RTK1 Enne ja Lystille 2 x ALOHYV

Tänään koitti se päivä, kun suuntasimme rallykokeisiin Janakkalaan. Enne oli ilmoitettu yhdelle radalle sen tavoitellessa RTK1:tä ja avoimen luokan liikkeiden ja irti olon ollessa hataralla pohjalla. Lysti sai startata ensimmäisissä rallykokeissaan molemmat tarjolla olevat startit. Jo paikalle päästessä kaduin koko ajatusta kisata molempien kanssa. Koirat olivat ihan tohkeissaan, ja Enne saapui halliin öristen ja yrittäen vapautua juoksemaan. Pian ymmärsin, että pelkoni mukaisesti Enteen paikka ei ollut kevythäkissä, johon Lystin voi huoleti jättää odottamaan. Niinpä vähän lisäsäätöä, jonka seurauksena Enne sai hengailla kanssani ennen vuoroamme (Enne kisasi numerolla neljä), rataantutustumisen ajan Enne oli treenikaverilla pidettävänä ja radan jälkeen heitin sen takki päällä autoon odottamaan. Onni on Lysti, joka odotti tyynesti ja hiljaa vuoroaan häkissä! Lysti muuten mitattiin 48-49 cm korkeaksi - luulin sen olevan nyt edes sen 51 cm, vaan eipä ollutkaan... (Mitta ei pysynyt mittauskohdassa paikallaan, tuomarin näyttäessä näytti 48 cm, mutta itse kallistuisin sinne 49 cm huitteille kuitenkin... Mun pikkuinen!


Enne oli vuorossa ensimmäisenä. Se oli ihan vallaton mennessämme kehään, ja ehdinkin jo miettiä, mitähän koko hommasta mahtaa tulla. Enne askelsi tanssien häntä korkealla tyhjin silmin, mikä yleensä edeltää hepulirallia :D Hyvin kuitenkin rauhoittui lähtöön ja lähti tekemään. Vähän sain muutamassa kohdassa houkutella Epestä mukaani, osa tehtävistä oli sille vaikeita ja niissä sitä saikin ohjata melko paljon. Erityisen haastavia olivat ohjaajan ympäri pyörähtäminen ja saksalainen täyskäännös. Pisteet nähtyäni ajattelinkin, että -10 on tullut juuri pyörähdyksestä, jossa Enne pysähtyi matkalla. Vaan ehei - tämän kympin oli ohjaaja itse taannut tekemällä heti ensimmäisen tehtävän 360° käännöksen VÄÄRÄÄN SUUNTAAN!! Muuten Entsun lappunen näytti seuraavalta:
tehtävä 3: -1 kontr
tehtävä 5: -3 tvä
tehtävä 12: -1 vino, kontr

Yhteensä siis jäljelle jäi 84 pistettä ja RTK1! Kommentteina Entelle "Hieno seuraaminen ja kontakti!". Itselle jäi tosi hyvä fiilis kisaamisesta Enteen kanssa, ehkäpä voisi miettiä sitä avointakin luokkaa, jos liikkeet saa kuosiin ja vapaana toimimisen vähän varmemmaksi.

Lystin kanssa tunnelma oli vähän eri, se keuli melko tavalla ennen rataa ja jotenkin itselläni oli hakusessa paletti. Ohjasin monessa kohdassa tosi epäselvästi, ja siitä Lysti antoikin palautteen äänellä. Lystin paperi näytti lopulta tältä:
tehtävä 4: -3 tvä (koira jalkojen välissä) - joo-o, Lystihän todella tunki niin lähelle kuin pystyi :D 
tehtävä 10: -3 uusinta; -10 tvä (koiran liike väärään suuntaan) - Lystin ajatus oli kyltille mennessä jossain aivan muualla, joten päätin uusia, kun ei ekasta käskystä lähtenyt kiertämään. Uusinnassa sotkin omat askeleeni ja sen seurauksena Lysti koukkasi ensin ympäri sivulla ja vasta sen jälkeen takaa. En viitsinyt jäädä junnaamaan, vaan jatkoin tietoisena siitä, että miinustahan sieltä ropisi...

Lisäksi yhden pisteen vähennys kokonaisvaikutelmasta ääntelyn takia. Kokonaisuudessa jäi jäljelle siis 83 pistettä ja kommentteina "Nätti seuraaminen ja käännökset!". 


Toinen rata (jolla siis kisasi vain Lysti) tuntui tosi lyhyeltä! Lukuunottamatta lopun pujottelua juosten rata tuntui aika kivalta - ei mitään ylitsepääsemättömiä tehtäviä. Ennen kehään menoa jouduin vielä kertaamaan Lystin kanssa edestä takakautta sivulletulon - tai lähinnä sen, että Lysti tajuaa istua liikkeen päätteeksi. Rataantutustumisessa kämmäsin itse kyltin 9 jättämällä istumisen ajattelematta. Tämän onneksi tajusin ajoissa, ja jäi tehokkaasti mieleen oikea toimintatapa tämän seurauksena. Rata tuntui kokonaisuudessaan aika kivalta, Lysti oli kivasti mukana suurimman osan ajasta enkä itsekään ollut ihan niin ulapalla kuin ensimmäisellä radalla. Muutamia omaan silmääni pieniä virheitä radalla tuli, ja odotetusti pujottelu juosten oli haastava. Juoksuun lähtiessä sekoilinkin itse vähän, ja siitähän saatiikin ääni aikaan. Yllätys olikin melkoinen, kun tästä haukusta seurannut -3 pistettä oli radan ainoa pistevähennys, lopputuloksena siis 97 pistettä ja kommentteina "Upea seuraaminen ja takapään käyttö".


Nyt on siis Enteellä edessä avoin luokka, jos rallya päätetään jatkaa, ja Lystillä hakusessa viimeinen alokasluokan hyväksytty tulos. Rallyn kisaaminen tuntui yllättävän kivalta, huomattavasti kivemmalta kuin odotin! Treenimääräthän meillä on olleet naurettavan vähäiset, mikä johtaa siihen, että olen itse vähän ulapalla, Lysti reagoi tähän äänellä ja Enne tarvitsee paljon tukea vaikeissa tehtävissä. Nyt näitä uusia liikkeitä kokeillessa on hyvin huomannut sen, miten eri tavalla nämä koirat oppivat asioita - Lysti on innolla kokeilemassa ja yrittämässä ja oppiikin sen kautta nopeasti. Enne taas luottaa todella pitkään siihen, että ihminen kyllä auttaa ja ohjeistaa, eikä sitä omaa ajattelua niin hirveästi tarvitse käyttää :D On myös aika hauskaa päästä samalle radalle molempien koirien kanssa - hahmottuu tekeminen ihan eri tavalla!

lauantai 12. tammikuuta 2019

Vanhoja ja uusia tuulia

Päästiinhän sitä uutta vuotta jo melkein kaksi viikkoa, kunnes päätin laittaa vuoden tavoitteet uusiksi ja ilmoitin molemmat koirat rally-tokokokeeseen :D Kipinä syttyi Shepmate's-leirillä, ja eilen tsekkaustreeneissä Enne loisti osaamisellaan (ja oli niin tohkeissaan!) ja Lysti vaikutti potentiaaliselta, joten laitoin heti autoon päästyäni kyselyä koepaikoista. Saapa nähdä! Jostain syystä keksin, että olisi mielenkiintoinen kokemus startata samassa kokeessa kahden koiran kanssa, ja tällä hetkellä aivan vaiheessa oleva rally oli ainoa vaihtoehto. Tuumasta toimeen siis! Enteelle koe on lähinnä mielen virkistystä, tavoitteena toki saada viimeinen hyväksytty tulos RTK1:een. Lystin kanssa haluan koekokemusta uudesta lajista - varsinkin, koska rally näyttää herättävän pienen petoeläimen Lystin sisällä. Sitä ärsyttää suunnattomasti, että en itse ihan tiedä mitä olemme tekemässä ja tehtävätkään eivät ole sille entuudestaan tuttuja (tokihan eilisissä treeneissä teimme suoraa rataa, jossa koitin saada uudetkin tehtävät tehtyä suorilla). Vähän meinaa siis ääntä pukata, mutta tällä kertaa nimenomaan palautetta ohjaajalle, ei niinkään ongelmahaukkumista, jota tokossa on ollut. Jään mielenkiinnolla odottamaan, miten hyvin saadaan paketti kasaan kotitreeneissä ja ennen kaikkea miten koe lopulta lutviutuu. Odotukset eivät ole ihan pilvissä...

Ihanan kuvan ottanut Satu Nyström - näitä ihanuuksia on muutama lisääkin, laitan niitä esiin, jahka saan aikaiseksi kirjoitella jonkun järkevämmän tekstin.

tiistai 1. tammikuuta 2019

Vuosikatsaus 2018 ja vuosisuunnitelma 2019

Jälleen on yksi vuosi takana. Vuosi on kulunut vähän ristiriitaisissa tunnelmissa: toisaalta treenit koirien kanssa ovat tuoneet lisäenergiaa ja intoa niihin on ollut kovasti, toisaalta - ehkä suuremmaltakin osin - on tuntunut tosi raskaalta treenata. Oikeastaan vasta syksyllä koko vuoden kestänyt kaaos ja stressi tuntui yhtään helpottavan opintovapaani alettua, mutta valitettavasti myös tällöin tuli ylimääräisiä stressin aiheita työn puolesta. Nyt toivottavasti tuleva vuosi tuo tullessaan vähän lisää energiaa koirien kanssa puuhasteluun - joskin, mikäli kaikki menee toivotulla tavalla, luvassa on vähän erilaista stressin aihetta. Vaan sitä on turha miettiä etukäteen! Nyt siis tarkemmin tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen tai toteutumatta jäämiseen. Kirjoittelin jo aiemmin kuvauksen viime vuodesta, mutta en näemmä koskaan julkaissut sitä. Nyt kirjoittelen siis vain näistä tavoitteista, muut jutut laitan sitten tämän jälkeen esiin nekin.

Enteellä oli vuodelle 2018 kaksi tavoitetta: pysyä terveenä ja energisenä sekä tehdä kivoja juttuja ja pitää yllä vireystilaa. "Oli ne kivat jutut sitten rallya kokeissa, noseworkia kotona tai juoksulenkkejä (joille Enne on päässyt viime aikoina ihanan usein!). Kunhan on kivaa ja sopivasti virikkeitä! Mitään varsinaisia kisa- ja koetavoitteita ei enää oteta." luki tavoitteissa. Juoksulenkeille (talvella myös hiihtolenkeille) Enne pääsi sopivissa lämpötiloissa, kesähelteillä lajiksi vaihdettiin uinti. Lisäksi Enne sai treenailla mieheni kanssa nose workia, tokoa ja joulukuussa agilityäkin! Myös jälkiä tein Entsulle muutaman. Myös niitä hiljaisempia aikoja oli Enteellä vuoden mittaan, mutta myös kivasti tekemistä eri muodoissa. 

Terveyden osalta edellinen postaus kertookin paljon. Sitä tavoitetta ei voi katsoa saavutetuksi millään mittapuulla, mutta nyt parin viime kuukauden ajan Enne on ollut iloinen ja energinen, leikkinyt Lystin kanssa päivittäin ja ollut lenkeillä innoissaan (ja käyttäytynyt kuin kouluttamaton pentu...). Vaikka näiden aktiviteettien jälkeen se nukkuukin koko päivän, lienee kyseessä enemmän normaalia vanhuuden käytöstä kuin mitään terveydellistä häikkää. Toivottavasti.

Lystin tavoitteet vuodelle 2018 olivat tottiksen kuntoon laittaminen, monipuoliset ja haastavat maastotreenit sekä PKSM:t. Tottista laitettiin kuntoon urakalla, joskin vasta  kesäkuun lopusta alkaen sitten ihan oikeasti. Edelleen tarvitsin ne muutamat pieleen menneet koetottikset, ennen kuin uskoin ongelman olemassaolon ja laajuuden. Kun päästiin vauhtiin, päästiin myös suuria harppauksia eteenpäin, ja joulukuussa suoritettiinkin ensimmäinen täysin äänetön tokoseuruu kokeessa! Vielä on paljon tehtävää, mutta lähtökohdat ovat tänä vuonna huomattavasti aiempaa paremmat! PKSM:ssä käytiin, mutta pisteet eivät riittäneet maastoon saakka koirakoiden määrän laskettua 15:een. Maastoreenejä tehtiin todella vähän, kesähelteet toivat uutena treeniohjelmaan kovan alustan jäljet, jotka kuitenkin jälkiviisaana olisivat vaatineet ohjaajalta enemmän kokemusta ja omaa ajatusta siitä, mikä omalle koiralle sopii ja miten sitä saa vietyä eteenpäin. Kaikesta kuitenkin oppii, ja meillä oli hauskaa näitä jälkiä tehdessämme! Lisäksi näillä saatiin kivaa vaihtelua jälkitreeneihin, vaikka vähän korjaussarjaa jouduinkin tekemään. Syksyllä toteutin jo jonkin aikaa muodostuneen suunnitelmani ja ajoin Lystillä jäljen pellolla silmät sidottuina. Loppusyksystä hyppäsimme yhtäkkiä jälleen haun maailmaan muutamien treenien ajaksi, ja ajatus EK-kokeista nosti jälleen päätään.


Kokonaisuudessaan vuosi oli... no, turhan moneen osaan pilkkoutunut, stressaava ja kiireinen. Tälle vuodella haaveissa olisi enemmän aikaa treenailla ja viettää aikaa rennosti yhdessä koirien kanssa. Konkreettisia tavoitteita asetamme seuraavasti:

Enne saa viettää eläkepäiviä puuhaillen sopivasti, nauttien elämästä ja tehden niitä juttuja, mistä nauttii. Terveyttä toivomme toki myös.

Lysti saa tällä kertaa konkreettisen koetavoitteen! Tavoitteeksi asetetaan hurjasti EK1 - hui! Tämä edellyttää aktiivista hakutreeniä, jotta kokeisiin on mitään asiaa. Lisäksi treenaillaan tottista, tokoa, jälkeä ja mitä muuta mieleen juolahtaa - sekä tietenkin EK:n muita osa-alueita. PKSM:t toivottavasti kutsuvat jälleen, ja niihin asetan tällä kertaa tavoitteeksi ehjän tottissuorituksen ilman ääntä.

Muita tavoitteita ei tälle vuodelle tässä vaiheessa aseteta - tavoitteita voin lisäillä, jahka kevät näyttää, millaisiin asioihin sitä aikaa tulevina kuukausina hukataan :)

torstai 22. marraskuuta 2018

Enteen oma postaus

Enne vietti toissapäivänä synttäreitään - herralle kertyi ikää mittariin jo 10 vuotta! En ymmärrä, miten se muka voi olla jo niin vanha?!






Enteen kesä meni vähän huolestuttavissa merkeissä, ja välillä ehdin jo miettiä, mahdammeko nähdä koko synttäripäivää. Enne on tässä viime vuosien aikana oireillut vähän kummallisesti, ja kesällä samat haasteet jatkuivat. Kesäkuussa siltä operoitiin haljennut poskihammas. Olin jo ennen tätä kiinnittänyt huomiota Enteen suuren nukkumismäärään ja lyhytpinnaisuuteen, mutta oletin näiden johtuvan hammaskivusta (opin muuten tarkistamaan koirien hampaat kunnolla ja säännöllisesti tämän episodin jälkeen, soimaan itseäni varmaan ikuisuuden siitä, miten en ollut huomannut hammasta aiemmin!). Hampaan poiston jälkeen Enne oli kuitenkin edelleen vaisu ja nukkui paljon. Toki kesän helteet veivät varmasti myös oman osansa energiasta, mutta huoli painoi silti. Eläinlääkärin kanssa keskusteltuani päätimme heinäkuun loppupuolella aloittaa kipulääkekuurin ja katsoa, miten se vaikuttaa. Ja sehän vaikutti! Enne oli kuin uudesti syntynyt, energinen, innokas ja leikkisä. Sain itselleni taas huonon fiiliksen siitä, miten en ollut aiemmin ymmärtänyt miten kovasti se oli muuttunut. Vanhan koiran kanssa on todella hankalaa pähkäillä tällaisia asioita: vanhuus itsessään (mahdollisesti) tuo rauhoittumista ja vanhus alkaa nukkua enemmän, mistä ihmeestä sitä osaa päätellä, mikä on normaalia ja mikä ei?!



Suunnilleen vuoden päivät sitten löysin Entsusta patin, joka todettiin rasvapatiksi. Näitä on tullut nyt lisää, ja yhteensä patteja on neljä. Onneksi kolme pateista on hyvin samantuntuisia koostumukseltaan ja irtonaisuudeltaan. Neljännen löysin vasta maanantaina, ja se on hassusti kurkussa ollen välillä tuntuvilla ja välillä ei. Tätä täytyy luonnollisesti seurailla. Jottei huolenaiheet tähän loppuisi, on Enne nyt viime aikoina juonut tavallista enemmän. Useana yönä herään sen juomiseen, joka jatkuu ja jatkuu. Tästä olen keskustellut eläinlääkärin kanssa, mutta toistaiseksi seuraamme tilannetta - juomismäärä ei kuitenkaan ole vielä holtiton.

Kesällä Enne sai yhtäkkiä ihmeellisen paniikkikohtauksen keskellä yötä. Se tunki väkisin sänkyyn, istui ja tuijotti ulos makuuhuoneesta, eikä suostunut laskeutumaan maahan millään. Lopulta yhdistin "kohtauksen" takaoven hyttysverkon ääneen (meillä on kaitaleet, joiden alareunassa on muovivahvikkeet. Oven ollessa auki ja tuulen osuessa sopivasti verkkoon hakkaavat nämä muoviosat toisiinsa). Paniikista päästiin yli, kun kävin nostamassa verkon sivuun tuulesta. Tämän jälkeen Enne on saanut minun poissaollessa vähän vastaavia "kohtauksia", joissa tunkee sohvalle. Nyt ekaa kertaa se sai tällä viikolla tällaisen kohtauksen minun ollessa kotona. Ei ollut mitenkään erityisen paniikkinen, mutta tuli sohvalle, tuijotti keittiötä kohti eikä suostunut menemään takaisin lattialle. En keksinyt (enkä edelleenkään ole keksinyt) mikä tämän aiheutti. Saatuani Epen lattialle se meni nukkumaan sohvan viereen, eli ei ollut missään paniikkitiloissakaan loppujen lopuksi. Sohvalle kiipesi kuitenkin selvästi pelästyttyään jotakin, kyseessä ei ollut mikään omavaltainen päätös. Kesäisin episodin jälkeen kävimme eläinlääkärille perustutkimuksessa ja laajassa silmätutkimuksessa. Näissä ei löytynyt mitään - silmistä ei edes minkäänlaisia normaaleja vanhuuden tuomia muutoksia.


Lenkeillä Enne on nyt ollut superenerginen ja eilen leikkivät Lystin kanssa pihalla useampaan kertaan niin juoksu- kuin painileikkejäkin. Sisällä se on todella rauhallinen (paitsi silloin, kun ei ole saanut mielestään riittävän ajoissa ruokaa...) ja nukkuu paljon. Nyt nukkuminen kuitenkin vaikuttaisi mielestäni enemmän juuri vanhan koiran ominaisuudelta kuin oireelta mistään. Vaan kyllähän sitä silti miettii, että entä jos...

Olen myös huomannut, että jos Enteellä ei ole kaikki hyvin, Lystin pinna Entsun kanssa on todella lyhyt ja se murisee Enteelle vähän asiasta kuin asiasta. Jatkossa täytyy siis tarkkailla myös Lystin fiiliksiä Enteen voinnin kartoittamiseksi.

Enne kävi kesällä myös aineenvaihduntatutkimuksessa, jossa sillä oli muutama arvo vähän sinne sun tänne. Eläinlääkärin kanssa keskusteltuani ei kuitenkaan mitään huolestuttavaa tai mitään, mihin tulisi reagoida. Nyt siis eletään vähän sellaisessa katseluvaiheessa - tänään kaikki on hyvin, toivottavasti myös huomenna ja monina tulevina huomisina.


Vielä kerran - myöhässäkin - niin kovin paljon onnea, rakas Enne ♥ Kuvissa hetkiä pitkin tätä vuotta.


lauantai 10. marraskuuta 2018

Harrastuksena tokokokeet

Naureskelin tänään tokokokeeseen ajaessani, että me olemme aloittaneet Lystin kanssa tokokokeiden harrastamisen. Emme juurikaan treenaa, mutta kokeisiin on silti kiva mennä. Tapa se on sekin :D

Kaksi viikkoa sitten suuntasimme Tampereelle Aino Juhantalon  silmien alle. Tuomari oli uusi tuttavuus, mutta koekenttänä tuttu SPL:n kenttä. Oman lisäjännityksensä koevalmisteluihin toi vaihtelevat säät: viikolla tuli lunta, ja viikonlopun sääoloja sai jännittää viimeiseen asti - olihan kyseessä ulkokoe. Päätin ottaa riskin ja ajella katsomaan kentän kunnon, ainahan sitä voi keskeyttää, jos nurmi tuntuu liukkaalta.

Pääsin paikalle ihan viime tipassa, kellon kääntäminen ja yleinen väsymystila aiheuttivat haasteita aikataulutuksessa. Paikalle pääsin siis juuri puoli tuntia ennen EVL:n alkua ja kuulin luokan starttaavan heti, kun kehä on valmiina. Pikapissatus Lystille, muutama mielentilanaksutus ja paikkiksiin. Liikkeet oli jaettu kahteen osaan, mutten muista yhtään ekan osan liikejärjestystä. Tokan liikkeiden järjestys jäi paremmin mieleen, koska siellä järkkä aiheutti vähän harmaita hiuksia :D

Paikkaistuminen: 10
Paikkamakuu + luoksari: 10

Seuraaminen: 7 - kaksi haukahdusta! Ei kovin säntillistä Lystiä.
Kiertohässäkkä: 7 - vilkaisi kapulaa, mutta jatkoi tötsälle. Luovutti edessä tosi vinosti.
Zeta: 6 - seisoi istumisen .
Ohjattu: 0 - Oikea. Ei nähnyt kapulaa, ja sain ohjattua vasta liian monella lisäkäskyllä oikeaan suuntaan. Vasemmalla oli tötsä häiriönä, oikealla kapula hukkui kuoppaan - ajattelin, että asetelma oli siis tasapuolinen :D

Luoksari: 6 - sain tuomarilta palautetta siitä, miten omat käskynantopaikkani ovat aivan pielessä. Stopit venyivät.
Tunnari: 0 - tämä oli täysi mysteeri! Meni kapuloille, otti ensimmäisen haistelematta yhtään ja palautti. Matkalla näin, miten tajusi tapahtuneen, ja pyrki sen jälkeen aktiivisesti palaamaan kapuloille uudelleen paikkaamaan virheensä.
Ruutu: 0 - pyrki tunnaripaikalle, joka onneksi oli lähetyspaikan takana. Lähti vauhdilla, mutta ihan vailla fokusta - sinkosi sillä asenteella, että oli menossa etsimään lelua tai jotakin vastaavaa. Sain lisäkäskyillä korjattua rinkiin ja siitä loppuliike kivasti, mutta ilmeisesti käytin liikaa käskyjä.
Kaukot: 8 - hyvät vaihdot, mutta liikkui hieman.

Pisteillä ei siis juhlittu, ja nolliin menetettiin 100 pistettä - hups! :D Tuomari antoi kuitenkin parhaan mahdollisen palautteen: sanoi olevansa liikuttunut siitä, miten kauniisti ohjaan koiraa ja olisi toivonut, että alempien luokkien osallistujatkin olisivat nähneet tapani ohjata. Melkein tuli tippa linssiin itselläkin! Myös Lysti sai kovasti kehuja ja tuomari harmitteli kovasti, miten ekan osan jälkeen tapahtui jotakin. No, siinä tapahtui tunnari, jossa hyvin epätyypillinen (=ensimmäistä kertaa koskaan tapahtunut) virhe, jonka seurauksena Lysti tiesi kämmänneensä ja olisi ruudun sijaan halunnut paikata tunnarimokaa... Kokonaisuudesta jäi kuitenkin hurjan hyvä mieli.

Tämän kokeen jälkeen treenattiin tokoa kerran, ja tänään suunattiin jälleen kokeeseen, tällä kertaa Janakkalaan Harri Laisin tuomaroitaviksi. Koe alkoi EVL:llä ja paikkisten jälkeen kaikki liikkeet suoritettiin putkeen kerralla. Olipa muuten pitkä aika odotettavaksi, kun starttinumerona oli numero kolme! Liikejärjestyksen unohdin jo onnellisena, mutta yritän muistella edes sinne päin.

Paikkamakuu + luoksari: 9 - saisi siirtyä nopeammin edestä perusasentoon
Kiertohässäkkä: 9 - luovutti niin vinossa, että olisin itse antanut enemmän miinusta. Muuten ok.
Seuraaminen: 8 - haukkuja tuli juoksuosuudessa, mutta ei lähtenyt lapasesta, palasi kivaan moodiin ja tuntui kokonaisuudessaan hyvältä.
Ruutu: 9 - vaati toisen lisäkäskyn rinkiin, lähti vähän päämäärättömästi ruutuun, mutta matkalla bongasi ja meni hyvin. Seuraamiseen tulo oli tosi hankalasta suunnasta, mutta ilmeisesti tuli hyvin suoraa...
Zeta: 10 - en tiedä oliko oikeasti ihan kympin arvoinen, mutta tuntui hyvältä!
Ohjattu: 10 - olisi mielestäni saanut mennä vähän ripeämmin merkille, siitä eteenpäin oli hieno!
Luoksari: 9 - jälleen ei ehkä ysin arvoinen, mutta osasin ajoittaa käskyt paremmin ja oli tosi hyvä luoksari Lystiksi!
Tunnari: 7 - otti oman, epävarmuus iski, pudotti ja tutki loput (koskematta), otti oman ja toi hyvin. Luovutusasento sivulla, mutta vinossa.
Kaukot: 9 hyvät vaihdot - mutta takakoivet ei ihan pysyneet aloillaan.

Tällä saatiin siis kasaan EVL1-tulos ja kaupan päälle luokkavoitto. Hyvä fiilis, vaikka itse olin aivan kuutamolla puolet ajasta - mm. zetan lähtöpaikalle menin rintamasuunta 90° väärään suuntaan, jolloin tuomari joutui korjaamaan suuntani... Joka liikkeessä muutenkin kävin vaan jotenkin todella hitaalla, mutta onneksi Lysti paikkaili omia toilailujani!